Kanat kuulevat infraääntä

Kana (Gallus gallus domesticus) on Suomen ja maailman yleisin lintu. Esimerkiksi Suomessa niitä on enemmän kuin ihmisiä. [1]

Kuten muillakin linnuilla, kanan tärkeimmät aistit ovat näkö ja kuulo [2, 3]. Vaikka sillä on pienet korvat, sen kuulo on hyvä ja sen tiedetään kuulevan myös hyvin matalataajuisia ääniä [1, 3]. Tämä todetaan jopa Suomen eläinsuojeluyhdistysten liiton alakouluille tehdyssä tietopaketissa kanasta, samoin kuin Kanatieto.fi-sivuilla [2, 3].

Ihmisen kuuloalueena pidetään yleensä noin 20-20.000 Hz. Ihmisen kannalta tarkasteltuna kuultavien äänien taajuus on siis noin 20-20.000 Hz. [4]

Kanan kannalta tilanne on toinen.

Kana ei kuule niin korkeita ääniä kuin ihminen, mutta sen sijaan sen kuuloalue yltää ihmisen kuuloaluetta matalampiin taajuuksiin [2]. Vajaa neljä vuotta sitten tehdyn tutkimuksen mukaan kana aistii myös infraääntä eli alle 20 Hz:n taajuuksia [5].

Tutkimuksessa laaditun audiogrammin mukaan kanan kuuloalue on 2-9.000 Hz [5].

Audiogrammi on kaavio, jonka vaaka-akselilla ilmoitetaan tutkitut taajuudet hertseinä tai kilohertseinä ja pystyakselilla äänitaso yksiköllä dB HL (decibels Hearing Level) [6]. Yksikkö tarkoittaa siis herkkyyttä äänelle (sensitivity to sound) [7].

Tutkimuksen mukaan 60 desibelin äänenpainetasolla kanan kuuloalue on 9,1-7.200 Hz. Alle 64 Hz:n taajuuksia se aistii ihmistä herkemmin - sen herkkyys infraäänelle ylittää jopa kirjekyyhkyn herkkyyden. [5]

Tutkimustulosten mukaan tutkittaessa matalia taajuuksia kanan kuulokynnyksen löytäminen vaati lisäharjoittelua, mikä antaa viitteitä siitä, että kana saattaa aistia matalia, alle 64 Hz:n taajuuksia eri tavalla kuin korkeampia taajuuksia [5].

Kanat siis aistivat infraääntä tutkitusti ainakin 2 Hz:iin saakka. Ne aistivat sitä herkemmin kuin ihmiset ja jopa herkemmin kuin kirjekyyhkyt.

Mitä tämä tarkoittaa tilanteessa, jossa infraääntä tuottavia suuria teollisia tuulivoimaloita rakennetaan esteettä joka puolelle?

Jos kanat aistivat infräänen korviensa kautta, ne eivät pysty niitä sulkemaan, jos taas joillain muilla tavoin, emme edes aavista millaista kakofoniaa ja äänisaastetta teollisuuslaitosten keskeytymätön infraääni niille merkitsee.

Milloin eläinsuojelujärjestöt heräävät tilanteeseen vai välittävätkö ne kanojen hyvinvoinnista? - P. P.


Viitteet

[1] Kanat ja broilerit (2018). Ruokatieto Yhdistys ry. Saatavilla: https://www.ruokatieto.fi/ruokakasvatus/ruokaketju-ruuan-matka-pellolta-poytaan/maatilalla-kasvatetaan-ruokaa/kotielaimet/kanat-ja-broilerit
[2] Kanan aistit (2018). Kanatieto.fi. Saatavilla: http://www.kanatieto.fi/kana/kanan-aistit
[3] SEY (2012). Tervetuloa kanalaan! Eläinten viikon 2012 tieto- ja tehtäväpaketti kanoista alakouluille. Suomen eläinsuojeluyhdistysten liitto ry. Saatavilla: https://www.sey.fi/images/tervetuloa_kanalaan_-opas_pdf.pdf
[4] Noronen, J. (2015). Infraäänialuetaajuuksien mittaaminen EMFI-kalvolla. Hyvinvointiteknologian koulutusohjelma. Tekniikan ja liikenteen ala. Jyväskylän ammattikorkeakoulu JAMK. Saatavilla: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/88487/Noronen_Jaakko.pdf?sequence=1
[5] Hill, EM, Koay, G, Heffner, RS & Heffner, HE (2014). Audiogram of the chicken (Gallus gallus domesticus) from 2 Hz to 9 kHz. Julkaistu: J Comp Physiol A Neuroethol Sens Neural Behav Physiol. 2014 Oct; 200(10): 863-70. Saatavilla: doi: 10.1007/s00359-014-0929-8
[6] Wikipedia (2018). Kuulokynnys. Saatavilla: https://fi.wikipedia.org/wiki/Kuulokynnys
[7] Schnupp, J., Nelken, E. & King, A. (2018). dB HL - Sensitivity to Sound - Clinical Audiograms. Auditory Neuroscience. Making Sense of Sound. Saatavilla: https://auditoryneuroscience.com/acoustics/clinical_audiograms

Pelastakaa Suomen luonto ja maaseutu!

"Pelastakaa Suomen luonto ja maaseutu – keskustan ja vihreiden käsistä" kirjoittaa A-studion toimittaja Pasi Peiponen [1].

Ikkunan blogissa, Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan mielipidepalvelussa, sunnuntaina 21.01.2018 ilmestynyttä kirjoitusta on odotettu vuosia. Vihdoin, lopultakin julkisuuteen saadaan viesti Suomen luonnon puolesta!

Peiponen kirjoittaa Pohjois-Suomen ja Kainuun näkökulmasta, miten niistä on tulossa riistettyjen luonnonvarojen siirtomaita [1].

Sama koskee kuitenkin myös koko Pohjanmaata sekä Satakuntaa. Keski-Pohjanmaalle Kaustisille suunnitellaan Euroopan suurinta litiumkaivosta [2]. Koko länsirannikko Satakunnasta Pohjois-Pohjanmaalle on suunniteltu tupaten täyteen tuulivoimaloita [3, 4].

"Oli kerran usko lapsuuden. Maa on pyhää, metsät ovat vihreitä. Ihminen, varjele ja viljele niitä. Ei ole enää lapsen mieltä, ei edes viatonta toivoa. Autiona on mieli ja maa." [1]

Peiposen mukaan asialla on kaksi puoluetta: keskusta ja vihreät [1]. Hänen näkemyksensä on helppo allekirjoittaa. Keskusta, jonka luulisi olevan maaseudun puolella, ei puolusta luontoa ja maaseudun kestävää kehittymistä. Vihreät, joiden luulisi olevan luonnon puolella, ei puolusta Suomen luontoa, vaan ns. ilmastotavoitteita ja globaaleja teollisuuden kehityssuuntia.

"Kun lukee paljastavaa Suomen mineraalistrategian kaivosvisiota, nykyisen biobolttohallituksen suunnitelmia, metsien hakkuumahdollisuuksia EU:sta saadun torjuntavoiton jälkeen, tai silmäilee metsäteollisuuden tämän hetkisiä pohjoisia aikeita, suunta lie selvä. Pohjois-Suomesta, pikemminkin Luonnonvara-Suomesta, tehdään täyttä päätä maailmantalouden raaka-ainevarastoa." [1]

Miltä näyttää Lapin, Kainuun, Pohjanmaan ja Satakunnan - koko pohjoisen ja läntisenkin Suomen tulevaisuus?

Matkustaja- ja metsätyökoneet jylisevät, räjäytykset jytisevät ja teolliset tuulivoimalaitokset häiritsevät luonnon rauhaa, kirjoittaa Peiponen [1]. Tehdäänkö maakunnista vain luonnonvarojen reservaatteja, kaivos- ja metsäteollisuuden nieluja ja paisuvan luontoturismin kohde [1]?

"Työtä ja leipää tämä tuo – mutta millä hinnalla?" Peiponen kirjoittaa ja jatkaa: "Kuka tietää, kuka voi sanoa miten tässä Pohjois-Suomen luonnonvarojen valjastamisessa lopulta käy – luonnolle ja ihmiselle?" [1]

Tämä on hätähuuto Suomen luonnon ja maaseudun puolesta. Lukekaa kirjoitus ja jakakaa sitä. Herätkää lopultakin puolustamaan sitä, mitä meillä vielä on, ennen kuin se on liian myöhäistä!

Sitkeimmät tuulivoiman vastustajat ovat ymmärtäneet koko teollisuuden alan vahingollisuuden jo vuosikausia sitten. He ovat väsymättä kirjoittaneet lehtiin, päättäjille ja poliitikoille. Sivistäneet naapureitaan, sukulaisiaan ja tuttaviaan.

Mutta kuinka kauan pitää jatkaa? "Kuinka kauan pitää poliittisia päättäjiä informoida kahdeksan vuoden jälkeen? Yhteensä 15 vuotta? 20 vuotta?" heistä eräs kysyi.

Kuinka kauan?

Nyt on juuri sinun aikasi, viimeinen hetki, tarttua asiaan ja tehdä jotain Suomen luonnon ja maaseudun säilyttämiseksi.

Kiitos toimittajalle rehellisestä kirjoituksesta. Kiitos Ylelle sen julkaisemisesta. Kiitos lukijoille sen jakamisesta. Jakakaa tekstiä väsymättä.

Työ alkaa nyt. Se konkreettinen työ Suomen luonnon hyväksi.

"Kehityksen" pysäyttäminen vaatii todellista selkärankaa poliitikoilta tai vastassa on tuho, myös teidän itsenne ja puolueidenne tuho. Suomen luonnon tuhoamista Lapissa, Kainuussa, Pohjois-, Keski-, Etelä-, rannikko-Pohjanmaalla ja Satakunnassa ei kestä Suomen luonto, ei maaseutu, eivät ihmiset, eikä kansantalous.

Mistä löytyvät ne selkärankaiset päättäjät, jotka tämän ymmärtävät ja ennen kaikkea alkavat viivytyksettä toimia Suomen luonnon ja maaseudun hyväksi - ennen kuin on liian myöhäistä? - P. P.


Viitteet

[1] Peiponen, Pasi (2018). Peiponen: Pelastakaa Suomen luonto ja maaseutu – keskustan ja vihreiden käsistä. Yle 21.01.2018. Saatavilla: https://yle.fi/uutiset/3-10032317
[2] Poranen, Katariina (2018). Keliber haluaa aloittaa litiumin louhimisen Keski-Pohjanmaalla vuonna 2020 – "Useampi pankki on näyttänyt vihreää valoa". Yle 16.01.2018. Saatavilla: https://yle.fi/uutiset/3-10025684
[3] Santavuori (2016a). Kuka sammutti valot? Blogi Santavuori, Ilmajoki 19.03.2016. Saatavilla http://santavuori.blogspot.fi/2016/03/kuka-sammutti-valot.html
[4] Santavuori (2016b) Täystuulituho Suomen länsirannikolla. Blogi Santavuori, Ilmajoki 23.03.2016. Saatavilla: http://santavuori.blogspot.fi/2016/03/taystuulituho-suomen-lansirannikolla.html

Tuulivoimalat vahingollisia minkeille

Minkki (Neovison vison, aiemmin Mustela vison) on näätäeläinlaji, joka on alunperin kotoisin Pohjois-Amerikasta. Euroopassa sitä tarhataan turkiseläimenä ja tarhakarkureista on muodostunut moniin maihin luonnonvarainen kanta. Suomessa minkki on myös riistaeläin, jota pyydetään loukuilla. Sen vuotuinen saalis on noin 50.000-85.000 yksilöä. [1]

Väritykseltään minkki on yleensä tummanruskea, mutta väri voi vaihdella vaaleanruskeasta mustaan. Eläimen alaleuassa oleva valkea läikkä voi ulottua kaulaan saakka. [1]

Minkki Ranuan eläinpuistossa. Kuva: K. Peltoniemi.

Minkki on muodoltaan pitkä ja kapea. Sen ruumiin pituus on noin 30-46 cm ja hännän noin 13-21 cm. Naaraat ovat selvästi uroksia pienempiä ja painavat yleensä alle kilon. Tarhaoloissa eläimet kasvavat kuitenkin suuremmiksi. [1]

Minkin kiima-aika on aikaisin keväällä. Se kantaa 39-77 vuorokautta. Luonnossa poikaset syntyvät huhti-kesäkuussa ja niitä on kerralla yleensä 5-6. Tarhoilla poikasia voi syntyä enemmänkin. Poikaset ovat syntyessään sokeita ja lähes karvattomia. [1]

Vaikuttavatko tuulivoimalat minkkeihin ja niiden hyvinvointiin? Osviittaa saa tarhaminkeistä.

Minkki (Neovison vison). Kuva: P. Peltoniemi.

Tanskassa minkkitarhuri raportoi jo keväällä 2014 Videbækin kunnassa lukuisista keskenmenneistä minkinpoikasista [2, 3]. Tarhan eläinten lisääntymisongelmat alkoivat, kun 328 metrin päähän pystytettiin neljä 3 MW:n Vestas V112 -tuulivoimalaa. [2-5]

Minkkien lisääntyminen oli sujunut ilman suurempia ongelmia 25 vuoden ajan. Tilan eläinlääkärin mukaan aiemmin keskenmenon sai noin 5-10 minkkiä, mutta voimaloiden rakentamisen jälkeisenä vuonna keskenmeno tuli 320 eläimelle. Yhteensä kuolleita poikasia oli 1600. Tämän lisäksi 963 minkkiä oli steriilejä ja myös pariutumisessa oli ongelmia. [2-6]

Eläinten poikastuotto laski jopa 30 %. Pentueessa oli vain 3-4 poikasta, kun aiemmin niitä oli ollut 5-6. Syntyneillä minkeillä oli myös lukuisia epämuodostumia. [2-5, 7]

Eläinlääkärin mukaan minkkien elinympäristössä tai ravinnossa ei ollut tapahtunut muita muutoksia kuin lähelle pystytetyt tuulivoimalat [2-3, 7].

Samat ongelmat toistuivat keväällä 2015. Kuolleina syntyi 2000 minkkiä ja 698 menehtyi hätääntyneiden emojen hampaissa. Epämuodostumien osalta tilanne oli edellisvuoden kaltainen. [2, 7]

Minkkien hätä jatkuu nyt neljättä vuotta. Elämä tarhalla on levotonta päivittäin. Eläimet huutavat tuulivoimaloiden aiheuttamien valo- ja varjovälkkeen vuoksi sekä matalataajuisen äänen takia. [4-5]

Poliitikot ovat haluttomia puuttumaan tilanteeseen. Paikallisen kunnanvaltuuston puheenjohtaja, tuulivoimatoimijat ja eri asiantuntijat ovat pesseet asiasta kätensä ja selittävät, että syy on jossain muualla kuin matalataajuisessa äänessä. Tanskan hallituksen ympäristöministeri vaikenee täysin keskusteluissa, erityisesti rannikon lähellä sijaitsevista tuulivoimaloista. [4-5]

Mutta jonkun muunkin vastuulle eläinten hyvinvoinnin pitäisi kuulua kuin eläinten omistajien: poliitikkojen, päättäjien, terveydensuojeluviranomaisten, eläinlääkärien ja tuulivoimatoimijoiden. Etenkin kun haitta on aiheutettu vastoin tilallisen tahtoa ulkopuolelta käsin.

Kun tarhaminkkien terveydessä ja voinnissa on tapahtunut Tanskassa näin dramaattinen muutos huonompaan, on oletettavaa, että myös Suomen tarhaminkkien tilanne on tuulivoimala-alueiden läheisyydessä heikentynyt. Esimerkiksi Svalskullan Pjelaxin (Piolahden) voimalat Närpiössä vastaavat Tanskan Videbækin voimaloita: siellä on viisi 3 MW:n Vestas V112 -voimalaa [8].

Lisäksi voimalat vaikuttavat väistämättä luonnonvaraisiin eläimiin, niin minkkeihin kuin muihinkin näätäeläimiin ja nisäkkäisiin. Eikö yhtäkään luontojärjestöä tai kettutyttöä kiinnosta, mitä tuulivoimaloiden valo- ja varjovälke sekä melu ja matalataajuinen ääni tekee Suomessa tuotantoeläinten ja luonnonvaraisten eläinten terveydelle? - P. P.


Viitteet

[1] Wikipedia (2017). Minkki. Saatavilla: https://fi.wikipedia.org/wiki/Minkki
[2] Tuulivoimaloiden infraäänen aiheuttama terveysongelma Suomessa (2015). Tuulivoima-kansalaisyhdistys ry 19.10.2015. Saatavilla: http://tvky.info/tiedostot/infra_aani.pdf
[3] Richmond, Jessica (2014). Mink miscarriages, birth defects and stillbirths heighten concerns over wind turbines. East County Magazine 18.06.2014. Saatavilla: http://www.eastcountymagazine.org/mink-miscarriages-birth-defects-and-stillbirths-heighten-concerns-over-wind-turbines
[4] Stendorf, Jørn Verner (2017). Den "søde" ventetid hos Kaj er et ufatteligt mareridt. Dagbladet Ringkøping-Stjern 24.03.2017. Saatavilla: http://dagbladetringskjern.dk/artikel/279619
[5] Poikolainen, V. (suom.) & Peltoniemi, P. (toim.) (2017). Suloisesta odotusajasta Kajn luona painajainen. Alkuperäinen artikkeli: Stendorf, Jørn Verner (2017). Den "søde" ventetid hos Kaj er et ufatteligt mareridt. Dagbladet Ringkøping-Stjern 24.03.2017. Saatavilla: https://www.dropbox.com/s/9y41mytui3gw2sh/Dagbladet%20240317%20fi.pdf?dl=0
[6] Jensen, Boye (2015). Vindmøller er altså farlige. Jyllands-Posten 07.01.2015. Saatavilla:
http://jyllands-posten.dk/debat/breve/ECE7338762/Vindm%C3%B8ller-er-alts%C3%A5-farlige/
[7] Kempel, Laila (2015). Vindmølle-naboer advarer mod de store møller - viste fotos af misdannede minkunger. Aoib.dk 26.11.2015. Saatavilla: http://www.aoib.dk/artikel/vindmllenaboer-advarer-mod-de-store-mller--viste-fotos-af-misdannede-minkunger
[8] Ylikoski, Kai (2014). Tuulivoimaloita tuulessa. Video 02.12.2014. YouTube. Saatavilla: https://www.youtube.com/watch?v=eizQ_Nvd084&index=1&list=PLq-rDUefJ0TR8zelpbgQWYRh0dehoJ2WW

Hopeakelloja luonnossa kulkijalle

Kristiinankaupungin ja Karijoen maisemissa on vahvasti läsnä historia. Se ei hypi silmille, vaan on ennemminkin saatavilla, jos kulkija osaa kysyä.

Kahden maakunnan kohtauspaikka on jotain ainutlaatuista, sellaista jonka vasta osa päättäjistä ymmärtää. Eteläisen Pohjanmaan ja rannikko-Pohjanmaan maisemissa yhtyvät lakeus, vuoret ja meri. Saumattomasti, mutta silti erillisinä.

Siperiankärhö (Clematis alpina, ssp. sibirica). Kuva: P. Peltoniemi.

Yksi parhaita paikkoja sijaitsee Kristiinankaupungin puolella, eräällä Pyhävuoren metsäaukealla. Siellä kasvaa siperiankärhö, Clematis-sukuun kuuluva puuvartinen köynnöskasvi. Esiintymä löydettiin vuonna 1947.

Siperiankärhö on yksi Suomen harvinaisimmista kasvilajeista ja rauhoitettu luonnonsuojelulain nojalla. Suomessa sitä tavataan vain kahdella muulla tunnetulla kasvupaikalla Tervolassa ja Nurmeksessa. Todennäköisesti tämäkin paikka on vain melko pienen joukon tiedossa.

Kasvi kiipeilee pitkin havupuiden runkoja ja oksia, pohjalaisessa metsässä. Yleensä sitä esiintyy rehevissä kangasmetsissä ja lehdoissa Karjalasta Äänisen takaa aina Tyynenmeren rannikolle asti.

Mistä se on tänne päätynyt?

Historian kirjaa saa selata aina 1800-luvun alkuun asti, että löytää selityksen. Silloin käytiin Suomen sota ja venäläiset liikkuivat Karijoen ja Kristiinankaupungin alueilla - ja jättivät jälkeensä paitsi tarinoita (Parmanen 1907), myös siperiankärhön siemeniä.

Hopeakelloja. Kuva: P. Peltoniemi.

Alkukesällä kasvi kukkii valkoisine hopeakelloineen valtoimenaan puiden oksilla. Sen kukat ovat kuin helmiä hopeanauhoissa, vain tiukujen sointi puuttuu metsän puiden humistessa ympärillä.

Kauneutta käden ulottuvilla, aivan matkamme varrella. Tämä on se luonto, jota puolustamme mielivaltaa vastaan. Tämän arvoa ei rahalla voi mitata. - P. P.


Viite

Parmanen, E. I. (1907). Haukkavuoren aarre. Kertomus. Helsinki: Weilin. Seikkailukirjallisuutta kansalle ja nuorisolle. 

Käräjävuori, Kurikka in Twitter

"Hello, is it me you're looking for?"

Kuva: P. Peltoniemi.

- Olen viirupöllö, Strix uralensis. Lensin Käräjävuorelle vuonna 2013, kun poikaseni käytiin rengastamassa. Jäin tarkkailemaan lähipuuhun ja taisin lennähtää päin kuvaajan seuruettakin. Jatkan reviirini puolustamista nyt myös Twitterissä.

- Jag är en slaguggla. Vet du, vad man gör till vår natur? Vet du, hur vindkraften förstör skogar och fåglar och andra djur? Fölg mig och hjälp mig att förhindra det!

- Ich bin ein Habichtskauz und möchte weiterhin in aller Ruhe in der Natur leben, damit sie auch für Ihre Kinder und nächste Generationen geschont wird. Sie können mich auch in Twitter finden.

- I'm an ural owl living in the Finnish nature. I started to watch at your doings around three years ago and I must say I'm very worried about the nature. Help me to save it and follow me!

Enkeleitä, pian

Koko vuoden olemme rukoilleet enkeleitä. Tämän huolen, tämän epätodellisuuden, tämän käsittämättömyyden keskellä.

Lähetä meille enkeleitä

koko taivaan täydeltä

Olemme muistaneet kaikkia eläimiä ja lintuja, kaikkia ötököitä ja perhosia, kaikkia, jotka ovat tuottaneet meille iloa näiden vuosien aikana ja joista nyt kannamme huolta. Joka ilta, jokaikinen ilta.

Varjele lintulaudan lintuja 

ja oravia

ja liito-oravia

varjele metsän lintuja

ja metsän eläimiä

Kaksi vuotta sitten kirjoitin joululaulusta "Taivas sylissäni", "Himlen i min famn". Kaksi vuotta sitten laulu soi tauotta mielessäni. Päällimmäiseksi siitä nousee yhä enkeli.

Laulu on äidin kehtolaulu pienokaiselleen. Se on hänen ajatuksiaan, kysymyksiään ja pelkojaan lapsensa tulevaisuutta koskien. Miten tuttuja tunteita nuo ovatkaan tänä vuonna olleet! Kun pelot ovat alkaneet käydä toteen, kun tulevaisuus kotiseudulla on käynyt vähän kerrallaan epävarmemmaksi ja epävarmemmaksi.

Varjele ihmisiä

varjele meitä

Mutta laulu on myös lohduttava. Se kertoo myös enkeleistä, lapsuuden suojelusenkeleistä. Niistäkö, joita olemme joka ilta tänne pyytäneet?

Lähetä enkeleitä

koko taivaan täydeltä

pian

Kulkevatko enkelit jo mukanamme? Vai tulevatko ne niin, että kukaan ei voi olla sitä huomaamatta? Koko taivaan täydeltä?

Tänään lapseni soittaa laulun enkeleistä. Niistä joista kaksi vuotta sitten kirjoitin ja lauloin. Niistä, joita olemme koko vuoden rukoilleet.

Lähetä enkeleitä

koko taivaan täydeltä

pian
pian!

© P. Peltoniemi.

Viljellä ja varjella

Hallitus julkistaa torstaina energia- ja ilmastostrategiansa. Samalla se päättää koko läntisen Suomen ja sen luonnon tulevaisuudesta.

Me olemme ainakin yrittäneet vaikuttaa. Me olemme yrittäneet säilyttää tämän luonnon, varjella sitä. Tuli mitä tuli.

Kansallislinnut. Kuva: P. Peltoniemi.

Mistä sanat tulivatkaan mieleen marraskuisen illan pimeydessä? En tiedä, mutta tähän ne sopivat. - P. P.

Kun pimeys on laskeutunut ylle Pohjanmaan,

mä pääni ihan hiljaa painan sängynpielustaan.

Mä pyydän Herra, armoasi ylle Suomen maan 

ja herätystä lakeudelle käyn nyt anomaan...

Sä suojaa tätä luontoa ja eläimiä sen,

kuule pyyntöni mun, pienen ihmisen.

Syyskävelyllä - antaa tuulen puhaltaa!

Hetken jo näytti siltä, että koko läntiselle Suomelle olisi pian pakko sanoa hyvästit.

Luopua yksi kerrallaan kaikista rakkaista paikoista kotiseudun luonnossa. Niistä joista tässä blogissa aloin kirjoittaa, kun Käräjävuorelle uhattiin yli kaksi ja puoli vuotta sitten rakentaa kaksi lähes kaksisataa metriä korkeaa teollista tuulivoimalaa.

Kaikista kotipihamme pikkulinnuista, kymmenistä linnunpöntöistä, jotka olemme niille ympäri pitäjää ripustaneet. Kaikista lähimetsämme eläimistä. Puutarhastamme, kasvimaastamme.

Luontopoluista, siitäkin joka Käräjävuoren maastossa odottaa taulujaan.

Luonnossa liikkumisesta, kun kaikki paikat pilataan luontokohde kerrallaan kaatamalla metsää, tekemällä sähkölinjoja ja murskeluohoksia, ajamalla soraa teihin ja perustuksiin, pystyttämällä tuulivoimaloita - muuttamalla luonto teollisuusmaisemaksi, melun ja infraäänen peittämiksi alueiksi.

Koko pohjalaisluonnosta ja kotiseudusta.

Ei ollut tullut mieleenkään, että kotikunta haluaisi vetää maton asukkaidensa alta omilla tuulivoimala-alueiden kaavoitussuunnitelmillaan. Kaikki vuosien aikana maksetut veromarkat ja -eurot ja kotipaikan eteen tehty työ haluttiin vetää alas viemäristä. Sillä ei ollut kunnalle mitään arvoa - sen yli oltiin valmiita kävelemään, kyselemättä.

Vaikka mielialat ovat olleet näiden vuosien aikana liian lähellä unelmien unohtamista, niitä ei ole haudattu.

Tällaista vääristelyä ja epäoikeudenmukaisuutta oman yhteiskunnan sisällä, niin sanotussa sivistysvaltiossa ei olisi arvannut olevankaan. Pahaa vastaan on noustu ja taisteltu, kuten monet muutkin - kymmenet, sadat ja tuhannet ihmiset - yhä uusin voimin.

Vaikka kotiseutu on yhä uhattuna ja liian monet arvokkaat vuoret ja maisemat on tuhottu ja kärsimme tällä hetkellä voimaloiden lähes jatkuvasta melu- ja infraäänisaasteesta, valo voimistuu. Me emme luovuta.

Kesän ja syksyn aikana kertyneet kilometrit ovat valaneet uskoa: Ota kiinni tästä meidän elämästä, älä päästä sitä karkaamaan...

Elämä on tässä ja nyt.

Ja nyt on valoisampaa, syyskävelyllä - läntisen Suomen oikeusmurha on tuotu päivänvaloon. Ehkä vielä ei olekaan liian myöhä, ehkä luonto ja kotimme ovat vielä pelastettavissa.

Jos löytyy poliittista tahtoa. Jos.

Antaa syystuulten puhaltaa ja viedä pois mennessään kaiken lian, kaiken vääryyden.

Emme ikinä lakkaa puolustamasta oikeudenmukaisuutta, emme sitä, minkä sydämissämme tiedämme oikeaksi! - P. P.

Ilman metsää ei ole ihmistäkään

Viime aikojen silmiinpistävimpiä luontojuttuja ovat olleet metsäaiheiset uutiset - ikään kuin Suomessa olisi yhtäkkiä herätty siihen, että metsät ovatkin tärkeitä! Luonto hoitaa ja metsä rauhoittaa, metsiä pitää suojella ja luonto voi olla ministerinkin mielestä matkailun veturi [1-4].

Mutta metsä on ollut aina suomalaiselle tärkeä ja se tulee aina määrittämään hyvinvointiamme.

Kolopuu. Kuva: P. Peltoniemi.

Tällä menolla metsät kuitenkin tuhoutuvat - ihmisen toiminnan seurauksena. Ihminen tuhoaa metsiä mm. hakkuiden, rakentamisen, kaivostoiminnan, maansiirtotöiden ja peltojen raivauksen vuoksi.

Yksin tuulivoimarakentaminen tuhoaa metsää noin kolme hehtaaria jokaista voimalaa kohti. Lisäksi rakentamisessa kaadetaan metsää sähköasemia ja jopa 50 metriä leveitä tielinjoja varten. Tuulivoimarakentaminen tarkoittaa myös valtavaa murskelouhosta - jonnekin. [5]

Koko läntinen Suomi on jo nyt ylikaavoitettu tuulivoimalle [6] - käytännössä joka ikiseen maisemaan tulisi voimaloita, sillä yksittäinen voimala-alue pilaa maiseman lakeuksilla 25-30 kilometrin säteellä.

Kyllähän metsien säilyttämisen arvo kansainvälisessä keskustelussa ja maapallon mittakaavassa ymmärretään. Todellisuus vain on niin usein toinen kuin kauniit puheet ja tavoitteet.

Kelo. Kuva: P. Peltoniemi.

Saksa ja Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN asettivat vuonna 2011 Bonnissa tavoitteen korjata tuhoutuneita metsä- ja muita luontoalueita 150 miljoonan hehtaarin eli 1,5 miljoonan neliökilometrin verran vuoteen 2020 mennessä [7, 8]. YK otti tavoitteen omakseen vuoden 2014 ilmastokokouksessa [8].

Lopullinen tavoite on kunnianhimoinen: pysäyttää metsäkato kokonaan ennallistamalla metsiä 3,5 miljoonaa neliökilometriä vuoteen 2030 mennessä. Suomen pinta-alaan verrattuna määrä on noin kymmenkertainen. Tavoitteeseen pääseminen sitoisi ilmakehästä hiilidioksidia 1,7 miljardia tonnia. [7, 8]

Tavoitteeseen ollaan Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton mukaan pääsemässä hyvää vauhtia [8]. Tämä on tietenkin hyvä, sillä metsät vaikuttavat maapallon ilmastoon, eläimistöön, kasvillisuuteen, vesihuoltoon sekä maa- ja metsätalouteen ja ihmisiin.

Lehto. Kuva: P. Peltoniemi.

Bonnin tavoitteiden tueksi palautettavista metsäalueista on tehty muun muassa kartta [9]. Pohjalaiskunnissa, kuten muuallakin Suomessa, näkyy tumman- ja vaaleanvihreitä alueita, siis yhtenäisiä ja yksittäisiä ennallistamiskohteita.

Karttaa lähemmin tutkittaessa sen zoomaaminen paikkakuntatasolle hävittää vihreät merkinnät ja kaikki alueet muuttuvat harmaiksi, ikään kuin hävittäen metsien ennallistamistarpeen. Miksi? Päätökset metsien ennallistamistarpeesta on haluttu jättää kokonaan paikallistasolle [10].

Kartta ei siis kuvaa tavoitteisiin sitoutuneita alueita, eikä siitä saa tietoa edes mahdollisesti suojeltavista alueista - ainoastaan kauniita mielikuvia. Tavoitteeseen vievät kohteet ovat siis muualla kuin kartan osoittamilla alueilla. Miksi niitä ei olisi voinut merkitä karttaan sitä mukaa kuin alueisiin olisi sitouduttu?

Kuusi. Kuva: P. Peltoniemi.

Samaan aikaan maapallon koskemattomat erämaa-alueet vähenevät nopeasti. Euroopassa varsinaisia erämaita ei enää edes ole, mutta holtiton maankäyttö on hävittämässä ne muistakin maanosista. [11]

Maapallolla on tällä hetkellä erämaita 30,1 miljoonaan neliökilometriä. Niiden pinta-ala on supistunut 3,3 miljoonaa neliökilometriä eli lähes kymmenyksellä 25 vuodessa - kymmenkertaisesti Suomen pinta-alan verran. [11]

Tutkijat pitävät erämaa-alueiden tuhoutumista katastrofina. Nykyisellä tahdilla maapallon erämaat katoavat sadassa vuodessa. [11]

Erämaa-alueiden suojelu on kuitenkin elintärkeää. Kaikkein tärkeimpiä syitä ovat biodiversiteetti eli luonnon monimuotoisuus sekä hiilidioksidin sitominen. Koskematon luonto on kaikkein monimuotoisin eliölajeiltaan, mikä on ehdottoman välttämätöntä myös ihmiskunnalle. Erämaiden metsät toimivat hiilinieluina sitomalla hiiltä. Metsien hävittäminen merkitsisi hiilen vapautumista ilmastoon. [11]

Erämaita tuhoaa lähinnä - todellakin - holtiton maankäyttö, erityisesti maa- ja metsätalouteen. Valtiot eivät ole huomioineet erämaa-alueiden säilyttämistä ympäristöpolitiikassaan. Poliittisella tahdolla ne olisivat kuitenkin pelastettavissa. [11]

Maailmanpuu. Kuva: P. Peltoniemi.

Koska poliitikot käsittävät, että se mikä tapahtuu metsälle, tapahtuu ihmiselle? Ilman metsää ei ole ihmistäkään. - P. P.


Viitteet:

[1] Siltanen, Mari (2016). Luonto hoitaa vaikkei haluaisikaan – tutkimus tuomassa luonnon työterveyteen. Yle 27.08.2016. Saatavilla: http://yle.fi/uutiset/3-9122486
[2] Savusalo, Sirkku & Juntti, Maija-Liisa (2016). Metsäkylpy huuhtoo stressin pois. Yle 16.09.2016. Saatavilla: http://yle.fi/uutiset/3-9169474
[3] Kiviranta, Varpu (2016). Metsäyhtiöt ja ympäristöjärjestöt penäävät jälleen yhdessä varoja metsäluonnonsuojeluun. Yle 21.08.2016. Saatavilla: http://yle.fi/uutiset/3-9106055
[4] Kansallispuistojen suosio jatkaa kasvuaan - ministeri Tiilikainen luottaa luontoon matkailun veturina. Ympäristöministeriön ja Metsähallituksen tiedote 5.9.2016. Saatavilla: http://www.metsa.fi/-/kansallispuistojen-suosio-jatkaa-kasvuaan
[5] Ala-Risku, T. (2015). Koppeloviikot. Tripodien aika. Saatavilla: http://tripodienaika.blogspot.fi/2015/04/koppeloviikot.html
[6] Täystuulituho Suomen länsirannikolla. Santavuori, Ilmajoki 23.03.2016. Saatavilla: http://santavuori.blogspot.fi/2016/03/taystuulituho-suomen-lansirannikolla.html
[7] Bonn Challenge. The Challenge. Saatavilla: http://www.bonnchallenge.org/content/challenge
[8] Kokkonen, Yrjö (2016). Maapallon tuhoutuneita metsäalueita korjataan vauhdilla. Yle 04.09.2016. Saatavilla: http://yle.fi/uutiset/3-9143085
[9] Bonn Challenge. What is our global restoration opportunity? Saatavilla: http://www.bonnchallenge.org/what-our-global-restoration-opportunity
[10] Bonn Challenge. A global opportunity map. Saatavilla: http://www.bonnchallenge.org/content/global-opportunity-map
[11] Kokkonen, Yrjö (2016). Maapallon erämaa-alueet hupenevat rajusti – sadan vuoden päästä jäljellä ei ole mitään. Yle 09.09.2016. Saatavilla: http://yle.fi/uutiset/3-9157889

Metsähallituslaista järjestettävä kansanäänestys

Suomen eduskunnan 30.03.2016 hyväksymä uusi metsähallituslaki on uhka Suomen luonnolle. Perustuslain 20 §:n mukaan vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta kuuluu kaikille. Oikeusministeriön ylläpitämään palveluun on avattu kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämiseksi metsähallituslain kumoamisesta. [1, 2]

Näköala Kristiinankaupungin Pyhävuoren Etelävuorelta. Kuva: P. Peltoniemi.

Suomen kansalaisina tiedostamme vastuumme ja vaadimme, että meitä kuullaan yhteistä ympäristöämme koskevassa päätöksenteossa [1].

Metsähallituslain valmistelu ja käsittely ei täytä avoimen demokratian vaatimuksia. Maa- ja metsätalousministeriö valmisteli lakia pimennossa, eikä sen vaikutuksia arvioitu kattavasti. Julkisen kritiikin vuoksi ministeriö taipui järjestämään kolme kuulemistilaisuutta - parin päivän varoitusajalla. [3]

Lakiluonnos oli lyhyellä, kahden viikon lausuntokierroksella, jonka palaute oli ankaraa: Lukuisat lausujat pitivät lakiluonnosta niin heikkona, että ne vaativat käsittelyn lopettamista ja asian palauttamista uuteen valmisteluun, tai vähintään huomattavia parannuksia. Lakiluonnokseen suhtautui kriittisesti kymmeniä toimijoita: oikeusministeriö, maakuntien liittoja, kaupunkeja, yhdistyksiä, etu- ja ympäristöjärjestöjä. [4]

Kurikan Loukajanvuorelta etelään. Kuva: P. Peltoniemi.

Metsähallituslaki tarkoittaa Metsähallituksen yhtiöittämistä eli sen tekemistä (valtion omistamaksi) osakeyhtiöksi. Talousmetsät ja osa retkeilymaista ovat tuottovaatimusten alaisia ja virkistysmetsät, yleiset vesialueet ja Ylä-Lapin luontaistalousalueet siirtyvät ns. kolmanteen taseeseen liiketoimintojen haltuun. Yhtiöittämisen vaarana on yhtiön tai sen osan myynti - kuten kävi sähköverkolle. [5 ,6]

Metsähallituksen hallinnassa on lähes kolmasosa Suomesta: yli 12 miljoonaa hehtaaria valtion maa- ja vesialueita, metsiä, soita, rantoja ja vesiä, pääasiassa Itä- ja Pohjois-Suomessa [7].

Lisäksi sen hallinnassa ovat yleiset vesialueet pohjineen Ahvenanmaan maakunnan alueita lukuunottamatta: Suomen aluevedet ja suurten järvien selät - koko Suomen länsi- ja etelärannikko ja sisävesien suuret selät, yhteensä yli 34 000 nelilökilometriä [8].

Metsähallituslaki vaarantaa myös pohjavedet, merkitsee meri- ja maatuulivoimaloiden rakentamista ns. neljännen taseen muodossa ilman, että asiasta on keskusteltu tai sitä edes mainitaan luonnonvarasuunnitelmassa tai alue-ekologisessa suunnitelmassa [9, 10]. Tämä puolestaan vaarantaa entisestään luonnon monimuotoisuuden ja lintujen ja muiden eläinten elinympäristöt.

Metsähallituslain uudistus on yhteiskunnallisesti niin merkittävä, että se vaatii tuekseen laajan yleisen hyväksynnän. Nyt sellaista ei ole, vaan lain valmistelu ja hyväksyminen on herättänyt suomalaisissa syvää epäluuloa ja turhautumista. Nettiadressin Suomen luonnon puolesta allekirjoitti noin 130 000 ihmistä vajaassa kolmessa viikossa. [4, 5]

Tästä huolimatta hallitus antoi lakiesityksensä eduskunnalle ilman merkittäviä muutoksia ja eduskunta hyväksyi lain, täysin poliittisena päätöksenä, sivuuttaen lakia vastaan esitetyt perustelut [11].

Muinaisvuorten retkeilyreitillä Karijoen Iso-Kakkorissa. Kuva: P. Peltoniemi.

Kansalaisaloite kerää nimiä kansanäänestyksen järjestämiseksi metsähallituslain kumoamisesta. Aloitteen pääsee allekirjoittamaan oikeusministeriön ylläpitämässä palvelussa. Sähköinen allekirjoittaminen vaatii tunnistautumisen pankkitunnuksilla. [2] Vaihtoehtoisesti aloitetta voi kannattaa täyttämällä esitäytetyn pdf-lomakkeen ja lähettämällä sen postitse aloitteen tekijälle [12].

Vastuu Suomen luonnosta ja sen monimuotoisuuden säilymisestä kuuluu meille, jotta luonto säästyisi tulevillekin sukupolville. Allekirjoitathan aloitteen puolesta! - P. P.

PS. Aloitteen on allekirjoittanut 14.099 ihmistä huhtikuun loppuun mennessä. Yhteensä allekirjoituksia tarvitaan 50.000 kappaletta. Jaathan tietoa eteenpäin!


Viitteet

[1] Katila, Saana (2016). Allekirjoita kansalaisaloite - metsähallituslaista on järjestettävä kansanäänestys. Saatavilla: https://minimahti.net/2016/04/12/allekirjoita-kansalaisaloite-metsahallituslaista-on-jarjestettava-kansanaanestys/
[2] Kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämiseksi uuden metsähallituslain kumoamisesta. 11.04.2016. Kansalaisaloite.fi. Saatavilla: https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1986
[3] Valtonen, Riikka (2016). Kahden päivän varoajalla "näennäiseen kuulemiseen" – Luonnonsuojeluliitto lyttää viranomaisten toiminnan. Yle Uutiset. 19.10.2015. Saatavilla: http://yle.fi/uutiset/kahden_paivan_varoajalla_naennaiseen_kuulemiseen__luonnonsuojeluliitto_lyttaa_viranomaisten_toiminnan/8391140
[4] Vetoomus uuden metsähallituslain pysäyttämiseksi (2016). Saatavilla: http://pysaytetaanmetsahallituslaki.fi/vetoomus-2016-03-30.pdf
[5] Suomen luontoa ei saa yhtiöittää. Allekirjoita. Pysäytetään metsähallituslaki. (2016). Saatavilla: http://pysaytetaanmetsahallituslaki.fi/
[6] Nykänen, Suvi-Tuulia (2016). Valtava arvosteluryöppy. Suomalaiset pelkäävät: Mitä Metsähallituksen yhtiöittäminen tarkoittaa luonnolle? Iltalehti. 28.02.2016. Saatavilla: http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016022721184184_uu.shtml
[7] Metsähallitus (2016). Pinta-alat ja kartat. Saatavilla: http://www.metsa.fi/pintaalatjakartat
[8] Metsähallitus (2016). Metsähallituksen hallinnassa olevat yleiset vesialueet. Saatavilla: http://www.metsa.fi/yleisetvesialueet
[9] Peltoniemi, P. (2016). Suomen luonto ei ole myytävissä! Saatavilla: http://karajavuori.blogspot.fi/2016/02/suomen-luonto-ei-ole-myytavissa.html  
[10] Ala-Risku, Terhi (2016). Neljäs tase. Saatavilla: http://tripodienaika.blogspot.fi/2016/03/neljas-tase.html
[11] Harmanen, Jenni (2016). Kiistelty metsähallituslaki läpi - näin eduskunta äänesti. Iltalehti. 30.03.2016. Saatavilla: http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016033021342647_uu.shtml
[12] Kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämiseksi uuden metsähallituslain kumoamisesta. 11.04.2016. Esitäytetty kannatusilmoituslomake tulostettavana PDF-lomakkeena. Kansalaisaloite.fi. Saatavilla: https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1986#support-statement-pdf

Äiti Maan puolesta

Not On This Mother Earth

Olen NOTME, en NIMBY

Äiti Maan päältä ei löydy sellaista paikkaa,

joka olisi sopiva teollisuusluokan tuulivoimaloille

"Olen ihminen, joka uskoo tulevaisuuden teknologiaan. Uskon sellaisiin energiamuotoihin, joilla on minimaalisen pienet haittavaikutukset ympäristöön: luontoon, eläimiin ja ihmisiin.

"Uskon tulevaisuuteen, joka perustuu totuuteen – siellä ei ole sijaa valheille tai korruptiolle.

"MINUA, tai ketään muuta tällä planeetalla, ei tule altistaa tuulivoimaloiden pyörivien lapojen aiheuttamille haitoille. Olen ihminen, joka uskoo, että YK:n Ihmisoikeuksien julistus merkitsee muutakin kuin sanoja valkoisella paperilla.

"Olen yksi NOTME ihmisistä.

Jos olet samaa mieltä,

kutsumme Sinutkin allekirjoittamaan Äiti Maan puolesta!

"Oikea paikka teollisuusluokan tuulivoimaloille on historiankirjojen sivut, joilla ne ovat esimerkkinä ihmisen aikaansaamasta huonosta teknologiasta.


Viite

NOTME, not NIMBY (2016). Not On This Mother Earth - is there a suitable place for industrial wind turbines. Saatavilla: http://fi.notme.info/

Vetoomus presidentti Niinistölle Suomen luonnon puolesta

Suomen eduskunta hyväksyi 30.03.2016 uuden metsähallituslain äänin 108-64. Kansanedustajien äänestyskäyttäytymisen perusteella asiasta muodostui pelkkä poliittinen kysymys [1, 2].

Miksi näin - miksi Suomen luonnon kohtalosta ei päätetty sen mukaan, mikä sille olisi hyvä pidemmällä aikavälillä? Lyhytnäköisellä pelkän taloudellisen hyödyn ajattelulla ei pidä runnoa läpi päätöksiä maallemme elintärkeistä luonnonalueista.

Maisema Lauhanvuoren näkötornista. Kuva: P. Peltoniemi.

Luontoa arvostavina suomalaisina vetoamme osaltamme presidentti Niinistöön, jotta hän ei vahvistaisi lakia, vaan palauttaisi sen uuteen eduskuntakäsittelyyn [3, 4].

Arvoisa Herra Tasavallan Presidentti,

[...] Vetoamme Teihin, Herra Tasavallan Presidentti, koska uuden metsähallituslain valmistelu- ja käsittelyprosessi ei täyttänyt avoimen demokratian vaatimuksia. Lain vaikutuksia ei myöskään arvioitu kattavasti. [...]

Maa- ja metsätalousministeriö valmisteli uutta metsähallituslakia pimennossa. Julkisen kritiikin ansiosta ministeriö taipui lopulta järjestämään kolme kuulemistilaisuutta – parin päivän varoitusajalla [5].

Suljettuihin tilaisuuksiin pääsivät vain kutsutut ja puheenvuoroja saivat vain valitut, minkä vuoksi kuulemisia voi pitää näennäisinä. Helsingissä toimittajat eivät päässeet seuraamaan keskustelua vaan kuulivat ainoastaan ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen loppuyhteenvedon. Kuulemiseen osallistuneen ihmisoikeustutkija Heta Heiskasen mukaan kriittisiä näkemyksiä ei käsitelty yhteenvedossa.

[...] Julkisen paineen vuoksi lakiluonnos lähti lopulta lyhyelle lausunnolle. Kahden viikon lausuntoaikaa voi pitää kohtuuttoman tiukkana lausunnonantajien näkökulmasta.

Lausuntokierrokselta saatu palaute oli ankaraa. Lukuisat lausujat pitivät lakiluonnosta niin heikkona, että vaativat käsittelyn lopettamista ja asian palauttamista uuteen valmisteluun, tai vähintäänkin huomattavia parannuksia. Lakiluonnokseen suhtautuivat kriittisesti:

Lapin liitto, Kainuun liitto, Pohjois-Pohjanmaan liitto, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Itä-Lapin kuntayhtymä, Lapin aluehallintovirasto, Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, Oikeusministeriö, Ihmisoikeusliitto, Yhdenvertaisuusvaltuutettu, MTK, Puuliitto, JHL, Metsänhoitajaliitto, Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto, Metsäalan Asiantuntijat ry, Suomen sahat ry, Tunturi-Lapin Kehitys ry, Lapin Yrittäjät ry, Lapin Matkailuelinkeinon Liitto r.y, Luontaiselinkeinojen liitto ry, Kuhmon, Rovaniemen, Kemin ja Kemijärven kaupungit, Savukosken, Ylitornion, Utsjoen, Pelkosenniemen, Vaalan, Pellon, Sodankylän, Inarin, Puolangan, Posion ja Muonion kunnat, Äkäslompolon Kyläyhdistys ry, Metsähallituksen Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueellinen neuvottelukunta, Museovirasto, Suomen Saamelaisten keskusjärjestö ry, Saamelaiskäräjät, Saamelaisneuvosto, Sámi árvvut -yhdistys, Inarinsaamelaiset ry, City-Sámit ry, Saamelaismuseo Siida, Suoma Boazosamit rs, Saamelaismatkailu- ja yrittäjät ry, Saamelaisten kotiseutualueen paliskunnat, Käsivarren paliskunta, Paliskuntain yhdistys, Inarin kalastusalue, Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö, Suomen luonnonsuojeluliitto, Suomen Latu, WWF Suomi ja Luonto-Liitto

Hallitus antoi lakiesityksensä eduskunnalle 3.12.2015 ilman merkittäviä muutoksia. Eduskunnassa käsittelyprosessi jatkui erikoisena: lähetekeskustelu yritettiin pitää aamuneljältä ilman vastuuministeriä. Päiväsaikainen käsittely järjestyi vain opposition sinnikkäiden vastalauseiden ansiosta. [3]

Kristiinankaupungin Pyhävuorelta lounaaseen. Kuva: P. Peltoniemi.

Lakiuudistuksella ei ole myöskään kansalaisten yleistä hyväksyntää. Nettiadressin Suomen luonnon puolesta allekirjoitti noin 130 000 ihmistä vajaassa kolmessa viikossa. [3, 6] Määrä riittäisi lähes kolminkertaisesti kansalaisaloitteen tekemiseen.

Metsähallituslain uudistus on yhteiskunnallisesti niin merkittävä, että se vaatisi tuekseen laajan yleisen hyväksynnän. Nyt sellaista ei ole, vaan lain valmistelu ja hyväksyminen on herättänyt suomalaisissa syvää epäluuloa ja turhautumista. [3]

Laki ei myöskään turvaa saamelaisten oikeuksia kansainvälisten sopimusten edellyttämällä tavalla, vaikka tästä oli aiemmin neuvoteltu ja perustuslakivaliokunta suositti kyseisen säädöksen palauttamista. Myös YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimisto kehotti Suomen hallitusta huomioimaan saamelaisten oikeudet. [3]

Uuden metsähallituslain valmistelu ja käsittely ovat olleet häpeäksi lainsäädäntötyölle. Hallitus ajoi eduskunnassa lävitse heikkolaatuisen ja sisällöltään kyseenalaisen lain huolimatta kansalaisten, alueiden, asiantuntijoiden, järjestöjen ja asiantuntijaorganisaatioiden vastalauseista.

Lakien ja koko järjestelmän legitimiteetti lepää demokraattisten prosessien varassa. Uuden metsähallituslain hyväksyminen rapauttaa suomalaisten luottamusta edustukselliseen demokratiaamme.

Vetoamme Teihin, Herra Tasavallan Presidentti, käyttäkää oikeuttanne olla vahvistamatta uutta metsähallituslakia. Teidän arvovallallanne tämä Suomelle ja suomalaisille tärkeä laki voisi vielä saada arvoisensa käsittelyn. [3]

Vaarantunut haahka - muuttomatka Pohjanmaan rannikolla. Kuva: P. Peltoniemi.

Uusi metsähallituslaki vaarantaisi myös pohjavedet ja merkitsisi meri- ja maatuulivoimaloiden rakentamista ns. neljännen taseen muodossa ilman, että asiasta edes mainitaan luonnonvarasuunnitelmassa tai alue-ekologisessa suunnitelmassa [7, 8]. Neljännestä taseesta ei ole käyty lainkaan keskustelua esimerkiksi eduskunnassa.

Uskomme demokratiaan on kovalla koetuksella, mutta toivomme hartaasti lapsiemme, lastenlapsiemme ja tulevien polvien puolesta, että sitä vielä Suomesta löytyy. - P. P.

Uhanalainen hömötiainen. Kuva: P. P.

Viitteet

[1] Eduskunta, Riksdagen (2016). Istunto 29/30.03.2016. Hallituksen esitys eduskunnalle Metsähallituksen uudelleenorganisointia koskevaksi lainsäädännöksi. Saatavilla: https://www.eduskunta.fi/FI/Vaski/sivut/aanestys.aspx?aanestysnro=1&istuntonro=29&vuosi=2016
[2] Harmanen, Jenni (2016). Kiistelty metsähallituslaki läpi - näin eduskunta äänesti. Iltalehti. 30.03.2016. Saatavilla: http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016033021342647_uu.shtml
[3] Vetoomus uuden metsähallituslain pysäyttämiseksi (2016). Saatavilla: http://pysaytetaanmetsahallituslaki.fi/vetoomus-2016-03-30.pdf
[4] Katila, Saana (2016). Pysäytetään metsähallituslaki -kampanja vetoaa presidentti Niinistöön – eduskunta hyväksyi lain. Saatavilla: https://minimahti.net/2016/03/30/pysaytetaan-metsahallituslaki-kampanja-vetoaa-presidentti-niinistoon-eduskunta-hyvaksyi-lain/
[5] Valtonen, Riikka (2016). Kahden päivän varoajalla "näennäiseen kuulemiseen" – Luonnonsuojeluliitto lyttää viranomaisten toiminnan. Yle Uutiset. 19.10.2015. Saatavilla: http://yle.fi/uutiset/kahden_paivan_varoajalla_naennaiseen_kuulemiseen__luonnonsuojeluliitto_lyttaa_viranomaisten_toiminnan/8391140
[6] Suomen luontoa ei saa yhtiöittää. Allekirjoita. Pysäytetään metsähallituslaki. (2016). Saatavilla: http://pysaytetaanmetsahallituslaki.fi/
[7] Peltoniemi, P. (2016). Suomen luonto ei ole myytävissä! Saatavilla: http://karajavuori.blogspot.fi/2016/02/suomen-luonto-ei-ole-myytavissa.html
[8] Ala-Risku, Terhi (2016). Neljäs tase. Saatavilla: http://tripodienaika.blogspot.fi/2016/03/neljas-tase.html