lauantai 28. tammikuuta 2017

Meren eläimet kärsivät melusta

Läntisen Suomen maa-alueiden tuulivoimakaavoituksen jälkeen teollisuuden katse on kääntymässä merelle [1]. Tuulivoimatuho etenee Länsi-Suomen luonnon jälkeen kuitenkin myös maalla, Keski- ja Itä-Suomen luontoon - ellei tapahdu ihme.

Kanuunalahti, Kristiinankaupunki. Kuva: P. Peltoniemi.

Meren eläinten turvaksi on kartoitettu Itämeren vedenalaista melua, ensimmäistä kertaa. Kyse on BIAS-hankkeesta, joka on toteutettu Itämeren alueen usean yliopiston ja instituutin kansainvälisenä yhteistyönä vuosina 2012-2016 [2]. Hankkeeseen ovat osallistuneet Suomi, Ruotsi, Viro, Puola, Saksa ja Tanska ja sen vetäjänä on toiminut Suomen ympäristökeskus (SYKE). [2-4]

Suomen ympäristökeskus onkin ensimmäinen luontoalalla valtakunnallisesti toimiva taho, joka on todella tehnyt jotain Suomen luonnon suojelemiseksi tuulivoimaloiden haitoilta - työtä, jota luontojärjestöjen ja ympäristöministeriön olisi näinä vuosina luullut tekevän. Sen sijaan valtakunnalliset järjestöt, kuten WWF Suomi, Suomen luonnonsuojeluliitto ja BirdLife Suomi, ovat jättäneet tuulivoimakaavojen kanssa taistelun ja maakuntien luonnon suojelun yksittäisille ihmisille, pienille yhdistyksille ja paikallisille piireille.

BIAS-hankkeen tulosten mukaan ihmisen aiheuttaman melun määrä Itämeressä on lisääntymässä. Vedenalainen melu vaihtelee meren eri osissa ja eri vuodenaikoina ja erityisesti talvella ääni etenee voimakkaasti. Myös veden lämpötila ja suolaisuuden kerrostuneisuus aiheuttavat muutoksia äänennopeuteen ja äänen kulkeutumiseen. [3-4]

Melua aiheuttaa merenkulku ja vesirakentaminen. Sitä lisää meriliikenteen kasvu ja merialueiden tuulivoimarakentaminen. [3-4]


Melu voi aiheuttaa vakavaa haittaa eläimille, kaloille ja merinisäkkäille, jopa kokonaisille eläinpopulaatioille. Kaloilla ja merinisäkkäillä sen on havaittu aiheuttavan häiriöitä viestimisessä, muutoksia käyttäytymisessä ja myös fyysisiä vaurioita. [3-4]

Kalat käyttävät ääntä ja kuuloaistia viestimiseen, kumppanin paikallistamiseen ja petojen välttämiseen. [3-4] Nisäkkäät, kuten pyöriäinen, käyttävät kuuloa myös suunnistamiseen ja ravinnon etsimiseen. Ilman kuuloa pyöriäinen kuolee. Itämerellä oli viisi vuotta sitten jäljellä vain noin 600 pyöriäistä. [3-5]

Ådskär, Kaskinen. Kuva: P. Peltoniemi.

BIAS-hankkeessa mitattiin melua 38 pisteessä eri puolilla Itämerta. Mittaustulosten perusteella laadittiin mallintamalla äänenpainetasokartat sekä vedenalaisen melun mittaus- ja analysointiohjeistot. Perustasona pidetään vuoden 2014 tilannetta, johon tulevia meluhavaintoja verrataan. [3-4]

Itämeren äänikartta. Kuva: BIAS-hanke.

Melua yritetään myös hallita. Melukartat voidaan yhdistää esimerkiksi lajien levinnäisyyskarttoihin tai luonnonsuojelualueiden karttoihin. [3-4]

BIAS-hanke vastaa EU:n meristrategiadirektiiviin, jonka tavoitteena on selvittää ihmisen tuottaman vedenalaisen melun taso ja rajoittaa se niin, että se ei vahingoita meriekosysteemiä. Direktiivin mukaan EU:n alueella tulee saavuttaa merten hyvä tila vuoteen 2020 mennessä. Siihen on aikaa vain vajaat kolme vuotta. [3-4] - P. P.

Viitteet:

[1] Täystuulituho Suomen länsirannikolla. Santavuoren blogi 23.03.2016. Saatavilla: http://santavuori.blogspot.fi/2016/03/taystuulituho-suomen-lansirannikolla.html
[2] SYKE (2017). Itämeren vedenalainen äänimaailma (BIAS). Suomen ympäristökeskus. Saatavilla: http://www.syke.fi/fi-FI/Tutkimus__kehittaminen/Tutkimus_ja_kehittamishankkeet/Hankkeet/Itameren_vedenalainen_aanimaailma_BIAS
[3] SYKE (2017). Itämeren vedenalainen melu riski kaloille ja merinisäkkäille. Tiedote. Suomen ympäristökeskus 25.01.2017. Saatavilla: http://www.syke.fi/fi-FI/SYKE_Info/Viestintaaineistot/Tiedotteet/Itameren_vedenalainen_melu_riski_kaloill(41549)
[4] SYKE (2017). Undervattensbuller i Östersjön: risk för fisk och marina däggdjur. Finlands miljöcentral 25.01.2017. Saatavilla: http://www.syke.fi/sv-FI/SYKE_Info/Kommunikationsmaterial/Pressmeddelanden/Undervattensbullret_i_Ostersjon_risk_for(41851)
[5] Saksan tuulivoimahanke vastoinkäymisissä - syynä pommit ja pyöriäiset (2012). Taloussanomat 17.08.2012. Saatavilla: http://www.iltasanomat.fi/taloussanomat/art-2000001765159.html

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti