Kevätretki Söderfjärdeniin

Söderfjärden sijaitsee Pohjanmaalla, noin 10 kilometriä Vaasasta etelään [1]. Ensimmäisen kerran kävin siellä opiskeluaikoina, vuosia sitten. Mieleen jäi paikan erikoinen luonne: suuri, pyöreä peltoaukea [2]. 

Söderfjärden is located in Ostrobothia, western Finland, about 10 kilometers south of the town of Vaasa [3]. It is a large circular plain which I remember having visited for the first time years ago.

Laulujoutsenia. Kuva: P. Peltoniemi. (Click to enlarge.)

Kyse on meteoriitin törmäyskraatterista. Puolet siitä on Vaasaan kuuluvan Sundomin puolella ja puolet Mustasaaren kunnassa, Sulvan ja Munsmon kylissä. Pieni alue lounaassa kuuluu Maalahden kuntaan. [1, 4]

Törmäyskraatteri syntyi noin 520 miljoonaa vuotta sitten. Sen syvyys oli alunperin noin 300 metriä, mutta se on täyttynyt kambrikautisilla hiekkakivillä. Näkyvillä on pyöreän muodon lisäksi vain metsän peitossa oleva ulkoreuna. [1, 4]

The plain is an impact crater of a meteorite, formed about 520 million years ago. Its maximum depth is 300 meters, but nowadays it is filled with Cambrian sandstones. Only the outer rim of the crater with forest is visible. [3]

Söderfjärdeniä ei pidetä suotta Suomen kauneimpana ja yhtenä maailman parhaiten säilyneistä meteoriittikraattereista [1]. 1920-luvulla kuivatettu Söderfjärden on ainoa Suomen tunnetuista törmäyskraattereista, joka ei ole veden peitossa - järvi tai merenlahti, kuten esimerkiksi Lappajärvi. [4]

Söderfjärdenin maisemaa. Kuva: P. Peltoniemi.

Kraatteri on viljava, yhteensä 2.300 hehtaaria käsittävä aukea peltolohkoineen, jonka halkaisija on enimmillään noin 6,6 kilometriä. [4]

Söderfjärden is the most beautiful impact crater in Finland and unique even among other impact structures in the world. It was a wetland but drained in the early 1920s. The other known impact craters in Finland are at least partially below sea level. [3, 4]

The diameter of the crater is 6.6 kilometers. It covers an area of about 2,300 hectares and is currently cultivated. [4]

Kevään peltolintuja. Kuva: P. Peltoniemi.

Söderfjärden on myös valtakunnallisesti arvokas maisema-alue. Syksyisin se on Suomessa tärkein levähdyspaikka yli 10.000 kurjelle niiden muuttomatkalla. [4] Myös hanhet, joutsenet ja monet muut peltolinnut ruokailevat siellä muuttomatkoillaan ennen pesimäseuduille siirtymistä.

Valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen statuksesta ja lintujen levähdys- ja ruokailupaikasta huolimatta Söderfjärdenin etelärinteen päälle on rakennettu Merventon 184 metriä korkea, 3,6 MW:n tuulivoimala vuonna 2012. Lähiasukkaat ovat kärsineet sen melusta alusta lähtien. Voimala aiheuttaa yhä harmaita hiuksia ympäristölle ja Vaasan kaupungille. [5, 6]

Söderfjärden is also a nationally valued landscape area. In the autumn it is the most important resting place in Finland for more than 10,000 cranes on their migration. [4] Geese, swans, and many other farmland birds also eat there on their journeys before moving to their nesting areas.

Despite all this, Mervento's 184-meter-high, 3.6 MW wind turbine was built on Söderfjärden's southern slope in 2012. The neighbours have suffered from its noise from the very beginning. The wind power plant is still causing big problems to the environment and the town of Vaasa. [5, 6] 

Kevätretkellä käänsimme tietoisesti selän voimalalle ja keskityimme lintujen tarkkailuun. Meiltä yritetään viedä kaikki terveydestä ja elämänilosta lähtien. Emme ikinä tule hyväksymään sitä!

Pelloilla ruokaili satoja joutsenia, naurulokkeja ja niiden joukossa hanhia. Iltaa kohti ne lähtivät lentoon, saivat ilmaa siipiensä alle ja suuntasivat laskevan auringon valossa yöpymisalueilleen. Huomenna ne tulisivat takaisin, kunnes jatkaisivat matkaansa pesimäseuduilleen.

Valoon. To the light. Photo: P. Peltoniemi.

On our trip we deliberately turned our back to the wind turbine and focused on bird watching. The wind power plants are trying to take away everything, starting with our health and joy of life. But we are never going to accept it!

There were hundreds of swans and black-headed gulls, and geese among them eating on the fields. Towards the evening they took off, got air under their wings and flew to their sleeping areas to rest there over night. Tomorrow they would return, and later on continue their migration to the nesting areas. - P. P.


Viitteet

[1] Söderfjärden. Sundom.fi. Saatavilla: http://www.sundom.fi/fi/soderfjarden
[2] Söderfjärden. Google Maps. Saatavilla: https://tinyurl.com/y8fkxlap
[4] Wikipedia (2018a). Söderfjärden. Saatavilla: https://fi.wikipedia.org/wiki/S%C3%S6derfj%C3%A4rden
[3] Wikipedia (2018b). Söderfjärden. Saatavilla: https://en.wikipedia.org/wiki/S%C3%B6derfj%C3%A4rden
[5] Tuulivoimala Vaasan Sundomissa. Santavuori, Ilmajoki 29.09.2016. Saatavilla: https://santavuori.blogspot.fi/2016/09/tuulivoimala-vaasan-sundomissa.html
[6] Bergfors, Markus (2018). Vasa stad gör egna bullermätningar av vindmöllan i Sundom. Yle Nyheter. 16.04.2018. Saatavilla:
https://svenska.yle.fi/artikel/2018/04/16/vasa-stad-gor-egna-bullermatningar-av-vindmollan-i-sundom

"Salaperäinen kehrääjä" Kauhajoella

Luontokuvaaja Jukka Liljan

luontoilta
"Salaperäinen kehrääjä"

tiistaina 06.03.2018 klo 19.00

Kauhajoen pääkirjastossa

os. Prännärintie 2

Yleisöllä on tilaisuuteen vapaa pääsy.

Tervetuloa!

Viitteet

Lilja, Jukka (2017). Kehrääjä - siivet pystyssä. Nightjar - Wings Upright. Kurikka: Valmiixi

Luontoillan pdf-esite (vapaasti jaettavissa). 

Pelastakaa Suomen luonto ja maaseutu!

"Pelastakaa Suomen luonto ja maaseutu – keskustan ja vihreiden käsistä" kirjoittaa A-studion toimittaja Pasi Peiponen [1].

Ikkunan blogissa, Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan mielipidepalvelussa, sunnuntaina 21.01.2018 ilmestynyttä kirjoitusta on odotettu vuosia. Vihdoin, lopultakin julkisuuteen saadaan viesti Suomen luonnon puolesta!

Peiponen kirjoittaa Pohjois-Suomen ja Kainuun näkökulmasta, miten niistä on tulossa riistettyjen luonnonvarojen siirtomaita [1].

Sama koskee kuitenkin myös koko Pohjanmaata sekä Satakuntaa. Keski-Pohjanmaalle Kaustisille suunnitellaan Euroopan suurinta litiumkaivosta [2]. Koko länsirannikko Satakunnasta Pohjois-Pohjanmaalle on suunniteltu tupaten täyteen tuulivoimaloita [3, 4].

"Oli kerran usko lapsuuden. Maa on pyhää, metsät ovat vihreitä. Ihminen, varjele ja viljele niitä. Ei ole enää lapsen mieltä, ei edes viatonta toivoa. Autiona on mieli ja maa." [1]

Peiposen mukaan asialla on kaksi puoluetta: keskusta ja vihreät [1]. Hänen näkemyksensä on helppo allekirjoittaa. Keskusta, jonka luulisi olevan maaseudun puolella, ei puolusta luontoa ja maaseudun kestävää kehittymistä. Vihreät, joiden luulisi olevan luonnon puolella, ei puolusta Suomen luontoa, vaan ns. ilmastotavoitteita ja globaaleja teollisuuden kehityssuuntia.

"Kun lukee paljastavaa Suomen mineraalistrategian kaivosvisiota, nykyisen biobolttohallituksen suunnitelmia, metsien hakkuumahdollisuuksia EU:sta saadun torjuntavoiton jälkeen, tai silmäilee metsäteollisuuden tämän hetkisiä pohjoisia aikeita, suunta lie selvä. Pohjois-Suomesta, pikemminkin Luonnonvara-Suomesta, tehdään täyttä päätä maailmantalouden raaka-ainevarastoa." [1]

Miltä näyttää Lapin, Kainuun, Pohjanmaan ja Satakunnan - koko pohjoisen ja läntisenkin Suomen tulevaisuus?

Matkustaja- ja metsätyökoneet jylisevät, räjäytykset jytisevät ja teolliset tuulivoimalaitokset häiritsevät luonnon rauhaa, kirjoittaa Peiponen [1]. Tehdäänkö maakunnista vain luonnonvarojen reservaatteja, kaivos- ja metsäteollisuuden nieluja ja paisuvan luontoturismin kohde [1]?

"Työtä ja leipää tämä tuo – mutta millä hinnalla?" Peiponen kirjoittaa ja jatkaa: "Kuka tietää, kuka voi sanoa miten tässä Pohjois-Suomen luonnonvarojen valjastamisessa lopulta käy – luonnolle ja ihmiselle?" [1]

Tämä on hätähuuto Suomen luonnon ja maaseudun puolesta. Lukekaa kirjoitus ja jakakaa sitä. Herätkää lopultakin puolustamaan sitä, mitä meillä vielä on, ennen kuin se on liian myöhäistä!

Sitkeimmät tuulivoiman vastustajat ovat ymmärtäneet koko teollisuuden alan vahingollisuuden jo vuosikausia sitten. He ovat väsymättä kirjoittaneet lehtiin, päättäjille ja poliitikoille. Sivistäneet naapureitaan, sukulaisiaan ja tuttaviaan.

Mutta kuinka kauan pitää jatkaa? "Kuinka kauan pitää poliittisia päättäjiä informoida kahdeksan vuoden jälkeen? Yhteensä 15 vuotta? 20 vuotta?" heistä eräs kysyi.

Kuinka kauan?

Nyt on juuri sinun aikasi, viimeinen hetki, tarttua asiaan ja tehdä jotain Suomen luonnon ja maaseudun säilyttämiseksi.

Kiitos toimittajalle rehellisestä kirjoituksesta. Kiitos Ylelle sen julkaisemisesta. Kiitos lukijoille sen jakamisesta. Jakakaa tekstiä väsymättä.

Työ alkaa nyt. Se konkreettinen työ Suomen luonnon hyväksi.

"Kehityksen" pysäyttäminen vaatii todellista selkärankaa poliitikoilta tai vastassa on tuho, myös teidän itsenne ja puolueidenne tuho. Suomen luonnon tuhoamista Lapissa, Kainuussa, Pohjois-, Keski-, Etelä-, rannikko-Pohjanmaalla ja Satakunnassa ei kestä Suomen luonto, ei maaseutu, eivät ihmiset, eikä kansantalous.

Mistä löytyvät ne selkärankaiset päättäjät, jotka tämän ymmärtävät ja ennen kaikkea alkavat viivytyksettä toimia Suomen luonnon ja maaseudun hyväksi - ennen kuin on liian myöhäistä? - P. P.


Viitteet

[1] Peiponen, Pasi (2018). Peiponen: Pelastakaa Suomen luonto ja maaseutu – keskustan ja vihreiden käsistä. Yle 21.01.2018. Saatavilla: https://yle.fi/uutiset/3-10032317
[2] Poranen, Katariina (2018). Keliber haluaa aloittaa litiumin louhimisen Keski-Pohjanmaalla vuonna 2020 – "Useampi pankki on näyttänyt vihreää valoa". Yle 16.01.2018. Saatavilla: https://yle.fi/uutiset/3-10025684
[3] Santavuori (2016a). Kuka sammutti valot? Blogi Santavuori, Ilmajoki 19.03.2016. Saatavilla http://santavuori.blogspot.fi/2016/03/kuka-sammutti-valot.html
[4] Santavuori (2016b) Täystuulituho Suomen länsirannikolla. Blogi Santavuori, Ilmajoki 23.03.2016. Saatavilla: http://santavuori.blogspot.fi/2016/03/taystuulituho-suomen-lansirannikolla.html

Jukka Liljan kirja Kehrääjä - Nightjar

Salaperäisen kehrääjän elämä saa lisää valoa ennen joulua ilmestyvän luontokuvaaja Jukka Liljan kirjan kautta. Kehrääjä - siivet pystyssä. Nightjar perustuu 35 vuoden kokemukseen lintulajista ja noin puoleentoistasataan pesälöytöön eri puolilta Etelä-Pohjanmaata ja Pohjanmaata.

Kirja esittelee linnun kuvin ja kertomuksin, jotka sisältävät uutta tietoa lajista. Se myös korjaa linnusta liikkeellä olevia, osin vääriä uskomuksia.

Kehrääjä - siivet pystyssä. Nightjar sisältää 160 sivua ja noin 170 nelivärikuvaa ja on tekstitetty myös englanniksi. Se on parhaillaan ennakkomyynnissä kustantajan kautta.

Klikkaa kuvasta kirjaesittelyyn.

The mysterious life of the nightjar is described in the book of long-time nature photographer Jukka Lilja. Nightjar - Wings Upright is based upon 35 years of experience of this species, and of about 150 nest sightings around the Ostrobothnia region in Finland.

Nightjar - Wings Upright presents the bird by photos and by stories containing completely new information about the species. It also attempts to correct some previous false beliefs about the behaviour of the bird.

The book contains 160 pages and around 170 full-color images with both Finnish and English texts. It will be published before Christmas, and can now be pre-ordered directly from the publisher.


Viite

Lilja, Jukka (2017). Kehrääjä - siivet pystyssä. Nightjar - Wings Upright. Kurikka: Valmiixi. 160 s. ISBN 978-952-5965-48-3 (sid., kovakantinen, koko 295x250 mm, sis. noin 170 nelivärikuvaa // Hardcover, size 295x250 mm, English texts, about 170 photos). Ilmestymispäivä / Date of publication 11/2017.

Ruotsin lintutieteilijät erittäin huolissaan petolinnuista

Ruotsissa lehdistö uutisoi parhaillaan tuulivoimaloiden aiheuttamista petolintukuolemista [1-2].

Etelä-Ruotsissa Västrabyn ja Röglen välillä sijaitseva tuulivoimala-alue on ollut käynnissä vain vajaan vuoden viime vuoden helmikuusta lähtien [2-3]. Se on kuitenkin tappanut tähän mennessä jo yksitoista petolintua [1]. Ensimmäinen merikotka löytyi kuolleena maaliskuussa [2].

Sääksi eli kalasääski (Pandion haliaetus) Kuva: Jouko Kivelä.

Paikalliset lintutieteilijät ovat erittäin huolissaan tilanteesta. Jo lääninhallituksen päättäessä 13 tuulivoimalan rakentamisesta alueelle lintutieteilijät varoittivat petolintujen törmäysriskistä voimaloihin. Alue on tunnettu runsaista petolintumääristään. Mutta Skånen lintutieteellisen yhdistyksen puheenjohtajan mukaan varoituksista ei välitetty. [1-2]

Yksin Skånen alueella on noin 400 tuulivoimalaa [2].

Yhdistyksen pelko petolintujen puolesta on nyt käynyt toteen. Tähän mennessä on löydetty jo yksitoista tuulivoimaloiden tappamaa petolintua: kolme merikotkaa, neljä hiirihaukkaa, yksi tuulihaukka, kaksi isoa haarahaukkaa ja yksi muuttohaukka. [1-2] Ruotsin SVT:n uutistoimituksen saapuessa paikalle tuulivoimalan juurelta löytyi kaulansa katkaissut hiirihaukka. [1]

Merikotka (Haliaeetus albicilla). Kuva: P. Peltoniemi.

Lintutieteilijöiden mukaan löydöt ovat vasta jäävuoren huippu. He uskovat lintukuolemien todellisen määrän olevan vielä pimennossa ja törmäysten tappaneen myös tavallisempia lintuja. Lintukuolemien määrän pelätään nousevan vuosi vuodelta, ellei mitään tehdä. [1]

Kyseessä on Skånen lintutieteellisen yhdistyksen mukaan katastrofi. Lintutieteilijät toivovat ratkaisuja lintukuolemien vähentämiseksi. [1] He haluavat, että voimalat pysäytetään peltojen kylvön tai leikkuun ajaksi - koska silloin petolinnut tulevat saalistamaan pelloille [2].

Lintuyhdistys toivoo tapahtuneen johtavan myös tarkempiin lintuselvityksiin ennen tuulivoimaloiden rakentamista. [1]

Västrabyn ja Röglen välillä sijaitsevan alueen omistaa kaksi tuulivoimayhtiötä. Niiden yhteyshenkilö kertoo yhtiöiden varautuneen tiettyyn lintukuolleisuuteen, mutta näin suuren määrän tulleen yllätyksenä. Yhtiöt keskustelevat asiasta nyt ympäristöhallinnon ja lintutieteilijöiden kanssa. [1]

Tuulivoimala-alueen myönteisen päätöksen teki lääninhallitus. Esille nostettiin silloin kysymys linnuista, minkä johdosta tehtiin lintuselvitys. Lääninhallitus arvioi riskin lintukuolleisuudelle kuitenkin pienemmäksi. Tämän hetkistä tilannetta lääninhallituksessa ei osata vielä kommentoida. [1]

Viirupöllön poikanen. Kuva: P. Peltoniemi.

Mikä on tilanne muualla Ruotsissa tai hiukan pohjoisempana, Pohjanlahden tällä puolen?

Satakunnassa, Pohjanmaan rannikolla, Etelä-, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla on kaavoitettu tuulivoimaloita tuhka tiheään, myös lintujen päämuuttoreiteille [4-5], ruokailu-, lepäily- ja pesintäalueille. Mitä luulette näiden, puutteellisten karttojen vaikuttavan petolintujen ja muiden lintujen kantoihin ja kuolleisuuteen? [6]

Kuka välittää [7-8]? BirdLife Suomiko? - P. P.


Viitteet

[1] Gravlund, Winnie (2017). Expertlarmet: Vindkraftverken massakrerar rovfåglar. Svt nyheter. 02.02.2017. Saatavilla: http://www.svt.se/nyheter/lokalt/helsingborg/omfattande-rovfageldod-i-vindkraftspark
[2] Carlson, Claes (2017). Vindkraftverken "gör köttfärs" av rovfåglarna. Expressen Kvällsposten. 02.02.2017. Saatavilla: http://www.expressen.se/kvallsposten/vindkraftverken-gor-kottfars-av-rovfaglarna/
[3] Rantala, Anette (2016). Snart ska alla 13 vindkraftverken i Västraby och Rögle snurra. HD. 03.02.2016. Saatavilla: http://www.hd.se/2016-02-03/snart-ska-alla-13-vindkraftverken-i-vastraby-och-rogle-snurra
[4] BirdLife Suomi (2014). Lintujen valtakunnalliset päämuuttoreitit, selvitys. Saatavilla: http://www.ymparisto.fi/download/noname/%7BFA98FD1F-987F-4546-84F7-93BDC1F0CE06%7D/100332
[5] BirdLife Suomi (2014). Lintujen valtakunnalliset päämuuttoreitit, kartat. Saatavilla:  http://www.ymparisto.fi/download/noname/%7B31868315-3213-4C2E-ADB6-75A7BBF693F2%7D/100333
[6] Täystuulituho Suomen länsirannikolla. Santavuoren blogi. 23.03.2016. Saatavilla: http://santavuori.blogspot.fi/2016/03/taystuulituho-suomen-lansirannikolla.html
[7] Vesilintukannoista huolehditaan kestävästi koko muuttotiellä. Suomen Riistakeskus. 08.05.2015. Saatavilla: http://riista.fi/vesilintukannoista-huolehditaan-kestavasti-koko-muuttotiella/
[8] Grönholm, Pauliina (2015). Ely-keskus ja Kristiinankaupunki tuulivoimariidassa. Helsingin Sanomat. 21.07.2015. Saatavilla: http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000002839830.html

Viljellä ja varjella

Hallitus julkistaa torstaina energia- ja ilmastostrategiansa. Samalla se päättää koko läntisen Suomen ja sen luonnon tulevaisuudesta.

Me olemme ainakin yrittäneet vaikuttaa. Me olemme yrittäneet säilyttää tämän luonnon, varjella sitä. Tuli mitä tuli.

Kansallislinnut. Kuva: P. Peltoniemi.

Mistä sanat tulivatkaan mieleen marraskuisen illan pimeydessä? En tiedä, mutta tähän ne sopivat. - P. P.

Kun pimeys on laskeutunut ylle Pohjanmaan,

mä pääni ihan hiljaa painan sängynpielustaan.

Mä pyydän Herra, armoasi ylle Suomen maan 

ja herätystä lakeudelle käyn nyt anomaan...

Sä suojaa tätä luontoa ja eläimiä sen,

kuule pyyntöni mun, pienen ihmisen.

Missä pohjalainen virkistäytyy?

Pohjanmaan liitto kerää parhaillaan tietoa maakunnan virkistysalueista. Liitto haluaa tietää, mitkä ovat ulkoilijoiden ja retkeilijöiden suosimia ulkoilumaastoja ja virkistäytymispaikkoja Pohjanmaalla. Tiedot kerätään karttasovelluksen avulla marraskuun aikana. [1]

Lakeus. Kuva: P. Peltoniemi.

Pohjanmaan liiton mukaan tietoja ulkoilu- ja virkistyspaikoista kerätään Pohjanmaan maakuntakaava 2040:n valmistelun osana. Vastaavanlaista kartoitusta ei ole lakeuksilla aiemmin tehty. [1]

Karttasovelluksen kautta ulkoilijat, retkeilijät, matkailijat ja muut kulkijat voivat lisätä kartalle suosikkipaikkansa virkistäytymiseen.

Kerättyjen tulosten perusteella Pohjanmaan liitto saattaa lisätä maakuntakaavaan uusia virkistysalueita. Vastaukset antavat tietoa myös siitä, miten monipuolisesti maakunnan eri alueita käytetään vapaa-ajan virkistäytymiseen ja miten näille alueille kuljetaan. [1]

Mitkä siis ovat suosimiasi paikkoja tai alueita ulkoiluun ja virkistäytymiseen?

Merkitse marraskuun aikana kartalle Kaskisten, Närpiön ja Kristiinankaupungin, Korsnäsin, Maalahden (Malaxin), Vaasan ja Mustasaaren (Korsholman), Laihian, Isonkyrön ja Vöyrin, Uudenkaarlepyyn, Pedersören, Pietarsaaren, Luodon (Larsmon) tai Kruunupyyn retkikohteet ja muut tärkeät ulkoilumaastot.

Näkyypä karttaan olevan merkitty virkistyspaikkoja naapurimaakuntienkin puolella, joten samalla vaivalla voi ilmoittaa nekin.

Sinänsä hyvä, että tällaista kartoitusta tehdään, mutta maalaisjärjellä ajatellen olisi ollut järkevää selvittää pohjalaisten ja muiden maakunnassa retkeilevien liikkeitä ennen maakunnan tuulivoimakaavan runnomista läpi. Ja minne on unohdettu luontomatkailuyrittäjien ja muiden luonnon virkistyskäytöstä elinkeinonsa saavien näkökulma?

Näkymä Kristiinankaupungin Pyhävuorelta Närpiön Svalskullan (Pjelaxin) suuntaan. Kuva: P. Peltoniemi.

Kuten viereisestä ja alla olevasta kartasta näkyy, Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan maakuntien tuulivoimakaavat ovat ylimitoitettuja. Ne kuitenkin velvoittavat kuntia toteuttamaan yleiskaavoitustaan vastaavasti.

Missä kohdin tuulivoimakaavat osuvat nykyisille virkistysalueille? Kumpi silloin voittaa - alueita virkistykseen käyttävät vai tuulivoima?

Pohjalaismaakuntien kaavoituksessa on hoettu, kuinka "tuulivoimakaavoitus on luonteeltaan yhteensovittavaa". Miten sovitetaan yhteen retkeilijöiden tai luontoyrittäjien tarpeet ja tuulivoimalat?

Vai onko tarkoituksena, että retkeilijät ja ulkoilijat, asukkaat ja turistit väistävät?

Ympäristöministeriö hylkäsi juuri Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavasta tehdyt valitukset. Julkisessa päätöksessä on myös sisäministeriön lausunto, jossa sanotaan muun muassa seuraavasti [2]:

"Sisäministeriön näkemyksen mukaan tuulivoimaloiden aiheuttamat onnettomuusvaarat tulisi ottaa paremmin huomioon, koska esim. talvella tuulivoimalan lavoista saattaa irrota jäätä, joka voi aiheuttaa ihmisille vahinkoja. Toinen, joskin ehkä pienen todennäköisyyden riski, on tuulivoimalan jarrumekanismin rikkoutuminen, jolloin vaarana on jopa lapojen rikkoutuminen ja lapojen osien lentäminen satojen metrien päähän. Kolmas vaara on tuulivoimaloiden tulipalovaara, jota ei yleensä mainita lainkaan. Sisäministeriön näkemyksen mukaan ihmiset eivät tiedosta riittävästi näitä tuulivoimaan liittyviä riskejä.

Sisäministeriö toteaa, että ihmisten tulisi tietää todelliset vaarat tuulivoima-alueilla ja siten välttää niiden lähellä liikkumista esim. talviaikana, koska tällöin on suuri mahdollisuus siihen, että jää saattaa aiheuttaa ihmisille vahinkoja."

Sisäministeriön lausunto on täyttä asiaa. Näitä seikkojahan sitkeimmät kansalaiset ovat valituksissaan jo monta vuotta sitten hokeneet. Tieto näkyy nyt tavoittaneen ainakin yhden ministeriön.

Retkeilyn ja luonnon virkistyskäytön kannalta lausunnossa tulee kuitenkin yksi olennainen seikka: liikkumisrajoitukset. Miten paljon niitä onkaan luvassa, jos tuulivoimakaavat toteutuvat? Mihin unohtui jokamiehenoikeus?

Millaista oikein on luonteeltaan yhteensovittava tuulivoimakaavoitus? Yllä oleva kuva Närpiön Svalskullan (Pjelaxin) voimaloista ja 97 mpa kohoavasta Metsä-Botnian piipusta Kaskisissa antaa osviittaa... Etäisyys Pyhävuorelta voimaloihin on noin 14 km ja Metsä-Botnian piippuun noin 22 km.

Pohjoislahden luontopolulla Kristiinankaupungissa. Kuva: P. Peltoniemi.

Pohjalaiset ja muut pohjalaisluonnossa liikkuvat, merkitkää kartalle kaikki suosikkikohteenne, virkistyspaikkanne ja retkimaastonne. Tai luontomatkailukohteet. Katsotaan, missä Pohjanmaalla ja Länsi-Suomessa virkistäydytään! - P. P.


Viitteet:

[1] Missä Pohjanmaan luonnossa virkistyt? Saatavilla:  http://obotnia.maps.arcgis.com/apps/GeoForm/index.html?appid=989fd5c6344747abb4598fa566de6569
[2] Ympäristöministeriö (2016). Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaavan I - Tuulivoima vahvistaminen. YM2/5222/2015.

Sairastuttaako tuulivoima ihmiset ja eläimet?

Pitkin Suomen länsirannikkoa on runnottu läpi tuulivoima-alueita kiihkeällä vimmalla. Asukkaat ovat "saaneet" omin silmin todeta tuulivoimarakentamisen aiheuttamat tuhot luonnolle. Lisäksi monet ovat joutuneet karvaasti kokemaan teollisten tuulivoimaloiden aiheuttamat terveyshaitat kilometrienkin päässä tuulivoimala-alueesta, kodeissaan.

Ladattava pdf-esite.

Kurikassa järjestetään tilaisuus tuulivoiman terveysvaikutuksista keskiviikkona 19.10.2016. Keskustelutilaisuus alkaa klo 17.00 paloasemalla (os. Tossutie 4, Kurikka). Luvassa on asiaa ihmisten ja eläinten terveydestä ja lisäksi pohditaan jatkotoimia. Tilaisuudessa ovat paikalla mm. tuulivoimaloista kärsivät asukkaat Ilpo Forsman ja Leena Kurikka, jotka kertovat infraäänestä ja kokemuksistaan.

Tilaisuuden vetää perussuomalaisten Matti Putkonen. Järjestäjien tavoitteena on saada paikalle myös tuulivoimayhtiön edustaja.

Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Se on tarkoitettu kaikille tuulivoimaloista kärsiville, aiheesta kiinnostuneille tai huolestuneille. Tervetuloa kuuntelemaan tai keskustelemaan, antamaan tietoa tai kysymään neuvoa!


PS. Jaathan tietoa eteenpäin, jotta se tavoittaisi mahdollisimman monet apua tarvitsevat pitkin Etelä-Pohjanmaata ja Pohjanmaata!

Päivitetty kuvan alla olevaa kpl:tta 17.10.2016.

Syyskävelyllä - antaa tuulen puhaltaa!

Hetken jo näytti siltä, että koko läntiselle Suomelle olisi pian pakko sanoa hyvästit.

Luopua yksi kerrallaan kaikista rakkaista paikoista kotiseudun luonnossa. Niistä joista tässä blogissa aloin kirjoittaa, kun Käräjävuorelle uhattiin yli kaksi ja puoli vuotta sitten rakentaa kaksi lähes kaksisataa metriä korkeaa teollista tuulivoimalaa.

Kaikista kotipihamme pikkulinnuista, kymmenistä linnunpöntöistä, jotka olemme niille ympäri pitäjää ripustaneet. Kaikista lähimetsämme eläimistä. Puutarhastamme, kasvimaastamme.

Luontopoluista, siitäkin joka Käräjävuoren maastossa odottaa taulujaan.

Luonnossa liikkumisesta, kun kaikki paikat pilataan luontokohde kerrallaan kaatamalla metsää, tekemällä sähkölinjoja ja murskeluohoksia, ajamalla soraa teihin ja perustuksiin, pystyttämällä tuulivoimaloita - muuttamalla luonto teollisuusmaisemaksi, melun ja infraäänen peittämiksi alueiksi.

Koko pohjalaisluonnosta ja kotiseudusta.

Ei ollut tullut mieleenkään, että kotikunta haluaisi vetää maton asukkaidensa alta omilla tuulivoimala-alueiden kaavoitussuunnitelmillaan. Kaikki vuosien aikana maksetut veromarkat ja -eurot ja kotipaikan eteen tehty työ haluttiin vetää alas viemäristä. Sillä ei ollut kunnalle mitään arvoa - sen yli oltiin valmiita kävelemään, kyselemättä.

Vaikka mielialat ovat olleet näiden vuosien aikana liian lähellä unelmien unohtamista, niitä ei ole haudattu.

Tällaista vääristelyä ja epäoikeudenmukaisuutta oman yhteiskunnan sisällä, niin sanotussa sivistysvaltiossa ei olisi arvannut olevankaan. Pahaa vastaan on noustu ja taisteltu, kuten monet muutkin - kymmenet, sadat ja tuhannet ihmiset - yhä uusin voimin.

Vaikka kotiseutu on yhä uhattuna ja liian monet arvokkaat vuoret ja maisemat on tuhottu ja kärsimme tällä hetkellä voimaloiden lähes jatkuvasta melu- ja infraäänisaasteesta, valo voimistuu. Me emme luovuta.

Kesän ja syksyn aikana kertyneet kilometrit ovat valaneet uskoa: Ota kiinni tästä meidän elämästä, älä päästä sitä karkaamaan...

Elämä on tässä ja nyt.

Ja nyt on valoisampaa, syyskävelyllä - läntisen Suomen oikeusmurha on tuotu päivänvaloon. Ehkä vielä ei olekaan liian myöhä, ehkä luonto ja kotimme ovat vielä pelastettavissa.

Jos löytyy poliittista tahtoa. Jos.

Antaa syystuulten puhaltaa ja viedä pois mennessään kaiken lian, kaiken vääryyden.

Emme ikinä lakkaa puolustamasta oikeudenmukaisuutta, emme sitä, minkä sydämissämme tiedämme oikeaksi! - P. P.

Ilman metsää ei ole ihmistäkään

Viime aikojen silmiinpistävimpiä luontojuttuja ovat olleet metsäaiheiset uutiset - ikään kuin Suomessa olisi yhtäkkiä herätty siihen, että metsät ovatkin tärkeitä! Luonto hoitaa ja metsä rauhoittaa, metsiä pitää suojella ja luonto voi olla ministerinkin mielestä matkailun veturi [1-4].

Mutta metsä on ollut aina suomalaiselle tärkeä ja se tulee aina määrittämään hyvinvointiamme.

Kolopuu. Kuva: P. Peltoniemi.

Tällä menolla metsät kuitenkin tuhoutuvat - ihmisen toiminnan seurauksena. Ihminen tuhoaa metsiä mm. hakkuiden, rakentamisen, kaivostoiminnan, maansiirtotöiden ja peltojen raivauksen vuoksi.

Yksin tuulivoimarakentaminen tuhoaa metsää noin kolme hehtaaria jokaista voimalaa kohti. Lisäksi rakentamisessa kaadetaan metsää sähköasemia ja jopa 50 metriä leveitä tielinjoja varten. Tuulivoimarakentaminen tarkoittaa myös valtavaa murskelouhosta - jonnekin. [5]

Koko läntinen Suomi on jo nyt ylikaavoitettu tuulivoimalle [6] - käytännössä joka ikiseen maisemaan tulisi voimaloita, sillä yksittäinen voimala-alue pilaa maiseman lakeuksilla 25-30 kilometrin säteellä.

Kyllähän metsien säilyttämisen arvo kansainvälisessä keskustelussa ja maapallon mittakaavassa ymmärretään. Todellisuus vain on niin usein toinen kuin kauniit puheet ja tavoitteet.

Kelo. Kuva: P. Peltoniemi.

Saksa ja Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN asettivat vuonna 2011 Bonnissa tavoitteen korjata tuhoutuneita metsä- ja muita luontoalueita 150 miljoonan hehtaarin eli 1,5 miljoonan neliökilometrin verran vuoteen 2020 mennessä [7, 8]. YK otti tavoitteen omakseen vuoden 2014 ilmastokokouksessa [8].

Lopullinen tavoite on kunnianhimoinen: pysäyttää metsäkato kokonaan ennallistamalla metsiä 3,5 miljoonaa neliökilometriä vuoteen 2030 mennessä. Suomen pinta-alaan verrattuna määrä on noin kymmenkertainen. Tavoitteeseen pääseminen sitoisi ilmakehästä hiilidioksidia 1,7 miljardia tonnia. [7, 8]

Tavoitteeseen ollaan Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton mukaan pääsemässä hyvää vauhtia [8]. Tämä on tietenkin hyvä, sillä metsät vaikuttavat maapallon ilmastoon, eläimistöön, kasvillisuuteen, vesihuoltoon sekä maa- ja metsätalouteen ja ihmisiin.

Lehto. Kuva: P. Peltoniemi.

Bonnin tavoitteiden tueksi palautettavista metsäalueista on tehty muun muassa kartta [9]. Pohjalaiskunnissa, kuten muuallakin Suomessa, näkyy tumman- ja vaaleanvihreitä alueita, siis yhtenäisiä ja yksittäisiä ennallistamiskohteita.

Karttaa lähemmin tutkittaessa sen zoomaaminen paikkakuntatasolle hävittää vihreät merkinnät ja kaikki alueet muuttuvat harmaiksi, ikään kuin hävittäen metsien ennallistamistarpeen. Miksi? Päätökset metsien ennallistamistarpeesta on haluttu jättää kokonaan paikallistasolle [10].

Kartta ei siis kuvaa tavoitteisiin sitoutuneita alueita, eikä siitä saa tietoa edes mahdollisesti suojeltavista alueista - ainoastaan kauniita mielikuvia. Tavoitteeseen vievät kohteet ovat siis muualla kuin kartan osoittamilla alueilla. Miksi niitä ei olisi voinut merkitä karttaan sitä mukaa kuin alueisiin olisi sitouduttu?

Kuusi. Kuva: P. Peltoniemi.

Samaan aikaan maapallon koskemattomat erämaa-alueet vähenevät nopeasti. Euroopassa varsinaisia erämaita ei enää edes ole, mutta holtiton maankäyttö on hävittämässä ne muistakin maanosista. [11]

Maapallolla on tällä hetkellä erämaita 30,1 miljoonaan neliökilometriä. Niiden pinta-ala on supistunut 3,3 miljoonaa neliökilometriä eli lähes kymmenyksellä 25 vuodessa - kymmenkertaisesti Suomen pinta-alan verran. [11]

Tutkijat pitävät erämaa-alueiden tuhoutumista katastrofina. Nykyisellä tahdilla maapallon erämaat katoavat sadassa vuodessa. [11]

Erämaa-alueiden suojelu on kuitenkin elintärkeää. Kaikkein tärkeimpiä syitä ovat biodiversiteetti eli luonnon monimuotoisuus sekä hiilidioksidin sitominen. Koskematon luonto on kaikkein monimuotoisin eliölajeiltaan, mikä on ehdottoman välttämätöntä myös ihmiskunnalle. Erämaiden metsät toimivat hiilinieluina sitomalla hiiltä. Metsien hävittäminen merkitsisi hiilen vapautumista ilmastoon. [11]

Erämaita tuhoaa lähinnä - todellakin - holtiton maankäyttö, erityisesti maa- ja metsätalouteen. Valtiot eivät ole huomioineet erämaa-alueiden säilyttämistä ympäristöpolitiikassaan. Poliittisella tahdolla ne olisivat kuitenkin pelastettavissa. [11]

Maailmanpuu. Kuva: P. Peltoniemi.

Koska poliitikot käsittävät, että se mikä tapahtuu metsälle, tapahtuu ihmiselle? Ilman metsää ei ole ihmistäkään. - P. P.


Viitteet:

[1] Siltanen, Mari (2016). Luonto hoitaa vaikkei haluaisikaan – tutkimus tuomassa luonnon työterveyteen. Yle 27.08.2016. Saatavilla: http://yle.fi/uutiset/3-9122486
[2] Savusalo, Sirkku & Juntti, Maija-Liisa (2016). Metsäkylpy huuhtoo stressin pois. Yle 16.09.2016. Saatavilla: http://yle.fi/uutiset/3-9169474
[3] Kiviranta, Varpu (2016). Metsäyhtiöt ja ympäristöjärjestöt penäävät jälleen yhdessä varoja metsäluonnonsuojeluun. Yle 21.08.2016. Saatavilla: http://yle.fi/uutiset/3-9106055
[4] Kansallispuistojen suosio jatkaa kasvuaan - ministeri Tiilikainen luottaa luontoon matkailun veturina. Ympäristöministeriön ja Metsähallituksen tiedote 5.9.2016. Saatavilla: http://www.metsa.fi/-/kansallispuistojen-suosio-jatkaa-kasvuaan
[5] Ala-Risku, T. (2015). Koppeloviikot. Tripodien aika. Saatavilla: http://tripodienaika.blogspot.fi/2015/04/koppeloviikot.html
[6] Täystuulituho Suomen länsirannikolla. Santavuori, Ilmajoki 23.03.2016. Saatavilla: http://santavuori.blogspot.fi/2016/03/taystuulituho-suomen-lansirannikolla.html
[7] Bonn Challenge. The Challenge. Saatavilla: http://www.bonnchallenge.org/content/challenge
[8] Kokkonen, Yrjö (2016). Maapallon tuhoutuneita metsäalueita korjataan vauhdilla. Yle 04.09.2016. Saatavilla: http://yle.fi/uutiset/3-9143085
[9] Bonn Challenge. What is our global restoration opportunity? Saatavilla: http://www.bonnchallenge.org/what-our-global-restoration-opportunity
[10] Bonn Challenge. A global opportunity map. Saatavilla: http://www.bonnchallenge.org/content/global-opportunity-map
[11] Kokkonen, Yrjö (2016). Maapallon erämaa-alueet hupenevat rajusti – sadan vuoden päästä jäljellä ei ole mitään. Yle 09.09.2016. Saatavilla: http://yle.fi/uutiset/3-9157889

Kaskisten luonto ja asukkaat tärkeämpiä kuin tuulivoimalat

Suomen pienimmässä kaupungissa, Kaskisissa, on tehty tuulivoimaloita vastustava kuntalaisaloite. Aloite luovutettiin kaupungille tämän viikon keskiviikkona. Päättäjien on käsiteltävä se kuuden kuukauden kuluessa. [1, 2]

Ådskär Kaskisten etelärannalla. Kuva: P. Peltoniemi.

Kaskinen on perustettu vuonna 1785. Merenpinta oli tuolloin 2 metriä korkeammalla kuin nykyään ja salmi jakoi saarella sijaitsevan kaupungin kahteen osaan, Itä- ja Länsi-Kaskiseen. [3, 4]



Kaskisten pinta-ala on ainoastaan hiukan yli 10 neliökilometriä ja asukasluku noin 1300 asukasta. Saaren pienen koon vuoksi asutus on tiheässä. [3, 5]

Kaskisten kaupunki teki aloitteen tuulivoimakaavoituksesta vuonna 2010. Hankkeen tultu julki kaupungin asukkaissa heräsi voimakas tuulivoiman vastustus. [2, 6-7] Eikä ihme, sillä koko saari asukkaineen ja luontoineen sekä naapurikuntien alueetkin joutuisivat tuulivoimamelun ja infraäänen vaikutuspiiriin [8].

Adressin Kaskisten säilymisen puolesta on allekirjoittanut moni kaupungissa vieraileva matkailijakin. Idyllinen pikkukaupunki on mukava retkikohde myös lomasesongin ulkopuolella.

Kuntalaisaloitteessa vaadittu 2 kilometrin suojaetäisyys asutukseen tarkoittaisi käytännössä sitä, että Kaskisten alueelle tuulivoimaloita ei voisi rakentaa [1]. Aloitteen on allekirjoittanut yli 2 prosenttia äänioikeutetuista kuntalaisista.

Marraskuista merimaisemaa Kaskisissa. Kuva: P. Peltoniemi.

Toivottavasti kaskislaisten päättäjien tietämys ja rohkeus on kasvanut näinä vuosina niin, että he tekevät asukkaitaan ja kaupunkiaan suojaavan päätöksen. Myös me ulkopaikkakuntalaiset arvostaisimme sitä suuresti. - P. P.


Viitteet

[1] Tuulivoiman vastustuslista kaupungille. Suupohjan Sanomat 04.05.2016.
[2] EI tuulivoimaloita Kaskisiin (2012). Adressi. Adressit.com. Saatavilla: http://www.adressit.com/ei_tuulivoimaloita_kaskisiin
[3] Wikipedia. Kaskinen. Saatavilla: https://fi.wikipedia.org/wiki/Kaskinen  
[4] Kneiffin kivi. Infotaulu 14.11.2015.
[5] Väestötietojärjestelmä. Kuntien asukasluvut aakkosjärjestyksessä. Rekisteritilanne 30.06.2015. Saatavilla: http://vrk.fi/default.aspx?docid=8843&site=3&id=0
[6] Ei tuulivoimaloita Kaskisiin (2013). Facebook-sivu. Saatavilla: https://fi-fi.facebook.com/Ei-tuulivoimaloita-Kaskisiin-230134507111511/timeline/
[7] Ylikoski, K. (2015). Ei tuulivoimaloita Kaskisiin. Video. Saatavilla: https://www.youtube.com/watch?v=BMfiIrzX1Fk&list=PLq-rDUefJ0TR8zelpbgQWYRh0dehoJ2WW
[8] Peltoniemi, P. (2015). Ei tuulivoimaloita Kaskisiin. Saatavilla: http://karajavuori.blogspot.fi/2015/07/ei-tuulivoimaloita-kaskisiin.html