lauantai 8. syyskuuta 2018

Suuria, käsittämättömiä tekoja

Viime viikot ovat olleet täyttä työtä, mutta myös pysähdyksen paikka. Kaiken keskelle ystäväni lähetti Jobin kirjan 37. luvun jakeet 5-7. Miten kiitollinen siitä hänelle olenkaan! Hän mietti, murehdimmeko liikaa Maapallon ilmastoa - mutta ei aavistanut, mitä itse asiassa teki.

Early Sunday morning. Photo: P. Peltoniemi.

Jakeet kuuluvat seuraavasti vuonna 1611 ilmestyneessä kuningas Jaakon Raamatussa, tunnetuimmassa englanninkielisessä raamatunkäännöksessä [1-2]:
5 God thundereth marvellously with his voice; great things doeth he, which we cannot comprehend.
6 For he saith to the snow, Be thou on the earth; likewise to the small rain, and to the great rain of his strength.
7 He sealeth up the hand of every man; that all men may know his work.
The latests weeks have been full of work, but also meant a total stop for me. In the midst of everything my friend sent the above verses of Job to me. How grateful I am to him for that! "Maybe we are worrying too much about the climate", he wrote - but could not imagine what he actually did.

Samat jakeet on muotoiltu suomenkielisessä uudessa kirkkoraamatussa vuodelta 1992 hieman eri tavalla [3-4], mutta niistäkin välittyy olennaisin: me emme voi käsittää Jumalan tekoja.
5 Kun Jumalan ääni jyrisee, tapahtuu ihmeitä. Hän tekee suuria tekoja, joita me emme käsitä.
6 Hän sanoo lumelle: "Putoa maahan!" ja rankkasateelle: "Piiskaa, piekse!"
7 Ihmiskädet pysähtyvät kesken työn: kaikki oppivat näkemään hänen tekonsa.
Pilvet  We cannot comprehend the great things God does. He controls the clouds and wind, we do not have to try to do it as clearly stated in the title of Chapter 37 in the Finnish version [3].

Huomio kiinnittyi luvun 37 suomenkieliseen otsikkoon "Jumala hallitsee pilviä ja tuulta", mitä englanninkielinen käännös ei sisällä [3]. Hän hallitsee, meidän ei tarvitse yrittää tehdä sitä.

Mutta luvun muukin teksti puhutteli...

1 Kun kuulen hänen äänensä, sydämeni vavahtaa ja siirtyy paikaltaan.
2 Kuulkaa hänen äänensä pauhua, jylinää, joka vyöryy hänen suustaan!
3 Taivaan täydeltä hän antaa sen kaikua, maan ääriin leimahtaa hänen salamansa.
4 Kohta kaikuu ärjyntä, jylisee hänen ylväs äänensä. Säästelemättä hän sinkoaa salamoitaan, ja hänen äänensä pauhaa.
1 At this also my heart trembleth, and is moved out of his place.
2 Hear attentively the noise of his voice, and the sound that goeth out of his mouth.
3 He directeth it under the whole heaven, and his lightning unto the ends of the earth.
4 After it a voice roareth: he thundereth with the voice of his excellency; and he will not stay them when his voice is heard.
AamuaurinkoBut even the other verses spoke directly to my heart. How familiar the sound of thunder and the lightning have become! He scatters them in all directions and they do whatever commanded. He caused them to come, sometimes for corrections, sometimes for mercy.

Miten tutuksi jylinä ja salamat ovatkaan tulleet! Hän ajaa ne kaikkiin suuntiin, minne milloinkin ja ne tekevät maan päällä juuri sen, mitä Hän käskee. Joskus ne tuovat rangaistuksen, joskus siunauksen.
8 Pedotkin hiipivät piiloonsa ja jäävät kolonsa suojaan.
9 Rajumyrsky syöksyy majastaan, ja pohjatuuli tuo pakkasen.
10 Jumalan henkäyksestä vedet jäätyvät, laajakin ulappa jähmettyy.
11 Hän kuormaa pilvet vedellä ja salamoilla ja ajaa ne kaikkiin suuntiin:
12 ne vyöryvät minne milloinkin hänen ohjauksensa mukaan ja tekevät kaikkialla maan päällä sen, mitä hän käskee.
13 Joskus ne tuovat rangaistuksen, joskus siunauksen hänen maalleen.
8 Then the beasts go into dens, and remain in their places.
9 Out of the south cometh the whirlwind: and cold out of the north.
10 By the breath of God frost is given: and the breadth of the waters is straitened.
11 Also by watering he wearieth the thick cloud: he scattereth his bright cloud:
12 And it is turned round about by his counsels: that they may do whatsoever he commandeth them upon the face of the world in the earth.
13 He causeth it to come, whether for correction, or for his land, or for mercy.
Ukkospilvi 
Thundercloud. Photo: P. Peltoniemi.

One thing is for sure: there has been no lack of God's protection lately. The life can change in one single moment, but sometimes the lightning brings mercy and blessing.

Yksi on varmaa: varjelusta ei ole viime päivinä puuttunut. Elämä voi muuttua silmänräpäyksessä, mutta joskus salamat tuovat myös siunauksen. - P. P.


Viitteet / Great, incomprehensible acts - References  

[1] Wikipedia (2018a). Kuningas Jaakon Raamattu. Saatavilla: https://fi.wikipedia.org/wiki/Kuningas_Jaakon_Raamattu
[2] King James Version (1611/2018). Job 37. Saatavilla: https://www.biblegateway.com/passage/?search=Job+37&version=KJV  
[3] Raamattu (1992/2018). Job 37. Jumala hallitsee pilviä ja tuulta. Saatavilla: http://raamattu.fi/1992/Job.37.html  
[4] Wikipedia (2018b). Raamattu. Saatavilla: https://fi.wikipedia.org/wiki/Raamattu#Suomenkielisiä



perjantai 7. syyskuuta 2018

Pieni on ihminen

Sain yli puolitoista vuotta sitten joulukuussa 2016 hyvältä ystävältä viestin. Koska sen aihe on nyt Auringon hiljaisuuden vuoksi ajankohtaisempi kuin koskaan, julkaisen sisällön stilisoituna ja viitteillä täydennettynä - uskon, että tämä olisi ollut myös hänen tahtonsa.


Olin kirjoittanut ystävälleni silmään sattuneesta Tekniikan Maailman jutusta "Erikoinen ilmiö: Auringossa hiljaisinta 5 vuoteen" [1]. En tiennyt tuolloin auringonpilkuista tai muistakaan avaruuden ilmiöistä tuon taivaallista, joten kysyin hänen kommenttiaan.
"Terve vain,
oli hyvä huomio. Olen seurannut tuota Auringon käyttäytymistä NASAn sivuilta jo useamman vuoden. Maaliskuun 2016 jälkeen ei ole montaakaan edes pientä pilkkua näkynyt ja kun katsoo kuvaa magneettikentästä, ei näyttäisi olevan tulossakaan. Nämä magneettiset häiriöt näkyvät lähinnä Auringon ns. päiväntasaajalla, joka pyörii nopeammin akselinsa ympäri kuin napa-alueet.
Tästä aiheesta oli juttu Ursan Tähdet ja avaruus -lehdessä [2] ja aiemmin Tieteen kuvalehdessä. Nyt on esitetty arveluja, onko kenties tulossa pitkäkin pilkuton jakso [3].
1600-luvulla oli kymmeniä vuosia kestänyt jakso, jota on kutsuttu Maunderin minimiksi. Silloin ainakin pohjoisilla leveysasteilla oli hyvin kylmä kausi. [4]
Jos katsot Suomen historian kirjoituksia, niistä ilmenee, että taloja autioitui ja ihmisiä kuoli nälkään ja tauteihin huonojen tai kylmien kesien vuoksi. Verot kuninkaalle jäivät usein maksamatta. Maksu oli usein viljaa tai muita maataloustuotteita, sen vuoksi moni menetti oikeutensa tilaan ja taloon, jotka oli raivannut ja rakentanut.
Nyt tämä tuskin tapahtuu, kun voi tuoda ulkomailta ruokaa, mutta ihmisiä on myös enemmän ja jos kato koettelee lämpimimpiäkin vyöhykkeitä, asia muuttuu entistä vakavammaksi. Ruuan hinta voi nousta moninkertaiseksi nykyisestä [5-6]."
Vaikka vuonna 2016 oli lopulta kaikkiaan 32 auringonpilkutonta päivää (9 %) [7], on viesti ajankohtaistakin ajankohtaisempi!

Viime ja tämän kevään uutisten mukaan Auringon aktiivisuusminimi syvenee - tutkijoiden ihmetykseksi [8-10]. Viime vuoden 104 auringonpilkutonta päivää on jo nyt ylitetty: tänä vuonna pilkuttomia päiviä on jo 116 eli reilusti yli puolet (56 %) [7].

Kymmenen eniten vuodessa kallistunutta tuotetta - grafiikkaAuringon aktiivisuusminimin aallonpohja on edessä, eikä se voi olla vaikuttamatta ihmisten elämään, kuten Oppenheimer Ranch Project kuvasi vuosi sitten elokuussa julkaisemallaan videolla [4, 11].

Ruuan hinta on jo nousussa. Grafiikka on kuvakaappaus Ylen uutisesta heinäkuulta 2018 - joidenkin peruselintarvikkeiden hinnat ovat nousseet viimeisen vuoden sisällä todella paljon [6]. Kevään ja kesän kuivuus ei lupaa ruuantuotannon näkökulmasta hyvää.

758b7-iltarusko 
Heinäkuinen auringonlasku. Kuva: P. Peltoniemi.

Viesti jatkuu Maan lämpötilavaihtelujen ja akselikulman sekä Auringon toiminnan vaihtelun kuvauksella. Näihin täydennän viitteet, kun löydän ne.
"On huomioitava, että lämpötilavaihtelut tapahtuvat viiveellä. Lyhyen aikavälin viiveen huomaat esimerkiksi, kun talvipäivän seisaus on tänä vuonna 21. joulukuuta ja tammikuun 4. päivänä Aurinko on lähimpänä Maata, niin talven kylmin jakso on kuitenkin vasta helmikuun lopulla. Vastaavasti kesäpäivän seisaus juhannuksen tienoilla ja Aurinko kauimpana Maasta 4. heinäkuuta - tietenkin lämmin jakso johtuu osittain muun muassa merien lämpenemisestä kesällä ja jään sulamisesta keväällä. [12]
Tässä näyttää kuitenkin nyt olevan Maan akselikulmalla suurempi vaikutus kuin Auringon etäisyydellä. Vaihtelu tämän hetken vuositasolla on noin 5 miljoonaa kilometriä.
Auringon toiminnallisella vaihtelulla näyttäisi myös olevan melko suuri merkitys. Esimerkiksi heinäkuussa säteilyteho näyttäisi olevan nyt noin 475 W/m2, kun se nykyisen lämpökauden huippuaikana noin 4.000 vuotta sitten oli noin 530 W/m2. Käyrästön mukaan se on ollut sen jälkeen laskevassa suunnassa."
Luovan maakunnallisesti arvokasta maisemaa  
Helmikuinen auringonnousu. Kuva: P. Peltoniemi.

Hän pohti myös Maan kiertoradan muutosten vaikutusta vuodenaikoihin sekä ilmastonmuutosvouhotusta - lämpenemisen pelkoa, jonka varjolla myös tuulivoimahulluus on ajettu läpi.
"Siihen että Maan kiertorata on lähimpänä Aurinkoa talvella liittyy mielenkiintoinen ilmiö. En ole löytänyt tarkkoja tietoja siitä, kuinka nopeasti tämä kiertoaika muuttuu esimerkiksi niin, että lähimpänä oltaisiinkin kesällä, jolloin kesät olisivat entistä kuumempia tai vastaavasti talvet entistä kylmempiä, mutta selvitän tuon jaksotuksen muutoksen joskus. Meidän elinaikana se joka tapauksessa siirtyy hyvin vähän - lienee minuutteja tai sekunteja per vuosi.
andromeda-3009853_640
Tähän kaikkeen ilmastonmuutosvouhotukseen liittyen, kun päivät kuuntelee tv:tä ja radiota, joutuu toteamaan suuren puutteen - kuinka pienellä tiedolla, taidolla ja älykkyysosamäärällä meidän maata ja maailmaa johdetaan!
Tuskin monellakaan on hajua, että aurinkokuntamme, johon kuuluu alle 10 planeettaa ja niiden vajaat 100 kuuta, kiertää galaksimme keskustan kerran noin 226 miljoonassa vuodessa, johon kuuluu puolestaan miljardeja Aurinkoa vastaavia tähtiä ja vastaavasti galakseja on miljardeja [13].
Kyllä pieni on ihminen."
En voi kuin yhtyä tähän.

Ihminen on niin pieni ja päättäjät niin ulkona yrittäessään hallita Maapallon ilmastoa. Ilmaston kehittyminen suuntaan tai toiseen on korkeammassa kädessä, niin kuin se on aina ollut. Kauanko ihmisillä kestää myöntää tämä? - K. U. & P. P.

milky-way-1023340_640  

Viitteet

[1] Rainisto, Sami (2016). Erikoinen ilmiö: Auringossa on nyt hiljaisinta 5 vuoteen. Tekniikan Maailma 02.12.2016. Saatavilla: https://tekniikanmaailma.fi/erikoinen-ilmio-auringossa-hiljaisinta-5-vuoteen/  
[2] Suominen, Mikko (2009). Auringonpilkut saattavat kadota kokonaan. Tähdet ja avaruus 08.09.2009. Ursa. Saatavilla: https://www.avaruus.fi/uutiset/aurinko-planeetat-ja-kuut/auringonpilkut-saattavat-kadota-kokonaan.html
[3] Pick of the week: Almost spotless. SDO Gallery. NASA. Saatavilla: https://sdo.gsfc.nasa.gov/gallery/potw/item/760
[4] Peltoniemi, P. (2018). Auringon aktiivisuusminimin aallonpohja edessä. Saatavilla: http://karajavuori.blogspot.com/2018/03/auringon-aktiivisuusminimin-aallonpohja.html  
[5] Ruoan hinnan lasku on ohi: Kaikki hinnat lähtivät nousuun. Uusi Suomi 27.03.2018. Saatavilla: https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/245026-ruoan-hinnan-lasku-ohi-kaikki-hinnat-lahtivat-nousuun  
[6] Heima, Timo-Pekka. Onko halpuutuksen aika ohi? Ruuan hinta nyt nopeassa nousussa – Katso kymmenen eniten kallistunutta elintarviketta. Yle 21.07.2018. Saatavilla: https://yle.fi/uutiset/3-10314999  
[7] What's up in space. Friday, July 27, 2018. Spaceweather.com. Saatavilla: http://www.spaceweather.com/
[8] Suominen, Mikko (2017). Kaksi viikkoa ilman auringonpilkkuja - viimeksi näin hiljaista oli 10 vuotta sitten. Tähdet ja avaruus 20.03.2017. Ursa. Saatavilla: https://www.avaruus.fi/uutiset/aurinko-planeetat-ja-kuut/kaksi-viikkoa-ilman-auringonpilkkuja-viimeksi-nain-hiljaista-oli-10-vuotta-sitten.html
[9] Riikonen, Marko (2018). Aurinko saattaa himmetä vuosisadan puolivälissä – tutkijat selvittivät kuinka paljon. Tähdet ja avaruus 08.02.2018. Ursa. Saatavilla: https://www.avaruus.fi/index.php?id=9906
[10] Gustavsson, Jonas (2018). Tutkijat ihmeissään: Onko Aurinko seonnut? – Tuttu 11 vuoden auringonpilkkujen kierto on saattanut lyhentyä 9 vuoteen. Tekniikan Maailma 27.04.2018. Saatavilla: https://tekniikanmaailma.fi/tutkijat-ihmeissaan-onko-aurinko-seonnut-tuttu-11-vuoden-auringonpilkkujen-kierto-on-saattanut-lyhentya-9-vuoteen/  
[11] Oppenheimer Ranch Project (2017). The Grand Solar Minimum - The DocuMovie - History Will Repeat Itself. Video, YouTube. Saatavilla: https://www.youtube.com/watch?v=gKe2su0rlgo
[12] Maapallo / Maapallon sijainti (2018). Wikikirjasto. Saatavilla: https://fi.wikibooks.org/wiki/Maapallo/Maapallon_sijainti  
[13] Aurinkokunta (2018). Wikipedia. Saatavilla: https://fi.wikipedia.org/wiki/Aurinkokunta
Muut kuvat: Pixabay. 

tiistai 8. toukokuuta 2018

Kevätretki Söderfjärdeniin

Söderfjärden sijaitsee Pohjanmaalla, noin 10 kilometriä Vaasasta etelään [1]. Ensimmäisen kerran kävin siellä opiskeluaikoina, vuosia sitten. Mieleen jäi paikan erikoinen luonne: suuri, pyöreä peltoaukea [2]. 

Söderfjärden is located in Ostrobothia, western Finland, about 10 kilometers south of the town of Vaasa [3]. It is a large circular plain which I remember having visited for the first time years ago.

Laulujoutsenia. Kuva: P. Peltoniemi. (Click to enlarge.)

Kyse on meteoriitin törmäyskraatterista. Puolet siitä on Vaasaan kuuluvan Sundomin puolella ja puolet Mustasaaren kunnassa, Sulvan ja Munsmon kylissä. Pieni alue lounaassa kuuluu Maalahden kuntaan. [1, 4]

Törmäyskraatteri syntyi noin 520 miljoonaa vuotta sitten. Sen syvyys oli alunperin noin 300 metriä, mutta se on täyttynyt kambrikautisilla hiekkakivillä. Näkyvillä on pyöreän muodon lisäksi vain metsän peitossa oleva ulkoreuna. [1, 4]

The plain is an impact crater of a meteorite, formed about 520 million years ago. Its maximum depth is 300 meters, but nowadays it is filled with Cambrian sandstones. Only the outer rim of the crater with forest is visible. [3]

Söderfjärdeniä ei pidetä suotta Suomen kauneimpana ja yhtenä maailman parhaiten säilyneistä meteoriittikraattereista [1]. 1920-luvulla kuivatettu Söderfjärden on ainoa Suomen tunnetuista törmäyskraattereista, joka ei ole veden peitossa - järvi tai merenlahti, kuten esimerkiksi Lappajärvi. [4]

Söderfjärdenin maisemaa. Kuva: P. Peltoniemi.

Kraatteri on viljava, yhteensä 2.300 hehtaaria käsittävä aukea peltolohkoineen, jonka halkaisija on enimmillään noin 6,6 kilometriä. [4]

Söderfjärden is the most beautiful impact crater in Finland and unique even among other impact structures in the world. It was a wetland but drained in the early 1920s. The other known impact craters in Finland are at least partially below sea level. [3, 4]

The diameter of the crater is 6.6 kilometers. It covers an area of about 2,300 hectares and is currently cultivated. [4]


Kevään peltolintuja. Kuva: P. Peltoniemi.

Söderfjärden on myös valtakunnallisesti arvokas maisema-alue. Syksyisin se on Suomessa tärkein levähdyspaikka yli 10.000 kurjelle niiden muuttomatkalla. [4] Myös hanhet, joutsenet ja monet muut peltolinnut ruokailevat siellä muuttomatkoillaan ennen pesimäseuduille siirtymistä.

Valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen statuksesta ja lintujen levähdys- ja ruokailupaikasta huolimatta Söderfjärdenin etelärinteen päälle on rakennettu Merventon 184 metriä korkea, 3,6 MW:n tuulivoimala vuonna 2012. Lähiasukkaat ovat kärsineet sen melusta alusta lähtien. Voimala aiheuttaa yhä harmaita hiuksia ympäristölle ja Vaasan kaupungille. [5, 6]


Söderfjärden is also a nationally valued landscape area. In the autumn it is the most important resting place in Finland for more than 10,000 cranes on their migration. [4] Geese, swans, and many other farmland birds also eat there on their journeys before moving to their nesting areas.

Despite all this, Mervento's 184-meter-high, 3.6 MW wind turbine was built on Söderfjärden's southern slope in 2012. The neighbours have suffered from its noise from the very beginning. The wind power plant is still causing big problems to the environment and the town of Vaasa. [5, 6] 

Kevätretkellä käänsimme tietoisesti selän voimalalle ja keskityimme lintujen tarkkailuun. Meiltä yritetään viedä kaikki terveydestä ja elämänilosta lähtien. Emme ikinä tule hyväksymään sitä!

Pelloilla ruokaili satoja joutsenia, naurulokkeja ja niiden joukossa hanhia. Iltaa kohti ne lähtivät lentoon, saivat ilmaa siipiensä alle ja suuntasivat laskevan auringon valossa yöpymisalueilleen. Huomenna ne tulisivat takaisin, kunnes jatkaisivat matkaansa pesimäseuduilleen.

Valoon. To the light. Photo: P. Peltoniemi.

On our trip we deliberately turned our back to the wind turbine and focused on bird watching. The wind power plants are trying to take away everything, starting with our health and joy of life. But we are never going to accept it!

There were hundreds of swans and black-headed gulls, and geese among them eating on the fields. Towards the evening they took off, got air under their wings and flew to their sleeping areas to rest there over night. Tomorrow they would return, and later on continue their migration to the nesting areas. - P. P.


Viitteet

[1] Söderfjärden. Sundom.fi. Saatavilla: http://www.sundom.fi/fi/soderfjarden
[2] Söderfjärden. Google Maps. Saatavilla: https://tinyurl.com/y8fkxlap
[4] Wikipedia (2018a). Söderfjärden. Saatavilla: https://fi.wikipedia.org/wiki/S%C3%S6derfj%C3%A4rden
[3] Wikipedia (2018b). Söderfjärden. Saatavilla: https://en.wikipedia.org/wiki/S%C3%B6derfj%C3%A4rden
[5] Tuulivoimala Vaasan Sundomissa. Santavuori, Ilmajoki 29.09.2016. Saatavilla: https://santavuori.blogspot.fi/2016/09/tuulivoimala-vaasan-sundomissa.html
[6] Bergfors, Markus (2018). Vasa stad gör egna bullermätningar av vindmöllan i Sundom. Yle Nyheter. 16.04.2018. Saatavilla:
https://svenska.yle.fi/artikel/2018/04/16/vasa-stad-gor-egna-bullermatningar-av-vindmollan-i-sundom

perjantai 30. maaliskuuta 2018

Auringon aktiivisuusminimin aallonpohja edessä

Oppenheimer Ranch Project on julkaissut elokuussa hienon videon "The Grand Solar Minimum" [1]. Dokumentti Auringon aktiivisuusminimeistä löytyy YouTubesta, mistä videon jälkeen seuraava teksti on käännetty alle vapaasti lyhennellen ja joillain lähteillä täydentäen.

Video kuvaa upeasti sitä, mitä on tapahtunut aiemmin ja mitä on pian odotettavissa. Tieteellisten faktojen ja tunnettujen historiallisten dokumenttien pohjalta jokainen voi tehdä omat johtopäätöksensä siitä, mitä kohti Maapallon ilmasto on tulevaisuudessa menossa. [1]


Auringon aktiivisuusminimejä on määritetty tieteessä suorien havaintojen lisäksi radiohiilen määrän vaihteluilla sekä siihen tukeutuen, että auringonpilkut vaikuttavat Maan säähän [2]. Tunnetuimmat kaudet, jolloin oli vähän tai ei lainkaan auringonpilkkuja ovat aikajärjestyksessä vanhimmasta uusimpaan seuraavat [1-5]:
Homericin minimi 950-800 eKr.
Oortin minimi (keskiajan lämpökaudella) 1040-1080 jKr.
Keskiajan maksimi (keskiajan lämpökaudella) 1100-1250
Wolfin minimi 1280-1350
Spörerin minimi 1450-1550
Maunderin minimi 1645-1715
Daltonin minimi 1790-1820
Glassbergin minimi 1880-1914
Moderni maksimi 1914-2007
Vuoden 2017 toukokuun 13. päivä oli jo 34. auringonpilkuton päivä sinä vuonna. Tämä ylitti vuoden 2016 auringonpilkuttomien päivien määrän kahdella. [1] Vuonna 2017 Aurinko oli pilkuton kaikkiaan 104 päivänä.

Tänä vuonna on saavutettu jo puolet tuosta määrästä (52 auringonpilkutonta päivää), kun vuodesta on kulunut vasta neljännes. [6] Tällä hetkellä, 30. päivänä maaliskuuta, Aurinkoon on muodostumassa pilkku, kuten NASAn kolmen sekunnin mittainen video näyttää [6-7].

Auringonpilkuttomien päivien lisääntyminen osoittaa, että Grand Solar Minimum, Auringon aktiivisuusminimi, lähestyy. Sen ennustetaan saavuttavan aallonpohjansa vuonna 2019-2020. [1]


SpaceWeather.comin Dr. Tony Phillipsin mukaan tällöin koko heliosfääri eli Auringon vaikutuspiiriin kuuluva alue avaruudessa muuttaa luonnettaan, millä on monia seurauksia avaruuteen planeettamme ympärillä [1, 6, 8].
Dr. Phillips [...] says: "During the nadir of the sunspot cycle, the entire heliosphere changes its personality with many consequences for the space around our planet. One of the most important changes involves cosmic rays, high-energy radiation reaching Earth from deep space. As sunspot numbers decline, cosmic rays intensify."
Yksi tärkeimmistä muutoksista koskee suurienergistä kosmista säteilyä, joka tulee Maapallolle kaukaa avaruudesta [1, 9]. Kun auringonpilkkujen määrä vähenee, kosminen säteily voimistuu [1].


Tärkein syy kosmisen säteilyn lisääntymiseen on siis Aurinko [1]:
The main reason why the cosmic rays are intensifying is the Sun, he says. Solar storm clouds such as coronal mass ejections (CMEs) sweep aside cosmic rays when they pass by Earth. During Solar Maximum, CMEs are abundant and cosmic rays are held at bay. Now, however, the solar cycle is swinging toward Solar Minimum, allowing cosmic rays to return. Another reason could be the weakening of Earth's magnetic field, which helps protect us from deep-space radiation.
Aurinkomyrskyn pilvet, kuten CME-pilvet eli koronamassapurkaukset, pyyhkivät pois kosmisen säteilyn, kun ne kulkevat Maan ohi [1, 10]. Auringon aktiivisuusmaksimin aikana koronamassapurkauksia on runsaasti, mikä pitää kosmisen säteilyn aloillaan. Tällöin kuitenkin Auringon sykli kääntyy kohti aktiivisuusminimiä, jolloin kosminen säteily pääsee palaamaan. Toinen syy voisi olla Maan magneettikentän heikkeneminen - se auttaa meitä suojautumaan kaukaa avaruudesta tulevalta säteilyltä. [1]


Todisteena edellä kuvatusta Spaceweather.com ja Earth to Sky Calculuksen opiskelijat ovat seuranneet säteilytasoja stratosfäärissä, siis yläilmakehässä 15-50 km:n korkeudessa, lukuisilla säähavaintopalloilla Kalifornian yllä. Heidän keräämänsä data osoittaa kosmisen säteilyn tason olevan voimistumassa, kun Auringon minimi lähestyy. [1, 6, 11-13] Se on lisääntynyt 13 % yksin maaliskuusta 2015 [1, 13].

Oppenheimer Ranch Project lopettaa tekstin seuraavaan ajatukseen [1]:

"Mitä sitten onkin odotettavissa, on järkevää sanoa, että meidän pitäisi olla valmiina mihin tahansa. Vain tietoon ja koulutukseen perustuva yhteiskunta voi selviytyä mahdollisimman vähin seurauksin. 

Olemme toistuvasti todenneet ja osoittaneet lukemattomissa artikkeleissa, että aika, jolloin esikuvia kutsuttiin 'hulluiksi ihmisiksi' on kaukana takana. Ole valmis mihin tahansa, älä ainoastaan ilmaston muuttumiseen ja äärimmäisiin sääolosuhteisiin. Tiedä, missä asut, mistä saat juomavettä ja opettele selviytymään luonnossa. Vaikka sinulle ei tapahtuisi mitään pahaa, varautuminen ei vahingoita. Se voi osoittautua jopa palkitsevaksi monella tapaa sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä."
Whatever happens in the years to come, it's reasonable to say we should be ready for anything. Only informed and educated society [...] can survive with as little consequences as possible. We have repeatedly argued and showed in countless articles that the time when preppers were described as 'those crazy people' is long over. Be ready for anything, not just for climate change and extreme weather events. Know where you are living, where your sources of drinking water are and learn ways to survive in nature. Even if nothing bad happens to you, being ready can't hurt. The process might even prove to be rewarding on many levels, in both the short and the long run.
Free shortened, and with some extra sources completed translation from the original text of Oppenheimer Ranch Project in YouTube by P. P. All possible mistakes are mine.



Viitteet

[1] Oppenheimer Ranch Project (2017). The Grand Solar Minimum - The DocuMovie - History Will Repeat Itself. Video, YouTube. Saatavilla: https://www.youtube.com/watch?v=gKe2su0rlgo
[2] Wikipedia (2018a). Auringon aktiivisuus. Saatavilla: https://fi.wikipedia.org/wiki/Auringon_aktiivisuus
[3] Wikipedia (2018b). Keskiajan lämpökausi. Saatavilla: https://fi.wikipedia.org/wiki/Keskiajan_l%C3%A4mp%C3%B6kausi
[4] Wikipedia (2018c). Spörerin minimi. Saatavilla: https://fi.wikipedia.org/wiki/Sp%C3%B6rerin_minimi
[5] Wikipedia (2018d). Maunderin minimi. Saatavilla: https://fi.wikipedia.org/wiki/Maunderin_minimi
[6] What's up in space. Friday, March 30, 2018. Spaceweather.com. Saatavilla: http://www.spaceweather.com/
[7] NASA 30.03.2018. Saatavilla: https://sdo.gsfc.nasa.gov/assets/usermovies/20180330054800/movie/20180330054800_1024_hmiif.mp4
[8] Wikipedia (2018e). Heliösfääri. Saatavilla: https://fi.wikipedia.org/wiki/Heliosf%C3%A4%C3%A4ri
[9] Wikipedia (2018f). Kosminen säteily. Saatavilla: https://fi.wikipedia.org/wiki/Kosminen_s%C3%A4teily
[10] Tampereen Ursa ry: Revontulet (2018). Sanastoa. Saatavilla: https://tu-revontulet.blogspot.fi/p/sanastoa-tama-sanasto-paivittyy.html
[11] Earth to Sky Calculus (2018). Saatavilla: http://earthtosky.net/
[12] Wikipedia (2018g). Stratosfääri. Saatavilla: https://fi.wikipedia.org/wiki/Stratosf%C3%A4%C3%A4ri
[13] Earth to Sky Calculus (2017). Stratospheric radiation (March 2015 - May 2017), figure. Saatavilla: http://www.infiniteunknown.net/wp-content/uploads/2017/05/stratospheric-radiation.png

torstai 1. maaliskuuta 2018

"Salaperäinen kehrääjä" Kauhajoella

Luontokuvaaja Jukka Liljan
luontoilta
"Salaperäinen kehrääjä"

tiistaina 06.03.2018 klo 19.00
Kauhajoen pääkirjastossa
os. Prännärintie 2


Yleisöllä on tilaisuuteen vapaa pääsy.

Tervetuloa!

Viitteet

Luontoillan pdf-esite (vapaasti jaettavissa). 

perjantai 16. helmikuuta 2018

Kanat kuulevat infraääntä

Kana (Gallus gallus domesticus) on Suomen ja maailman yleisin lintu. Esimerkiksi Suomessa niitä on enemmän kuin ihmisiä. [1]

Kuten muillakin linnuilla, kanan tärkeimmät aistit ovat näkö ja kuulo [2, 3]. Vaikka sillä on pienet korvat, sen kuulo on hyvä ja sen tiedetään kuulevan myös hyvin matalataajuisia ääniä [1, 3]. Tämä todetaan jopa Suomen eläinsuojeluyhdistysten liiton alakouluille tehdyssä tietopaketissa kanasta, samoin kuin Kanatieto.fi-sivuilla [2, 3].

Ihmisen kuuloalueena pidetään yleensä noin 20-20.000 Hz. Ihmisen kannalta tarkasteltuna kuultavien äänien taajuus on siis noin 20-20.000 Hz. [4]

Kanan kannalta tilanne on toinen.


Kana ei kuule niin korkeita ääniä kuin ihminen, mutta sen sijaan sen kuuloalue yltää ihmisen kuuloaluetta matalampiin taajuuksiin [2]. Vajaa neljä vuotta sitten tehdyn tutkimuksen mukaan kana aistii myös infraääntä eli alle 20 Hz:n taajuuksia [5].

Tutkimuksessa laaditun audiogrammin mukaan kanan kuuloalue on 2-9.000 Hz [5].

Audiogrammi on kaavio, jonka vaaka-akselilla ilmoitetaan tutkitut taajuudet hertseinä tai kilohertseinä ja pystyakselilla äänitaso yksiköllä dB HL (decibels Hearing Level) [6]. Yksikkö tarkoittaa siis herkkyyttä äänelle (sensitivity to sound) [7].

Tutkimuksen mukaan 60 desibelin äänenpainetasolla kanan kuuloalue on 9,1-7.200 Hz. Alle 64 Hz:n taajuuksia se aistii ihmistä herkemmin - sen herkkyys infraäänelle ylittää jopa kirjekyyhkyn herkkyyden. [5]

Tutkimustulosten mukaan tutkittaessa matalia taajuuksia kanan kuulokynnyksen löytäminen vaati lisäharjoittelua, mikä antaa viitteitä siitä, että kana saattaa aistia matalia, alle 64 Hz:n taajuuksia eri tavalla kuin korkeampia taajuuksia [5].

Kanat siis aistivat infraääntä tutkitusti ainakin 2 Hz:iin saakka. Ne aistivat sitä herkemmin kuin ihmiset ja jopa herkemmin kuin kirjekyyhkyt.

Mitä tämä tarkoittaa tilanteessa, jossa infraääntä tuottavia suuria teollisia tuulivoimaloita rakennetaan esteettä joka puolelle?

Jos kanat aistivat infräänen korviensa kautta, ne eivät pysty niitä sulkemaan, jos taas joillain muilla tavoin, emme edes aavista millaista kakofoniaa ja äänisaastetta teollisuuslaitosten keskeytymätön infraääni niille merkitsee.

Milloin eläinsuojelujärjestöt heräävät tilanteeseen vai välittävätkö ne kanojen hyvinvoinnista? - P. P.


Viitteet

[1] Kanat ja broilerit (2018). Ruokatieto Yhdistys ry. Saatavilla: https://www.ruokatieto.fi/ruokakasvatus/ruokaketju-ruuan-matka-pellolta-poytaan/maatilalla-kasvatetaan-ruokaa/kotielaimet/kanat-ja-broilerit
[2] Kanan aistit (2018). Kanatieto.fi. Saatavilla: http://www.kanatieto.fi/kana/kanan-aistit
[3] SEY (2012). Tervetuloa kanalaan! Eläinten viikon 2012 tieto- ja tehtäväpaketti kanoista alakouluille. Suomen eläinsuojeluyhdistysten liitto ry. Saatavilla: https://www.sey.fi/images/tervetuloa_kanalaan_-opas_pdf.pdf
[4] Noronen, J. (2015). Infraäänialuetaajuuksien mittaaminen EMFI-kalvolla. Hyvinvointiteknologian koulutusohjelma. Tekniikan ja liikenteen ala. Jyväskylän ammattikorkeakoulu JAMK. Saatavilla: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/88487/Noronen_Jaakko.pdf?sequence=1
[5] Hill, EM, Koay, G, Heffner, RS & Heffner, HE (2014). Audiogram of the chicken (Gallus gallus domesticus) from 2 Hz to 9 kHz. Julkaistu: J Comp Physiol A Neuroethol Sens Neural Behav Physiol. 2014 Oct; 200(10): 863-70. Saatavilla: doi: 10.1007/s00359-014-0929-8
[6] Wikipedia (2018). Kuulokynnys. Saatavilla: https://fi.wikipedia.org/wiki/Kuulokynnys
[7] Schnupp, J., Nelken, E. & King, A. (2018). dB HL - Sensitivity to Sound - Clinical Audiograms. Auditory Neuroscience. Making Sense of Sound. Saatavilla: https://auditoryneuroscience.com/acoustics/clinical_audiograms

sunnuntai 21. tammikuuta 2018

Pelastakaa Suomen luonto ja maaseutu!

"Pelastakaa Suomen luonto ja maaseutu – keskustan ja vihreiden käsistä" kirjoittaa A-studion toimittaja Pasi Peiponen [1].

Ikkunan blogissa, Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan mielipidepalvelussa, sunnuntaina 21.01.2018 ilmestynyttä kirjoitusta on odotettu vuosia. Vihdoin, lopultakin julkisuuteen saadaan viesti Suomen luonnon puolesta!


Peiponen kirjoittaa Pohjois-Suomen ja Kainuun näkökulmasta, miten niistä on tulossa riistettyjen luonnonvarojen siirtomaita [1].

Sama koskee kuitenkin myös koko Pohjanmaata sekä Satakuntaa. Keski-Pohjanmaalle Kaustisille suunnitellaan Euroopan suurinta litiumkaivosta [2]. Koko länsirannikko Satakunnasta Pohjois-Pohjanmaalle on suunniteltu tupaten täyteen tuulivoimaloita [3, 4].

"Oli kerran usko lapsuuden. Maa on pyhää, metsät ovat vihreitä. Ihminen, varjele ja viljele niitä. Ei ole enää lapsen mieltä, ei edes viatonta toivoa. Autiona on mieli ja maa." [1]

Peiposen mukaan asialla on kaksi puoluetta: keskusta ja vihreät [1]. Hänen näkemyksensä on helppo allekirjoittaa. Keskusta, jonka luulisi olevan maaseudun puolella, ei puolusta luontoa ja maaseudun kestävää kehittymistä. Vihreät, joiden luulisi olevan luonnon puolella, ei puolusta Suomen luontoa, vaan ns. ilmastotavoitteita ja globaaleja teollisuuden kehityssuuntia.

"Kun lukee paljastavaa Suomen mineraalistrategian kaivosvisiota, nykyisen biobolttohallituksen suunnitelmia, metsien hakkuumahdollisuuksia EU:sta saadun torjuntavoiton jälkeen, tai silmäilee metsäteollisuuden tämän hetkisiä pohjoisia aikeita, suunta lie selvä. Pohjois-Suomesta, pikemminkin Luonnonvara-Suomesta, tehdään täyttä päätä maailmantalouden raaka-ainevarastoa." [1]

Miltä näyttää Lapin, Kainuun, Pohjanmaan ja Satakunnan - koko pohjoisen ja läntisenkin Suomen tulevaisuus?

Matkustaja- ja metsätyökoneet jylisevät, räjäytykset jytisevät ja teolliset tuulivoimalaitokset häiritsevät luonnon rauhaa, kirjoittaa Peiponen [1]. Tehdäänkö maakunnista vain luonnonvarojen reservaatteja, kaivos- ja metsäteollisuuden nieluja ja paisuvan luontoturismin kohde [1]?

"Työtä ja leipää tämä tuo – mutta millä hinnalla?" Peiponen kirjoittaa ja jatkaa: "Kuka tietää, kuka voi sanoa miten tässä Pohjois-Suomen luonnonvarojen valjastamisessa lopulta käy – luonnolle ja ihmiselle?" [1]

Tämä on hätähuuto Suomen luonnon ja maaseudun puolesta. Lukekaa kirjoitus ja jakakaa sitä. Herätkää lopultakin puolustamaan sitä, mitä meillä vielä on, ennen kuin se on liian myöhäistä!

Sitkeimmät tuulivoiman vastustajat ovat ymmärtäneet koko teollisuuden alan vahingollisuuden jo vuosikausia sitten. He ovat väsymättä kirjoittaneet lehtiin, päättäjille ja poliitikoille. Sivistäneet naapureitaan, sukulaisiaan ja tuttaviaan.


Mutta kuinka kauan pitää jatkaa? "Kuinka kauan pitää poliittisia päättäjiä informoida kahdeksan vuoden jälkeen? Yhteensä 15 vuotta? 20 vuotta?" heistä eräs kysyi.

Kuinka kauan?

Nyt on juuri sinun aikasi, viimeinen hetki, tarttua asiaan ja tehdä jotain Suomen luonnon ja maaseudun säilyttämiseksi.

Kiitos toimittajalle rehellisestä kirjoituksesta. Kiitos Ylelle sen julkaisemisesta. Kiitos lukijoille sen jakamisesta. Jakakaa tekstiä väsymättä.

Työ alkaa nyt. Se konkreettinen työ Suomen luonnon hyväksi.

"Kehityksen" pysäyttäminen vaatii todellista selkärankaa poliitikoilta tai vastassa on tuho, myös teidän itsenne ja puolueidenne tuho. Suomen luonnon tuhoamista Lapissa, Kainuussa, Pohjois-, Keski-, Etelä-, rannikko-Pohjanmaalla ja Satakunnassa ei kestä Suomen luonto, ei maaseutu, eivät ihmiset, eikä kansantalous.

Mistä löytyvät ne selkärankaiset päättäjät, jotka tämän ymmärtävät ja ennen kaikkea alkavat viivytyksettä toimia Suomen luonnon ja maaseudun hyväksi - ennen kuin on liian myöhäistä? - P. P.


Viitteet

[1] Peiponen, Pasi (2018). Peiponen: Pelastakaa Suomen luonto ja maaseutu – keskustan ja vihreiden käsistä. Yle 21.01.2018. Saatavilla: https://yle.fi/uutiset/3-10032317
[2] Poranen, Katariina (2018). Keliber haluaa aloittaa litiumin louhimisen Keski-Pohjanmaalla vuonna 2020 – "Useampi pankki on näyttänyt vihreää valoa". Yle 16.01.2018. Saatavilla: https://yle.fi/uutiset/3-10025684
[3] Santavuori (2016a). Kuka sammutti valot? Blogi Santavuori, Ilmajoki 19.03.2016. Saatavilla http://santavuori.blogspot.fi/2016/03/kuka-sammutti-valot.html
[4] Santavuori (2016b) Täystuulituho Suomen länsirannikolla. Blogi Santavuori, Ilmajoki 23.03.2016. Saatavilla: http://santavuori.blogspot.fi/2016/03/taystuulituho-suomen-lansirannikolla.html