Metsähallituslaista järjestettävä kansanäänestys

Suomen eduskunnan 30.03.2016 hyväksymä uusi metsähallituslaki on uhka Suomen luonnolle. Perustuslain 20 §:n mukaan vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta kuuluu kaikille. Oikeusministeriön ylläpitämään palveluun on avattu kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämiseksi metsähallituslain kumoamisesta. [1, 2]

Näköala Kristiinankaupungin Pyhävuoren Etelävuorelta. Kuva: P. Peltoniemi.

Suomen kansalaisina tiedostamme vastuumme ja vaadimme, että meitä kuullaan yhteistä ympäristöämme koskevassa päätöksenteossa [1].

Metsähallituslain valmistelu ja käsittely ei täytä avoimen demokratian vaatimuksia. Maa- ja metsätalousministeriö valmisteli lakia pimennossa, eikä sen vaikutuksia arvioitu kattavasti. Julkisen kritiikin vuoksi ministeriö taipui järjestämään kolme kuulemistilaisuutta - parin päivän varoitusajalla. [3]

Lakiluonnos oli lyhyellä, kahden viikon lausuntokierroksella, jonka palaute oli ankaraa: Lukuisat lausujat pitivät lakiluonnosta niin heikkona, että ne vaativat käsittelyn lopettamista ja asian palauttamista uuteen valmisteluun, tai vähintään huomattavia parannuksia. Lakiluonnokseen suhtautui kriittisesti kymmeniä toimijoita: oikeusministeriö, maakuntien liittoja, kaupunkeja, yhdistyksiä, etu- ja ympäristöjärjestöjä. [4]

Kurikan Loukajanvuorelta etelään. Kuva: P. Peltoniemi.

Metsähallituslaki tarkoittaa Metsähallituksen yhtiöittämistä eli sen tekemistä (valtion omistamaksi) osakeyhtiöksi. Talousmetsät ja osa retkeilymaista ovat tuottovaatimusten alaisia ja virkistysmetsät, yleiset vesialueet ja Ylä-Lapin luontaistalousalueet siirtyvät ns. kolmanteen taseeseen liiketoimintojen haltuun. Yhtiöittämisen vaarana on yhtiön tai sen osan myynti - kuten kävi sähköverkolle. [5 ,6]

Metsähallituksen hallinnassa on lähes kolmasosa Suomesta: yli 12 miljoonaa hehtaaria valtion maa- ja vesialueita, metsiä, soita, rantoja ja vesiä, pääasiassa Itä- ja Pohjois-Suomessa [7].

Lisäksi sen hallinnassa ovat yleiset vesialueet pohjineen Ahvenanmaan maakunnan alueita lukuunottamatta: Suomen aluevedet ja suurten järvien selät - koko Suomen länsi- ja etelärannikko ja sisävesien suuret selät, yhteensä yli 34 000 nelilökilometriä [8].

Metsähallituslaki vaarantaa myös pohjavedet, merkitsee meri- ja maatuulivoimaloiden rakentamista ns. neljännen taseen muodossa ilman, että asiasta on keskusteltu tai sitä edes mainitaan luonnonvarasuunnitelmassa tai alue-ekologisessa suunnitelmassa [9, 10]. Tämä puolestaan vaarantaa entisestään luonnon monimuotoisuuden ja lintujen ja muiden eläinten elinympäristöt.

Metsähallituslain uudistus on yhteiskunnallisesti niin merkittävä, että se vaatii tuekseen laajan yleisen hyväksynnän. Nyt sellaista ei ole, vaan lain valmistelu ja hyväksyminen on herättänyt suomalaisissa syvää epäluuloa ja turhautumista. Nettiadressin Suomen luonnon puolesta allekirjoitti noin 130 000 ihmistä vajaassa kolmessa viikossa. [4, 5]

Tästä huolimatta hallitus antoi lakiesityksensä eduskunnalle ilman merkittäviä muutoksia ja eduskunta hyväksyi lain, täysin poliittisena päätöksenä, sivuuttaen lakia vastaan esitetyt perustelut [11].

Muinaisvuorten retkeilyreitillä Karijoen Iso-Kakkorissa. Kuva: P. Peltoniemi.

Kansalaisaloite kerää nimiä kansanäänestyksen järjestämiseksi metsähallituslain kumoamisesta. Aloitteen pääsee allekirjoittamaan oikeusministeriön ylläpitämässä palvelussa. Sähköinen allekirjoittaminen vaatii tunnistautumisen pankkitunnuksilla. [2] Vaihtoehtoisesti aloitetta voi kannattaa täyttämällä esitäytetyn pdf-lomakkeen ja lähettämällä sen postitse aloitteen tekijälle [12].

Vastuu Suomen luonnosta ja sen monimuotoisuuden säilymisestä kuuluu meille, jotta luonto säästyisi tulevillekin sukupolville. Allekirjoitathan aloitteen puolesta! - P. P.

PS. Aloitteen on allekirjoittanut 14.099 ihmistä huhtikuun loppuun mennessä. Yhteensä allekirjoituksia tarvitaan 50.000 kappaletta. Jaathan tietoa eteenpäin!


Viitteet

[1] Katila, Saana (2016). Allekirjoita kansalaisaloite - metsähallituslaista on järjestettävä kansanäänestys. Saatavilla: https://minimahti.net/2016/04/12/allekirjoita-kansalaisaloite-metsahallituslaista-on-jarjestettava-kansanaanestys/
[2] Kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämiseksi uuden metsähallituslain kumoamisesta. 11.04.2016. Kansalaisaloite.fi. Saatavilla: https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1986
[3] Valtonen, Riikka (2016). Kahden päivän varoajalla "näennäiseen kuulemiseen" – Luonnonsuojeluliitto lyttää viranomaisten toiminnan. Yle Uutiset. 19.10.2015. Saatavilla: http://yle.fi/uutiset/kahden_paivan_varoajalla_naennaiseen_kuulemiseen__luonnonsuojeluliitto_lyttaa_viranomaisten_toiminnan/8391140
[4] Vetoomus uuden metsähallituslain pysäyttämiseksi (2016). Saatavilla: http://pysaytetaanmetsahallituslaki.fi/vetoomus-2016-03-30.pdf
[5] Suomen luontoa ei saa yhtiöittää. Allekirjoita. Pysäytetään metsähallituslaki. (2016). Saatavilla: http://pysaytetaanmetsahallituslaki.fi/
[6] Nykänen, Suvi-Tuulia (2016). Valtava arvosteluryöppy. Suomalaiset pelkäävät: Mitä Metsähallituksen yhtiöittäminen tarkoittaa luonnolle? Iltalehti. 28.02.2016. Saatavilla: http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016022721184184_uu.shtml
[7] Metsähallitus (2016). Pinta-alat ja kartat. Saatavilla: http://www.metsa.fi/pintaalatjakartat
[8] Metsähallitus (2016). Metsähallituksen hallinnassa olevat yleiset vesialueet. Saatavilla: http://www.metsa.fi/yleisetvesialueet
[9] Peltoniemi, P. (2016). Suomen luonto ei ole myytävissä! Saatavilla: http://karajavuori.blogspot.fi/2016/02/suomen-luonto-ei-ole-myytavissa.html  
[10] Ala-Risku, Terhi (2016). Neljäs tase. Saatavilla: http://tripodienaika.blogspot.fi/2016/03/neljas-tase.html
[11] Harmanen, Jenni (2016). Kiistelty metsähallituslaki läpi - näin eduskunta äänesti. Iltalehti. 30.03.2016. Saatavilla: http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016033021342647_uu.shtml
[12] Kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämiseksi uuden metsähallituslain kumoamisesta. 11.04.2016. Esitäytetty kannatusilmoituslomake tulostettavana PDF-lomakkeena. Kansalaisaloite.fi. Saatavilla: https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1986#support-statement-pdf

Susivuorelta ympäri Pohjanmaata

Lokakuisella luontoretkellä Karijoen Susivuorelle ja Iso-Kakkoriin oli ennalta-arvaamattomia seurauksia: siitä saivat alkunsa seikkailutarinat eteläisellä Pohjanmaalla kahden maakunnan alueilla.

Kirjassa II etsivää ja salaperäinen luola tapahtumien keskiössä on Susiluola. Se kätkee sisäänsä rikkauksia ja vuoren uumenissa sekä Karijoen teillä ja metsissä käydään jännittävä seikkailu. Tarinan pääosassa ovat rosvot ja poliisit, mutta erityisesti etsivät, joiden ansiosta paha saa rangaistuksensa. [1]

Karijoella sijaitseva Susiluola on kieltämättä erikoinen paikka: se on Pohjois-Euroopan vanhin tunnettu ihmisten asuinpaikka ja ainoa paikka maapallolla, josta on löydetty merkkejä ihmisen toiminnasta, vaikka alue on ollut jääkaudella mannerjään peitossa [2].

Ei ihme, että retki Susiluolalle sai mielikuvituksen valloilleen! Onhan luola innoittanut jo yli sata vuotta aiemminkin seikkailun kirjoittamiseen: kirjassa Haukkavuoren aarre luolan sisällä sijaitsee virta ja aarre [3]. Hauska, että kahdella eri vuosituhannella ilmestyneet kirjat ovat syntyneet toisistaan tietämättä.

Susiluola Karijoella. Kuva: P. Peltoniemi.

Karijoen markkinoilla huhtikuussa kuuntelin paikallisen tarinaa Susivuoren luolista ja niihin eksyneestä koirasta, joka löysi ulos luolastosta kilometrejä kauempana. Hän esitti kertomuksensa kuin se olisi ollut täyttä totta.

Mutta onko aivan kaikki sittenkään vain mielikuvituksen tuotetta?

Kahden etsivän seikkailut jatkuvat kirjassa II etsivää ja autovarkaat [4]. Siinä ollaan rosvojen jäljillä Karijoelta Kristiinankaupunkiin ja Kauhajoen kautta Kurikkaan aina Seinäjoelle asti. Mukana tarinassa on myös kultainen ankkuri - vielä nykyäänkin kansan suussa kiertää kertomus Susivuoren maaston kätkemästä hopeisesta ankkurista.

Taustaa tarinalle saa Haukkavuoren aarteesta, jossa kerrotaan vuoren, siis Susivuoren, olleen monta sataa vuotta sitten meren ympäröimä ja laivojen laskeneen sen rannoille - ehkä jossain Litorinameren vaiheessa [5]? Kirjan mukaan joltain laivoista oli jäänyt tai kenties haaksirikon seurauksena pudonnut hopeinen ankkuri, joka löytyi vuosisatoja myöhemmin Susivuoren rinteiltä. [3]

Muuten kirjan tapahtumien pääasiallisena taustana on 1800-luvun alussa käyty Suomen sota ja sen jälkeinen aika [3]. Silloin venäläiset liikkuivat Karijoen ja Kristiinankaupungin alueilla - ja jättivät jälkeensä muun muassa siperiankärhön siemeniä. Kristiinankaupungin puolella sijaitseekin yksi Suomen kolmesta tunnetusta siperiankärhön kasvupaikasta, suojellulla alueella. Alkukesällä kasvi kukkii valtoimenaan puiden oksilla.

Siperiankärhö Kristiinassa. Kuva: P. Peltoniemi.

Kahden etsivän seikkailuissa rikolliset liikkuvat luontokohteesta toiseen ja yrittävät käyttää kulttuurihistoriallisestikin arvokkaita paikkoja omiin tarkoituksiinsa. Yhtymäkohtia nykyhetkeen ei voi olla miettimättä: tämän hetken yritys kaavoittaa suomalaisluonnon luontokohteet lähes järjestelmällisesti teollisuusalueiksi vie aikeet vielä pidemmälle.

Land Rover Susiluolan parkkipaikalla. Kuva: P. Peltoniemi.

Salaperäisen luolan tarinassa Susiluolan tulevaisuus turvataan ja seuraavassa seikkailussa etsivät ottavat Seinäjoen poliisin kanssa autovarkaat kiinni [1, 4]. Ei lainkaan huonoja saavutuksia. Aikuisten ja päättäjienkin sietäisi ottaa oppia kotiseudun luonnon arvostamisesta ja 2010-luvun todellisuuden kriittisestä tarkastelemisesta nuoren silmin. - P. P.


Viitteet

[1] Peltoniemi, K. (2015a). II etsivää ja salaperäinen luola. Kurikka: Valmiixi.
[2] Susiluola.fi (2015). Tutkimushistoria. Saatavilla: http://susiluola.fi/fin/tutkimushistoria.php
[3] Parmanen, E. I. (1907). Haukkavuoren aarre. Kertomus. Helsinki: Weilin. Seikkailukirjallisuutta kansalle ja nuorisolle.
[4] Peltoniemi, K. (2015b). II etsivää ja autovarkaat. Kurikka: Valmiixi.
[5] Åberg, S. (2013). Litorinameren ylin ranta Suomessa. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto. Geotieteiden ja maantieteen laitos. Geologian osasto. Saatavilla: https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/41683/pro_gradu_ethesis_scaberg.pdf?sequence=1

Susiluolalle Pohjois-Euroopan vanhimpaan asuinpaikkaan

Eteläisellä Pohjanmaalla Pyhävuoren lähellä kohoaa Susivuori. Sen pohjoisrinteellä Karijoen kunnan omistamalla maalla, Kristiinankaupungin alueella sijaitsee Susiluola. Sinne pääsee Susireittiä, joka lähtee Pyhävuorelta, kiertää ympäri Susivuoren ja poikkeaa myös Susiluolalla. Luolalle voi mennä myös toista reittiä Paarmanninvuorelta lähtien. [1, 2]

Susiluola on Suomen suurin granodioriittikalliossa sijaitseva luola, arviolta noin 30-70 metriä pitkä ja 25 metriä leveä. Luola on syntynyt kallioperän vaakarakoon ja on enimmäkseen maakerroksien täyttämä. Maa-aines on kulkeutunut sinne jääkausien välisenä aikana merenpinnan ulottuessa luolan suuaukon yli, joka on 116,5 metriä nykyisen meren pinnan yläpuolella. [3]

Susiluola täynnä arvoituksia. Kuva: P. Peltoniemi.

Luolaa oltiin tyhjentämässä matkailukohteeksi vuonna 1996, kun sieltä tehtiin ensimmäinen esinelöytö [4]. Se rauhoitettiin muinaismuistolain perusteella tutkimuksia varten. Luolassa on tehty kaivauksia viimeksi vuonna 2005, mutta valtaosa siitä on täysin tutkimatta. [5]

Jo nyt tiedetään kuitenkin, että Susiluola on koko Pohjois-Euroopan vanhin tunnettu ihmisten asuinpaikka. Se on ajoitettu asuinpaikkana kivikaudelle noin 120 000 vuoden taa tai jopa varhaispaleoliittiselle kaudelle - 250 000 vuoden taakse! Itse Susiluolan iäksi on arvioitu yli 2,6 miljoonaa vuotta [3].

Lisäksi Susiluola on ainoa paikka maapallolla, josta on löydetty merkkejä ihmisen toiminnasta alueella, joka on ollut jääkauden aikana mannerjäätikön peitossa. Viimeisin jääkausi on yleensä hävittänyt kaikki aiempien asutusten jäljet maastosta, mutta Susiluola on säilynyt eräänlaisena taskuna ja on siten erityisen arvokas, myös tutkimukselle. [3]

Luolan suuaukko on aidattu ja talviaikaan peitetty pressuilla, eikä matkailijoilla ole luolaan asiaa. Pressujen raoista pääsee kuitenkin hiukan näkemään, että luola on matalahko ja että sen kattoa on tuettu verkolla. Myös itse Susiluolaa on lujitettu, minkä voi nähdä myös luolan jykevistä ulkoseinistä.

Susivuori, muinaista merenpohjaa. Kuva: P. Peltoniemi.

Pohjois-Euroopan vanhin tunnettu ihmisten asuinpaikka sijaitsee siis Suomessa, Kristiinankaupungissa ja Karijoella.

Kristiinankaupunki tuntuu kuitenkin olevan ihan hukassa paikan arvostamisessa, sillä se on suunnitellut Dagsmark-Pyhävuori -hankkeessaan kymmeniä tuulivoimaloita Susiluolan lähialueelle mistään arvoista mitään piittaamatta [6].

Mihin näissä tuulivoimasuunnitelmissa unohtuu kohtuus, kulttuurin, historian, luonnon tai maiseman arvostus [7]? Onko kaikki se sallittua, mikä ei ole erikseen kiellettyä?

Saako mitä tahansa arvoja riistää [8], jos sitä ei ole huomattu lakiin erikseen kirjata? Onko olemassa rikoksia ihmisyyttä vastaan, kirjoittamattomia lakeja, jotka menevät lakiin kirjatun edelle?

Sellaisia, jotka osoittavat suunnitelmat ja päätökset lopulta laittomiksi?

Hiidenkirnun kiveä Susiluolan seinässä on moni yrittänyt saada pois - turhaan. Se on kestänyt satojatuhansia, kenties miljoonia vuosia. - P. P.


Viitteet

[1] Kristiinankaupunki, Susireitti. Muinaispolut.fi Saatavilla: http://www.muinaispolut.fi/polkureitit/kristiinankaupunki-susireitti
[2] Pyhävuoren alueen vaellusreitit. Bötombergets vandringsleder. Kartta 1:20000. Saatavilla: http://www.visitkristinestad.fi/assets/1/Uploads/Vandringsle-Vaellusreitti-Botombergen-Pyhavuori.pdf
[3] Susiluola.fi (2015). Susiluola. Saatavilla: http://susiluola.fi/fin/susiluola.php
[4] Museovirasto (2012). Susiluolan tutkimukset. Saatavilla: http://www.nba.fi/fi/kulttuuriymparisto/arkeologinen_perinto/tutkimus/kristiinankaupungin_susiluola/tutkimukset
[5] Susiluola.fi (2015). Tutkimushistoria. Saatavilla: http://susiluola.fi/fin/tutkimushistoria.php
[6] Uusitalo (2014). Dagsmarkin-Pyhävuoren tuulivoimahanke. Suupohjan Sanomat. 17.10.2014. Saatavilla:
http://www.suupohjansanomat.fi/mielipide/yleis%C3%B6lt%C3%A4/dagsmarkin-pyh%C3%A4vuoren-tuulivoimahanke-1.1703038
[7] Pitkäranta (2015). Kun kohtuus unohtui. Avointa ajattelua -blogi. Saatavilla: http://pitkaranta.blogspot.fi/2015/04/kun-tuulivoimasta-unohtui-kohtuus.html
[8] Pitkäranta (2015). Arvoton toimiala. Avointa ajattelua -blogi. Saatavilla: http://pitkaranta.blogspot.fi/2015/04/arvoton-toimiala.html

Päivitetty (lähde lisätty) 27.07.2015.

Näe Kurikan vuoria hirviästi

Maanantaina 04.08.2014 järjestetään Harrasta hirviästi -liikunta- ja harrastustapahtuma Kurikan keskusurheilukentällä ja urheilupuistossa klo 17-19.30. Tapahtumassa pääsee tutustumaan Kurikan harrastusmahdollisuuksiin monipuolisesti. Tapahtuman avaa Vesa-Matti Saarakkala ja juontaa Juha Mieto.

Lasten luontokerho osallistuu tapahtumaan elämyksellisellä luontoradalla. Urheilupuistossa pääset näkemään Kurikan vuoria ja saat tuntumaa luontopolkuihin. Luontoradan osallistujien kesken arvotaan kaksi kirjaa: Benjam Pöntisen Liito-orava ja Petri Kapasen Kurkistuksia luontoon - luontokuvaajan päiväkirja.

Tervetuloa tutustumaan Kurikan vuoriin - niillä voi nähdä monenlaisia eläimiä!

PS. Arvonnan voittajat löytyvät luontokerhon sivuilta.