sunnuntai 11. tammikuuta 2015

Keväisellä linturetkellä etelässä

Taikapolun kevätlinturetki suuntautui viime vuoden huhtikuun alussa etelään - Isojoen ja Karijoen maisemiin. Retken aiheena oli peltolinnut. Aikainen kevät huolehti siitä, että nähtävää riitti.

Vilske hanhipelloilla alkoi Kristiinankaupungin puolella jo maaliskuulla [1], sinne oli kerääntynyt pääasiassa metsähanhia - muutama tuhat! Sellaisista määristä sisämaassa voi vain haaveilla. Huhtikuulla sää viileni hiukan ja jarrutti retken kannalta sopivasti lintujen muuttoa.

Metsähanhia. Kuva: P. Peltoniemi.

Uhanalaisen metsähanhen (Anser fabalis) pesimäkanta on taantunut viime aikoina voimakkaasti, ilman selkeää tiedossa olevaa syytä. Tilanne on sen osalta niin huono, että maa- ja metsätalousministeriö kielsi kesäkuussa 2014 metsähanhen metsästyksen koko maasta metsästysvuoden ajaksi. Aiemmat ajalliset ja alueelliset, vuodesta 2011 voimassa olleet rajoitukset eivät ole pysäyttäneet kannan laskua.

Määräaikaisella metsästyskiellolla yritetään estää metsästyspaine, joka kohdistuu Suomen pesimäkantaan ja Suomen kautta muuttavaan Luoteis- ja Koillis-Euroopan metsähanhikantaan sekä saada kannan väheneminen pysähtymään ja kanta elpymään. [2]


Vaikka peipot olivat jo tulleet Kurikkaankin, kevät ja lintujen muutto oli Isojoen ja Karijoen seudulla selvästi pidemmällä. Vähälumisen talven jälkeen kuiva kevät ei kuitenkaan varsinaisesti suosinut peltolintuja. Poikettiin Dagsmark-Karijoki-tieltä pykälää pienemmälle.

Näky oli mykistävä. Ympärillä avautuville Dagsmarkin ja Karijoen Alakylän välisille pelloille oli kerääntynyt lähes parituhatta hanhea, kuten monena päivänä aiemminkin [3]. Linnut ruokailivat kaikessa rauhassa maaston värityksen antamassa suojassa, lähiasutuksesta ja tarkkailijoista välittämättä.

Hanhien tärkein levähdysalue Suupohjassa. Kuvat: P. Peltoniemi.

Suurin osa hanhista oli metsähanhia. Joukossa oli kuitenkin myös lyhytnokkahanhia (Anser brachyrhynchus) ja joitain tundrahanhia (Anser albifrons). Etäämmällä muutama joutsen teki ylilennon.

Punaisella kaularenkaalla varustettua hanhea (keskimmäisen kuvan keskellä) päästiin kurkistamaan kaukoputken läpi. Rengas oli selvästi luettavissa, joten yksilön liikkeitä pystyy seuraamaan helposti Suomessa ja ulkomailla.


Karijoen kautta muuttavat hanhet olivat aiempaa itäisemmällä reitillä. Dagsmarkin ja Karijoen väliset peltoaukeat toimivat viime keväänä hanhien tärkeimpänä levähdysalueena koko Suupohjan alueella. [3]

Levähdysalueet ovat hanhille ja joutsenille erityisen tärkeitä kevään ravintotankkauspaikkoja. Linnut aloittavat pesintänsä sen ravinnon turvin, jonka ne onnistuvat keräämään ennen siirtymistään pesimäalueille.

Metsähanhi pesii pääasiassa Lapissa ja Itä-Suomessa soilla, kaukana asutuksesta, harvalukuisena myös keskemmällä Suomea [4]. Pesimäpaikat ovat usein karuja, jäisiä ja hyvin ravintoköyhiä vielä silloin, kun hanhet saapuvat muuttomatkaltaan. Pesimäalueiden tarjonta ei siten tankkaukseen riitä, sillä pysyy lähinnä hengissä.


Metsähanhen pesimäkannan kokoon ja levinneisyyteen vaikuttaa ennen kaikkea soiden käyttö. Ihmisen aiheuttama häirintä - soiden ojitus, turvetuotanto ja tuulivoimatuotanto meluineen - voivat muuttaa suot elinkelvottomiksi metsähanhille. Tämä on uhkana ennen kaikkea Etelä- ja Keski-Suomessa, sillä näillä alueilla paljon soista on suojelematta. [4]

Lisäksi suuren uhkan linnuille muodostavat tuulivoimaloiden lavat ja sähkönsiirtolinjat. Karijoen-Isojoen-Dagsmarkin -alueelle sekä Satakunnan ja Pohjanmaan puolelle suunnitteilla olevat valtavat tuulivoima-alueet olisivat niille erittäin tuhoisia: Lepäily- ja ruokailualueilta metsähanhilaumat, kuten muutkin linnut, siirtyvät suojaisille yöpymisalueille. Muuttoaikaan maalis-huhtikuussa se tarkoittaa päivittäistä lentoa laajalla leveydellä yöpymispaikkaan ja takaisin.

Karijoen-Dagsmarkin peltoaukeat ovat tärkeitä levähdyspaikkoja myös lyhytnokkahanhille, joita muuttaa Suomen kautta aiempaa enemmän. Kannan vahvistumisen myötä uudet sopivat ruokailualueet ovat niille tuiki tarpeen. [3]


Metsähanhi on erityisseurannassa: maa- ja metsätalousministeriö on laatinut sille kansallisen hoitosuunnitelman. Lausuntokierroksella olevan suunnitelman mukaan muun muassa metsähanhen pesimäalueet Suomessa pitää selvittää ja poikastuoton arviointia tarkentaa. Lisäksi pitää tehostaa kannan laskentoja talvehtimisalueilla ja varmistaa metsästyksen kestävyys. [2] Muun muassa WWF Suomi ja Suomen luonnonsuojeluliitto pitävät kansallista hoitosuunnitelmaa hyvin tärkeänä [5, 6].

Pian valmistuu myös kansainvälinen hoitosuunnitelma koko metsähanhen muuttoreitille. Suomesta suunnitelman valmisteluun osallistuu Suomen riistakeskus. Kansainvälisen hoitosuunnitelman tavoitteena on parantaa metsähanhen tilannetta myös Keski- ja Luoteis-Euroopan maissa. [2]

Metsähanhen erityisseuranta sekä kansallinen ja kansainvälinen hoitosuunnitelma tulevat todelliseen tarpeeseen nyt, kun kunnat kaavoittavat kilpaa tuulivoimalle - metsähanhikannan ja samalla monen muun lajin säilymiseksi voidaan vielä tehdä jotain. - P. P.


Viitteet

[1] Nousiainen (2014). Hulinaa hanhipelloilla. Suupohjan linnut - Suupohjan Lintutieteellisen Yhdistyksen jäsenblogi. Saatavilla: http://suupohjanlinnut.blogspot.fi/2014/03/hulinaa-hanhipelloilla.html
[2] Maa- ja metsätalousministeriö (2014). Metsähanhen metsästys kielletään tulevana metsästysvuonna. 25.06.2014. Saatavilla: http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/tiedotteet/140625_metsahanhiasetus.html
[3] Nousiainen (2014). Hanhet odottavat matkan jatkumista. Suupohjan linnut - Suupohjan Lintutieteellisen Yhdistyksen jäsenblogi. Saatavilla: http://suupohjanlinnut.blogspot.fi/2014/04/hanhet-odottavat-matkan-jatkumista.html
[4] Valkama, Vepsäläinen & Lehikoinen (2011). Suomen III Lintuatlas. Metsähanhi. Luonnontieteellinen keskusmuseo ja ympäristöministeriö. Saatavilla: http://atlas3.lintuatlas.fi/tulokset/laji/mets%C3%A4hanhi
[5] WWF Suomi (2014). WWF:n lausunto luonnoksesta Suomen metsähanhikannan hoitosuunnitelmaksi. 11.07.2014. Saatavilla: http://wwf.fi/mediabank/6334.pdf
[6] Suomen luonnonsuojeluliitto (2014). MMM Suomen luonnonsuojeluliiton lausunto metsähanhen hoitosuunnitelman luonnoksesta. 28.07.2014. Saatavilla: http://www.sll.fi/ajankohtaista/liitto/luonnonsuojeluliiton-lausunnot-2014/mmm-suomen-luonnonsuojeluliiton-lausunto-metsahanhen-hoitosuunnitelman-luonnoksesta

Päivitetty (tuulivoimalinkkejä lisätty) 29.07.2015.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti