Siunaa ja varjele meitä

Suomi vietti 27. huhtikuuta 2019 kansallista veteraanipäivää sotaveteraanien kunniaksi. Ensimmäisen kerran päivää juhlittiin vuonna 1987 osana Suomen itsenäisyyden 70-vuotisjuhlavuotta - nyt siis 33. kertaa [1].

Suomen puolustusvoimien viimeisin sotapäivä oli 27. huhtikuuta 1945. Silloin päättyi Lapin sota ja Suomen osuus II maailmansodassa Saksan armeijan sotilaiden vetäydyttyä Kilpisjärveltä rajan yli Norjan puolelle. [1] Liputuspäivään on syytä!

Mutta mitä mahtuu näihin 74 rauhan vuoteen? Onko Suomi vielä itsenäinen ja turvallinen maa kansalaisilleen? Vieläkö suomalaisista löytyy sitä sinnikkyyttä, periksiantamattomuutta ja puolustustahtoa, jota aiemmin I maailmansodassa, talvi- ja jatkosodissa ja Lapin sodassa tarvittiin [2-4]?

Nykyisessä tilanteessa ei voi kuin yhtyä suomalaiseen rukoukseen virren 584 sanoin [5]:

Siunaa ja varjele meitä, / Korkein, kädelläs. / Kaitse ain kansamme teitä / vyöttäen voimalla meitä / heikkoja edessäs./ Sulta on kaikki suuruus, / henki sun hengestäs.

- P. P.

Viitteet

[1] https://fi.wikipedia.org/wiki/Kansallinen_veteraanipäivä 
[2] https://sotaveteraanit.fi/category/uutiset/ 
[3] https://www.sotahistoria.fi 
[4] http://www.lappi.fi/lappi/lapin_lumo/lapin_historiaa 
[5] https://www.youtube.com/watch?v=CKgCzf852yA

Kevätretki Söderfjärdeniin

Söderfjärden sijaitsee Pohjanmaalla, noin 10 kilometriä Vaasasta etelään [1]. Ensimmäisen kerran kävin siellä opiskeluaikoina, vuosia sitten. Mieleen jäi paikan erikoinen luonne: suuri, pyöreä peltoaukea [2]. 

Söderfjärden is located in Ostrobothia, western Finland, about 10 kilometers south of the town of Vaasa [3]. It is a large circular plain which I remember having visited for the first time years ago.

Laulujoutsenia. Kuva: P. Peltoniemi. (Click to enlarge.)

Kyse on meteoriitin törmäyskraatterista. Puolet siitä on Vaasaan kuuluvan Sundomin puolella ja puolet Mustasaaren kunnassa, Sulvan ja Munsmon kylissä. Pieni alue lounaassa kuuluu Maalahden kuntaan. [1, 4]

Törmäyskraatteri syntyi noin 520 miljoonaa vuotta sitten. Sen syvyys oli alunperin noin 300 metriä, mutta se on täyttynyt kambrikautisilla hiekkakivillä. Näkyvillä on pyöreän muodon lisäksi vain metsän peitossa oleva ulkoreuna. [1, 4]

The plain is an impact crater of a meteorite, formed about 520 million years ago. Its maximum depth is 300 meters, but nowadays it is filled with Cambrian sandstones. Only the outer rim of the crater with forest is visible. [3]

Söderfjärdeniä ei pidetä suotta Suomen kauneimpana ja yhtenä maailman parhaiten säilyneistä meteoriittikraattereista [1]. 1920-luvulla kuivatettu Söderfjärden on ainoa Suomen tunnetuista törmäyskraattereista, joka ei ole veden peitossa - järvi tai merenlahti, kuten esimerkiksi Lappajärvi. [4]

Söderfjärdenin maisemaa. Kuva: P. Peltoniemi.

Kraatteri on viljava, yhteensä 2.300 hehtaaria käsittävä aukea peltolohkoineen, jonka halkaisija on enimmillään noin 6,6 kilometriä. [4]

Söderfjärden is the most beautiful impact crater in Finland and unique even among other impact structures in the world. It was a wetland but drained in the early 1920s. The other known impact craters in Finland are at least partially below sea level. [3, 4]

The diameter of the crater is 6.6 kilometers. It covers an area of about 2,300 hectares and is currently cultivated. [4]

Kevään peltolintuja. Kuva: P. Peltoniemi.

Söderfjärden on myös valtakunnallisesti arvokas maisema-alue. Syksyisin se on Suomessa tärkein levähdyspaikka yli 10.000 kurjelle niiden muuttomatkalla. [4] Myös hanhet, joutsenet ja monet muut peltolinnut ruokailevat siellä muuttomatkoillaan ennen pesimäseuduille siirtymistä.

Valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen statuksesta ja lintujen levähdys- ja ruokailupaikasta huolimatta Söderfjärdenin etelärinteen päälle on rakennettu Merventon 184 metriä korkea, 3,6 MW:n tuulivoimala vuonna 2012. Lähiasukkaat ovat kärsineet sen melusta alusta lähtien. Voimala aiheuttaa yhä harmaita hiuksia ympäristölle ja Vaasan kaupungille. [5, 6]

Söderfjärden is also a nationally valued landscape area. In the autumn it is the most important resting place in Finland for more than 10,000 cranes on their migration. [4] Geese, swans, and many other farmland birds also eat there on their journeys before moving to their nesting areas.

Despite all this, Mervento's 184-meter-high, 3.6 MW wind turbine was built on Söderfjärden's southern slope in 2012. The neighbours have suffered from its noise from the very beginning. The wind power plant is still causing big problems to the environment and the town of Vaasa. [5, 6] 

Kevätretkellä käänsimme tietoisesti selän voimalalle ja keskityimme lintujen tarkkailuun. Meiltä yritetään viedä kaikki terveydestä ja elämänilosta lähtien. Emme ikinä tule hyväksymään sitä!

Pelloilla ruokaili satoja joutsenia, naurulokkeja ja niiden joukossa hanhia. Iltaa kohti ne lähtivät lentoon, saivat ilmaa siipiensä alle ja suuntasivat laskevan auringon valossa yöpymisalueilleen. Huomenna ne tulisivat takaisin, kunnes jatkaisivat matkaansa pesimäseuduilleen.

Valoon. To the light. Photo: P. Peltoniemi.

On our trip we deliberately turned our back to the wind turbine and focused on bird watching. The wind power plants are trying to take away everything, starting with our health and joy of life. But we are never going to accept it!

There were hundreds of swans and black-headed gulls, and geese among them eating on the fields. Towards the evening they took off, got air under their wings and flew to their sleeping areas to rest there over night. Tomorrow they would return, and later on continue their migration to the nesting areas. - P. P.


Viitteet

[1] Söderfjärden. Sundom.fi. Saatavilla: http://www.sundom.fi/fi/soderfjarden
[2] Söderfjärden. Google Maps. Saatavilla: https://tinyurl.com/y8fkxlap
[4] Wikipedia (2018a). Söderfjärden. Saatavilla: https://fi.wikipedia.org/wiki/S%C3%S6derfj%C3%A4rden
[3] Wikipedia (2018b). Söderfjärden. Saatavilla: https://en.wikipedia.org/wiki/S%C3%B6derfj%C3%A4rden
[5] Tuulivoimala Vaasan Sundomissa. Santavuori, Ilmajoki 29.09.2016. Saatavilla: https://santavuori.blogspot.fi/2016/09/tuulivoimala-vaasan-sundomissa.html
[6] Bergfors, Markus (2018). Vasa stad gör egna bullermätningar av vindmöllan i Sundom. Yle Nyheter. 16.04.2018. Saatavilla:
https://svenska.yle.fi/artikel/2018/04/16/vasa-stad-gor-egna-bullermatningar-av-vindmollan-i-sundom

Valkovuokkoretkellä Peruksen Storholmenilla

Storholmenin saari sijaitsee Peruksen kylässä, noin 12 kilometriä itään Kristiinankaupungin keskustasta. Pieni paratiisisaari halkoo Pohjanlahteen virtaavaa Lapväärtinjokea. Se saa alkunsa Lauhanvuoren alueelta Isojokena ja virtaa Kristiinankaupungin puolella Lapväärtinjokena [1].

Valkovuokkoja Storholmenilla Peruksessa. Kuva: P. Peltoniemi.

Retkeilijät voivat pysäköidä autonsa Pärus-Forsin vanhaan pihaan. Pärus-Fors on oikeaa ekosähköä tuottava pieni vesivoimalaitos vanhoine myllyineen. Se aloitti sähköntuotannon Suomessa ensimmäisten joukossa, lähes sata vuotta sitten vuonna 1918. [2]

Peruksen kyläyhdistys lunasti alueen asuin- ja huoltorakennuksineen omistukseensa 2000-luvun alussa Kristiinankaupungin ja EU:n hanketuella [2]. Alueen ja luonnon kunnioitus näkyy tavassa, jolla ympäristöä on vaalittu.

Pärus-Forsin nimi tulee kylän mukaan nimetystä koskesta, josta voimala myös saa käyttövetensä. Idyllistä miljöötä halkoo kanava, jonka yläpäässä on koskien poikki kulkevat padot. [3]

Pärus-Forsin patoa Lapväärtinjoessa. Kuva: P. Peltoniemi.

Storholmenin saarelle pääsee kävellen kanavan ja ruohokentän yli Pärus-Forsin alueelta ja sitten kävelysiltaa pitkin itse saarelle [4]. Noin 2 hehtaarin kokoista rehevää saarta kiertää kapea ja idyllinen luontopolku. Saaresta löytyy myös pieni nuotiopaikka polttopuineen.

Perus-Forsin koski Lapväärtinjoessa. Kuva: P. Peltoniemi.

Toukokuun alun retkellä - kuin äitienpäivälahjana - saari on tulvillaan valkovuokkoja. Saaren keskellä kohoavat lehtipuut, koivut, vanhat haavat ja lepät. Linnunlaulu täyttää ilman, kun tiaiset, peipot ja laulurastaat laittavat parastaan. Tikat ja satakielet pysyttelevät lyhyen retken ajan piilossa pensaiden ja kasvillisuuden suojassa.

Parin kolmen viikon päästä ilma on täynnä kukkivien kielojen ja tuomien tuoksua. Silloin täytyy tehdä uusi retki. Kevätlintujen konsertti jatkuu. - P. P.


Viitteet:

[1] Wikipedia (2015). Isojoki (joki). Saatavilla: http://fi.wikipedia.org/wiki/Isojoki_%28joki%29
[2] Perus (2015). Peruksen kotisivut. Saatavilla: http://www.perus.fi/?page_id=182
[3] Storholmen (2015). Peruksen kotisivut. Saatavilla: http://www.perus.fi/?page_id=184
[4] Storholmen (2014). Seikkaile Suupohjassa - löytöretkiä lähelle. Saatavilla: http://www.suupohjankehittamisyhdistys.fi/site?node_id=571&action=show_data&p_id=120&ordercol=p_id&ordertype=desc&row=4

Iso-Kakkori katsoo Karijokea kauemmas

Eteläisen Pohjanmaan korkeimmat kohdat löytyvät Karijoelta. Karijoen kunta sijaitsee Etelä-Pohjanmaan maakunnan lounais-osissa, Teuvan, Kauhajoen ja Isojoen naapurina. Lännessa se rajautuu Kristiinan-kaupunkiin ja Pohjanmaahan. [1, 2] 

Jääkautista rantakivikkoa. Kuva: P. Peltoniemi.

Karijoen korkein vuori on 145 m merenpinnan yläpuolelle kohoava Iso-Kakkori. Vuosimiljoonia vanhan vuoren laki sijaitsee noin 55 metriä lähipeltoja ja lähes 100 metriä parin kolmen kilometrin päässä sijaitsevaa Ylikylän jokilaaksoa ylempänä. [3, 4]

Polku Iso-Kakkorin etelärinteillä. Kuva: P. Peltoniemi.

Iso-Kakkorin etelärinnettä noustessa korkeuseron huomaa - varusteita kantaessa nousu hengästyttää ja jalansijaakin saa välillä etsiä. Vuoren laelle ja kodalle vie kyllä helpompikin reitti [5], mutta jääkauden jättämää nähtävää riittää täällä jo matkan varrella: jylhiä kalliolohkareita ja kivipeltoja - muinaisia rantakivikkoja.

Vuoren korkein kohta paljastui merestä yli 9000 vuotta sitten. Lähempänä lakea kivikko ja irtokivetkin loppuvat ja polku kulkee silokalliolla. Sen liukkautta sateella tai talvella voi vain arvailla.

Iso-Kakkorin graniittia on louhittu vuoren laelta siltoihin, kivijalkoihin ja muihin rakenteisiin aina 1900-luvun puoliväliin saakka [6]. Kivityötaito tuli Pohjanmaalle pari sataa vuotta aiemmin. Louhiminen ja lohkominen on ollut raskasta työtä ja kivien kuljettaminen vaarallista... vuoren jyrkkiä rinteitä alas.

Kalliojyrkänteen päälle kapuaminen kannattaa. Sieltä avautuu komea näköala Karijoen suuntaan kaakosta etelän kautta lounaaseen. Etelälounaasta voi löytää Peurajärven, mutta puiden latvat peittävät suoran näkymän länteen [4]. Horisontti siintää kuitenkin paljon kauempana pitkällä Pohjanmaan ja muiden kuntien puolella.

Näkymä Iso-Kakkorista naapurikuntiin. Kuva: P. Peltoniemi.

Tähän maisemaanko kannattaa rakentaa vuoren pohjoispuolelle Kakkorin tuulivoima-alue ja länsipuolelle noin 7 km:n päähän Perkiön voimalat [7, 8]? Niiden lisäksi ympäristöön nousisi Rajamäenkylän, Lakiakankaan, Pyhävuoren, Dagsmarkin ja Närpiön tuulivoimatuotannon alueet: parisataa voimalaa - pelkkää teollisuutta silmänkantamattomiin.

Tällainenkö elinympäristö houkuttelisi asukkaita kuntiin? Onneksi asukkaat ja Pro Kakkori -liike ovat ryhtyneet vastustamaan näin järjettömiä hankkeita.

Muinaisvuorten retkeilyreitillä. Kuva: P. Peltoniemi.

Iso-Kakkorin alueella ja ympäristössä kulkee muinaisvuorten retkeilyreitistöön kuuluva reitti lähes pohjois-eteläsuunnassa Teuvalta Karijoelle - tai päinvastoin. Reitit on nimetty niiden varrelle sijoittuvien vuorien mukaan. Sivi-Kakkori-Peurajärvi-Karijoki -reitti on noin 12 km pitkä. Sitä voi jatkaa Karijoen koululta länttä kohti Paarmanninvuorelle ja Susivuorelle, jolloin matkaa tulee yhteensä noin 20 km - ja matkaa voi pidentää aloittamalla Teuvan Parrasta asti. [9, 10]

Iso-Kakkori katsoo ja sieltä pääsee Karijokea kauemmas. Aina. Sen perspektiivi on sadoissa ja tuhansissa vuosissa. - P. P.


PS.
Pro Kakkori -liike järjestää yleisötilaisuuden tuulivoimasta Karijoen ns:llä tiistaina 24.02. klo 18-21. Tilaisuuteen on vapaa pääsy.


Viitteet

[1] Wikipedia (2015). Etelä-Pohjanmaan maakunta. Saatavilla: http://fi.wikipedia.org/wiki/Etel%C3%A4-Pohjanmaan_maakunta
[2] Wikipedia (2015). Karijoki. Saatavilla: http://fi.wikipedia.org/wiki/Karijoki
[3] Karijoki, matkailukohteet (2015). Saatavilla: http://www.karijoki.fi/site?node_id=166
[4] Nousiainen (2013). Kakkorin valloitus. Saatavilla: http://taikapolku.blogspot.fi/2013/03/kakkorin-valloitus.html
[5] Iso-Kakkori (2013). Seikkaile Suupohjassa. Saatavilla: http://seikkailesuupohjassa.blogspot.fi/2013/06/iso-kakkori.html
[6] Lehtonen, Kujala, Kärkkäinen, Lehtonen, Mäkitie, Mänttäri, Virransalo & Vuokko (2003). Etelä-Pohjanmaan liuskealueen kallioperä. Tutkimusraportti 158. Espoo: Geologian tutkimuskeskus. Saatavilla: http://tupa.gtk.fi/julkaisu/tutkimusraportti/tr_158.pdf
[7] Kakkorin tuulivoimapuiston osayleiskaava. Luonnos. 22.12.2014. Karijoen kunta. Saatavilla: http://www.karijoki.fi/tiedostot/Kakkori_Luonnos_22122014__10_000.pdf
[8] Perkiön tuulivoimapuiston osayleiskaava. Luonnos. 22.12.2014. Karijoen kunta. Saatavilla: http://www.karijoki.fi/tiedostot/Perkio_OYK_luonnos.pdf
[9] Teuvan ja Karijoen reitistöt. Saatavilla: http://www.teuva.fi/kartta/reitisto/
[10] Suupohja, reittikuvaukset. Saatavilla: http://www.suupohja.fi/reitit/it_reitti3.html

Julkaistu 23.02., päivitetty (linkki) 06.08.2015.

Tervetuloa Käräjävuorelle!

Käräjävuoren sivusto sisältää tarinoita ja kertomuksia Käräjävuorelta. Oma ensikosketukseni vuoreen ajoittuu 1990-luvun alkuun, kun naapurin mummo kertoi Savikujan varrella asuneen isänsä työskentelystä Käräjävuoren kivilouhimolla. Mummo oli syntynyt vuonna 1919, joten hänen muistelemastaan ajasta alkaa olla pian sata vuotta.

Vuonna 1918 Kurikassa oli 9736 asukasta [1]. Siihen aikaan täällä oli paljon teollisuutta, mikä käy selkeästi ilmi myös Wanhaa Kurikkaa -elokuvasta. Käräjävuoren kivilouhimon lisäksi Myllykylässä oli kalkkilouhimo. Teollisuuslaitoksista täältä löytyi Jyllinkosken sähkölaitos, Kurikan lakkitehdas, Kurikan puunjalostustehdas, Kurikan ajokaluliike, Miedon tiili- ja turvepehkutehdas sekä Kurikan sähkömylly. [1] Mummo itse oli nuorena tyttönä töissä lakkitehtaalla.

Käräjävuorelta louhittiin ainakin katukiviä. Niitä kuljetettiin Kurikan lisäksi Seinäjoelle ja Vaasaan asti. Käräjävuoren graniittia toimitettiin rakennuskiviksi eri puolille Suomea: Kurikan kirkon pihassa oleva, juuri ehostettu tienviitta on tehty Käräjävuoren vaaleasta graniitista 30-luvulla [2, 3]. Myös Kurikan ja Koskenkorvan rajalla sijaitseva Nuijamiesten muistomerkki on tehty Käräjävuoren kivestä: se vedettiin miesvoimin  Käräjävuoresta laskiaistiistaina 1925. Kyse ei ollut ihan pienestä murikasta. 250 tonnin kivipaasia oli vetämässä useita satoja miehiä. [4, 5, 6]

Näkymä Käräjävuorelta etelään päin.

Käräjävuorella on tiedon mukaan istuttu käräjiä, mutta paikalla olleet käräjäkivet on kuljetettu pois [7]. Minne, sitä ei museoviraston rekisteriportaali tiedä kertoa. Ehkäpä sekin selviää retkillä Käräjävuorelle - tervetuloa mukaan! - P. P.


Viitteet

[1] Projekt Runeberg. Tietosanakirja (1909-1922). 11. Täydennysosa. Helsinki: Tietosanakirja-osakeyhtiö. Saatavilla: http://runeberg.org/tieto/11/0336.html
[2] Porstuakirjastot.fi. Saatavilla: http://www.porstuakirjastot.fi/files/960/kurikan_tienviitta_jarvinen.htm
[3] Kurikka-lehti (16.05.2014). Taas osajaa! Saatavilla: http://www.kurikka-lehti.fi/etusivu/393052.html
[4] Yle Pohjanmaa (30.08.2010). Saatavilla: http://yle.fi/alueet/pohjanmaa/2010/08/nuijamiesten_muistomerkki_vedettiin_miesvoimin_kurikasta_koskenkorvalle_1940756.html
[5] Mapyourinfo.com (2014). Saatavilla: http://mapyourinfo.com/wiki/fi.wikipedia.org/Nuijamiesten%20muistomerkki/
[6] Ilmajoki - Pohojalaasuuren ytimes. Ilmajoki för turister. Saatavilla: http://www.ilmajoki.fi/files/Tiedostot/Ilmajoki_for_turister_2012.pdf
[7] Museovirasto. Kulttuuriympäristö-rekisteriportaali (2011). http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/mjreki/read/asp/r_kohde_det1.aspx?KOHDE_ID=301500005

Päivitetty lähteitä 26.07.2014.