torstai 25. syyskuuta 2014

Viiatinlammelta aarniometsän siimekseen

Viiatin aarniometsä heinäkuu 2014. Helteinen heinäkuu nosti sinilevät pintaan Pitkämössä, joten Lasten luontokerhon piti etsiä uintiretkelleen toinen kohde. Läheltä löytyikin oivallinen paikka: loiva ja hiekkapohjainen Viiatinlampi.

Kirkasvetinen lampi sijaitsee juuri ja juuri Teuvan puolella – linnuntietä vain noin 15 km Kurikan keskustasta. Se on yksityisomistuksessa, mutta suosittu uimapaikka yli kuntarajojen.

Sadekuuron, raikkaassa vedessä pulikoimisen ja lämpimällä kivellä istuskelun jälkeen kulku suunnattiin aarniometsään. Patikointi alkoi lammen länsipuolelta Saunamäen metsätietä kohti etelää. Sade oli mennyt menojaan ja aurinko paistoi.

Laavulle osoittava viitta näytti vähän alle kaksi kilometriä. – Niin lyhyt matka! kuului tokaisu. Luonnossa liikkumiseen oli näköjään retkien myötä jo totuttu.

Viiatin vanha aarniometsä sijaitsi kulkusuunnassa oikealla. Se on tärkeä luontokohde - tärkein vanhan metsän alue Teuvalla ja Pässinrämäkän jättikuuset ovat Etelä-Pohjanmaan pisimpiä. Suomessa on jäljellä vain vähän aarniometsiä ja niistäkin suurin osa sijaitsee itärajan tuntumassa Itä- ja Pohjois-Suomessa.

Pässinrämäkän alue on vanhojen metsien suojeluohjelmassa, osa siitä on hankittu valtiolle luonnonsuojelualueeksi. Kokonaisuus on kuitenkin vielä kesken.

Aarniometsän ydin on upeaa, lähes luonnontilaista varttunutta ja vanhaa havu-lehtipuusekametsää: kuusia, haapoja ja järeitä kolopuita. Alueella tavataan vanhan metsän lajeja, kuten liito-oravia, palokärkiä, varpuspöllöjä ja metsoja. Sen kasvillisuus vaihtelee louhikkoisesta ja kallioisesta mäntykankaasta tuoreeseen ja lehtomaiseen kankaaseen, kuusisekametsään ja puustoisiin soihin. Pohjoisosassa on jopa pieni luonnontilainen aapasuo.

Suomen vanhoista luonnontilaisista metsistä vain noin puolet on suojeltu. Suurin uhka aarniometsille on sirpaloituminen, jonka myötä yhtenäiset elinympäristöt pienentyvät. Se johtaa väistämättä eläin- ja kasvilajien häviämiseen.

Reippaasti alkaneen patikoinnin ja aarniometsää koskeneet mietteet keskeytti korkeuksiin nouseva tuulenmittausmasto. – Kyllä on korkea, se heiluu. Masto oli pystytetty aivan reitin varrelle.

Lähimmät alueelle suunnitellut tuulivoimalat sijaitsisivat vain muutaman sadan metrin päässä polusta ja aarniometsästä. Useat Polven- ja Pohjoiskylän sekä Norinkylän talot jäisivät alle kahden kilometrin säteelle voimaloista. Luonnonrauha aarniometsässä olisi mennyttä, puhumattakaan muusta paikallista asutusta ja lomamökkejä koskien. Kurikan valtuuston tekemää päätöstä ei voi ymmärtää.
Tuulenmittausmasto Viiatin aarniopolun kupeessa.

Jatkettiin matkaa Aittakallion laavulle, eväät jo mielessä. Laavu sijaitsee Teuvan korkeimmalla kohdalla 178 m merenpinnan yläpuolella.

Puoli kilometriä Aittakallion laavulle. Kuva: P. Peltoniemi.

Kivinen polku Aittakalliolle nousi tasaisen varmasti ja sai hidastamaan tahtia. Kulkiessa oli hyvä pistellä suuhunsa polun varrella kasvavia mustikoita. Evästauon jälkeen voitaisiin jatkaa syvemmälle aarniometsän siimekseen. Luonnon rauha oli rikkumaton. - P. P.

Aittakallion laavulta pääsee ihmettelemään jättikuusia.
 Kuva: P. Peltoniemi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti