Matkalla jouluun

Tänä vuonna joulu koitti lumettoman pimeän syksyn päätteeksi. Joulunajan tapahtumat tarjosivat kiireen keskellä tilaisuuden suunnata kirkkoon, pysähtyä ja istahtaa hetkeksi.

Vesisateesta huolimatta siitä muodostui matka jouluun.

Kurikan kirkko tapuleineen ja hautausmaata kiertävine kivimuureineen on merkitty vuonna 1993 valtakunnallisesti merkittävien kulttuurihistoriallisten ympäristöjen luetteloon [1]. Nykyään se löytyy Museoviraston rakennusperintörekisteristä [2].

Kurikan kirkko ja tapuli. Kuva: P. Peltoniemi.

Kurikan seurakunta sai ensimmäisen kirkkonsa vuonna 1672. Nykyinen kivikirkko, tai tarkemmin sanottuna rapattu tiilikirkko, on rakennettu vuosina 1845-1847. Sen puinen kellotapuli on tehty aiemmin, jo vuonna 1794. Kirkon on rakentanut Erkki Kuorikoski ja tapulin piirtänyt jalasjärveläinen Salomon Köhlström eli Köykkä. [2, 3, 4] Tapulin kahdesta kellosta suurempi on vuodelta 1696 ja pienempi vuodelta 1704 [5].

Ristikirkon keskellä kohoaa kupoli. Sen yläpuolella on kahdeksankulmainen attikakerros, jota käytetään roomalaisessa ja klassisessa arkkitehtuurissa, ja kupolin laella lanterniini eli pikkutorni [4]. Sitä korjattiin neljä vuotta sitten tehdyn remontin yhteydessä [6].

Muodoltaan kirkko on muuten tasavartinen ja sisäviisteinen [2]. Sisälle pääsee länsipäädyn pääovesta tai pohjois-eteläsuunnan sivuovista.

Kurikan kirkko sisältä. Kuva: P. Peltoniemi.

Penkissä istuessa katse nousee ennen pitkää ylös ja kiinnittyy keskiosan kupolissa olevaan tekstiin:

"KEISARI NICOLAI 1SEN AIKANA ON TÄMÄ HERRAN HUONES RAKETTU W:1847. ERIK KUORIKOSKELTA."

Keisarin nimi kuulostaa venäläiseltä, mutta mitä se tekee kirkkoon kirjoitettuna?

Nikolai I oli Suomen suurruhtinas vuosina 1825-1855. Hän tuli keisariksi veljensä kieltäydyttyä kruunusta, eikä ollut saanut keisarin kasvatusta, vaan hänen koulutuksensa oli lähinnä sotilaallinen ja hallitustapansa itsevaltainen. Hallituskauden sisäpolitiikan merkittävin saavutus oli lakien kokoaminen ja yhdistäminen, mutta varsinaisia uudistuksia ei epäjärjestyksen pelossa tehty. Suurin yhteiskunnallinen ongelma - maaorjuus - tiedostettiin, mutta siihenkään ei uskallettu puuttua. [7]

Suomessa suurruhtinasta pidettiin melko suopeana hallitsijana, jonka kaudella Suomi sai hiljalleen kasvaa ja kehittyä. Suurruhtinas perusti Jyväskylän kaupungin vuonna 1837. Vaasan kaupungin virallinen nimi jopa oli Nikolaistad vuosina 1855-1917. [7]

Kurikan seurakunta oli saanut siis ensimmäisen kirkkonsa 175 vuotta aiemmin [3]. Se oli huonossa kunnossa ja jäänyt pieneksi [5]. Kiitokseksi vai suurruhtinaan tai epäjärjestyksen pelossako keisarin nimi kirjoitettiin uuden kirkon kupoliin?

Kurikan kirkon kupoli. Kuva: P. Peltoniemi.

Onko nykyisen kirkon rakentamisen jälkeen vajaassa 170 vuodessa paljoakaan muuttunut? Esivallan pelossako tämän päivän kirkko vaikenee suomalaisen yhteiskunnan epäkohdista? Tuleeko esivallalle olla kuuliainen, vaikka se tarkoittaisi ihmisten ja luontoarvojen polkemista?

Ainakin Martti Luther otti kiivaasti kantaa oikeina pitämiensä asioiden puolesta - eikö kirkkomme ole syntynyt juuri tälle luterilaisuudelle?

Omassa koti-Suomessammekin elää lähimmäisiä, joita tulisi rakastaa kuten itseä ja myös suomalaista luontoa tulisi viljellä ja varjella. Näiden puolesta kirkon tulisi nyt puhua ja näitä puolustaa - mikäli näillä kehotuksilla on sille mitään todellista painoarvoa.

170 vuotta on kovin lyhyt aika. Sen aikana on ehditty käydä kaksi maailmansotaakin.

Rauha, lähimmäisen rakastaminen ja luonnon varjeleminen on taas uhattuna - nyt uhka tulee yhteiskunnan sisältä päin valtaa pitävien huonojen päätösten seurauksena.

Onko tämä viimeinen rauhan joulu Kurikan kirkolle? Millaisissa tunnelmissa joulu koittaa vuoden kuluttua, jos voimalat jo meluavat ja tuottavat terveyshaittoja Santavuorella Ilmajoen ja Kurikan asukkaille ja luonnolle?

Rauha on jo mennyttä monessa paikassa, ihan lähelläkin Ilmajoen Mansikkavuoren ympäristössä. Näitäkin lähimmäisiä kirkon kuuluisi rakastaa ja näidenkin alueiden luontoa suojella. Vasta sitten kirkko voi aidosti julistaa ilosanomaa ja toivottaa rauhaa, kaikelle kansalle, ja sytyttää joulun valon pimeään.

Tämän vuoden matkasta kirkkoon tuli toisenlainen matka jouluun. - P. P.


Viitteet

[1] Museovirasto (1993/2006). Kurikka. Kurikan kirkko ja tapuli. Rakennettu kulttuuriympäristö. Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt 1993 -luettelo. Saatavilla: http://www.nba.fi/rky1993/kohde1505.htm
[2] Kulttuuriympäristö rekisteriportaali (2015). Kurikan kirkko ja kellotapuli. Rakennusperintörekisteri. Museovirasto. Saatavilla: http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/portti/default.aspx?sovellus=rapea&taulu=T_KOHDE&tunnus=200806
[3] Kurikan seurakunta (2015). Kirkot. Saatavilla: http://www.kurikanseurakunta.fi/66-kirkot  
[4] Wikipedia (2015). Kurikan kirkko. Saatavilla: https://fi.wikipedia.org/wiki/Kurikan_kirkko
[5] Lehtineva, T. (2014). Kirkkoa kurkkaamassa. Kurikka-lehti 14.08.2014. Saatavilla: http://www.kurikka-lehti.fi/etusivu/397092.html
[6] Yle (2012). Kurikan kirkko uusiutuu joulukuuksi. 07.06.2012. Saatavilla: http://yle.fi/uutiset/kurikan_kirkko_uusiutuu_joulukuuksi/5386128
[7] Wikipedia (2015). Nikolai I. Saatavilla: https://fi.wikipedia.org/wiki/Nikolai_I

Päivitetty 06.01.2016.

Käräjävuoren juurella

Käräjävuori sijaitsee Kurikassa, 3-tien ja kantatie 67:n välissä Myllykylässä. Käräjävuoren huippu on 117 metriä merenpinnan yläpuolella. Itse vuori kohoaa kolmisenkymmentä metriä ympäristöään korkeammalle.

Käräjävuoren eteläpuoli peltoaukeineen. Kuva: P. Peltoniemi.

85 metrin korkeuskäyrän sisäpuolelle mahtuvat vuoren itäpuolella sijaitseva Kuparikallio (112 m mpa), sen alapuolella Seinäjoen seudun maisemateihin kuuluva, etelän ja lounaan suuntaan etenevä Myllykyläntie lähes 2 kilometrin matkalta sekä vuoren eteläpuolella koko joukko peltoalueita [1]. Lännessä sama korkeuskäyrä sulkee sisäänsä Käräjävuorentien aina luoteessa kohoavaan Pihamäkeen (100 m mpa) saakka.

Pohjoisessa korkeuskäyrä kaartaa Uuramenmäen (105 m mpa) taakse 3-tien yli niin sanotun Ikarin ristin kohdalla. Koko Käräjävuoren pohjois-koillispuolelle jäävä alue teollisuusrakennuksineen sijaitsee siis ympäristöään korkeammalla. Yhdessä hieman matalamman Saveenmäen kanssa kalliot ja mäet muodostavat yhtenäisen, havupuuvaltaisen sekametsäalueen.

Ikarin ristiltä on matkaa pari kilometriä Kurikan kirkolle. Se ei sijaitse Käräjävuoren alueeseen nähden järin korkealla: ainoastaan 54 metriä meren pinnan yläpuolella. Kyrönjoki virtaa vain 40 metriä meren pinnan yläpuolella. Ei ihme, että joen varrella sijaitseva urheilukenttä peittyi tulvan alle syksyllä 2012 ja seuraavana keväänä [2].

Kurikan kirkko Meskaisvuorelta. Kuva: P. Peltoniemi.

Yli 20 vuotta sitten Käräjävuoren juurella oli hyvin huono GSM-kenttä. Ikarin masto oli jo silloin olemassa, mutta sen teho mahtoi olla toista kuin nykyään. Kenttää oli riittävästi matkapuhelimelle vain päätyikkunalla - onneksi puhelin sentään oli vanha kunnon Ericsson, jonka sai laitettua ilman telinettäkin pystyasentoon. Varapuhelimilla ei tehnyt kerrassaan mitään.

Vuosien aikana matkapuhelimet ovat muuttuneet, jotkut parantuneetkin ja tukiasemia on rakennettu lisää. Silti kännykkä, ja varsinkaan 3G-puhelin, ei kuulu vieläkään joka puolella - vuori varjostaa selvästi - ja digitv:n kuva pätkii etäämmälläkin vuoresta.

Joku voi kokea nämä haitoiksi, mutta etujakin on: ukkonen kumartaa Käräjävuoren. Joskus ukonilma jää tosin paukuttamaan ja salamoimaan vuoren rinteille pitkäksi aikaa. Käräjävuoren juurella asuessa on joka tapauksessa oppinut kunniottamaan niin vuorta kuin luonnonvoimiakin.


Viitteet

[1] Seinäjoen Seudun Kehittämisyhdistys Liiveri (2011). Kurikan kylät - voimaa, vireyttä ja tekemisen meininkiä (pdf). Kyläkööri-hanke. Saatavilla: http://dl.dropboxusercontent.com/u/12844832/Myllykyl%C3%A4/Kurikan%20kyl%C3%A4t%20122011.pdf ; Myllykylän esittely (s. 24-25) saatavilla myös: http://myllykyla.blogspot.fi/2013/08/kurikan-myllykyla-maisematien-varrella.html
[2] Lasten luontokerho (2013). Rasti-Kurikan iltarastikausi alkaa tiistaina 23.4. Saatavilla: http://luontokerho.blogspot.fi/2013/04/rasti-kurikan-iltarastikausi-alkaa-234_20.html