Karhuvuorten alueilla Kurikan ja Jurvan välissä

Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavaehdotuksen oltua maakuntahallituksen käsiteltävänä on tuulivoimahankkeita alkanut putkahdella esiin kuin sieniä sateella Kauhajoella, Kurikassa ja Ilmajoella. Kurikkaan ja Teuvalle suunnitellaan nyt ns. Viiatin tuulivoimahanketta [1]. Se koostuu Lehtivuoren, Rasakankaan ja Saunamaan (Kurikan ja Teuvan puolen) hankkeista sekä Matkussaaren ja Kalistannevan alueista.

Pahimmillaan Kurikan ja Jurvan välinen alue kaavoitettaisiin käytännössä kokonaan teollisen tuulivoiman tarpeisiin. Kauhajoen- ja Koskenkorvantien väliin jäävälle Viiatti-Lintuneva-Joupinkangas-Rourunkangas-Rasakangas-Vuorusneva-Myötämäki -alueelle, noin 101 neliökilometrin alalle tulisi 99 teollisuusluokan voimalaa. Tässä maisemassa kulkisi Jurvasta Kurikkaan menevä Viinatie. Pienemmässä vaihtoehdossa voimaloita olisi 26 kappaletta - näiden kaavapäätöksistä tehdyt kunnallisvalitukset ovat kuitenkin hallinto-oikeuden ratkaistavina.

Hanke vaikuttaisi laajalti myös naapurikunta Ilmajoen puolella, sillä Jurvasta Seinäjoelle täytyisi vetää uusi 110 kV:n sähkönsiirtolinja. Se kulkisi muun muassa Ilmajoen Alajoki-maiseman läpi. [2, 3]

Karhunmaa ja seudun viljelysmaisemaa. Kuva: P. Peltoniemi.

Voimalat eivät olisi mitään pieniä myllyjä, vaan teollisuusluokan laitoksia: niiden kokonaiskorkeus olisi 210-230 metriä ja teho 3-5 MW. Ne näkyisivät - ja kuuluisivat - helposti Jurvan ja Kurikan keskustoihin asti, sillä lähimpien voimaloiden etäisyys niistä olisi vain 4,5-6,5 kilometriä.

Lähes täysin voimaloiden jalkoihin jäisi 2 kilometrin päässä sijaitseva Norinkylä ja 3,5 kilometrin etäisyydellä oleva Kirkonmäki-Hahdonmäki ympäristöineen, samoin kuin Polven-, Pohjois-, Juonen- ja Kampinkylä, Kuusistonloukko, Nopankylä ja Tainuunmäki. Lähimmillään tuulivoimaloita tulisi 600 metrin päähän asutuksesta ja 2 kilometrin säteelle jäisi runsaasti vakituista asutusta.

Täysin hankealueen sisälle jäisi muutama loma-asunto, mutta - "hankealueella ei ole lainkaan vakituista asutusta", kuten YVA eli ympäristövaikutusten arviointiohjelma sanoo [4] - rauhoittavaa, eikö totta?

 Pikku Karhuvuoren laavu. Kuva: P. Peltoniemi.

Mutta jos tuulivoimayhtiö ei välitä ihmisistä, niin entä alueiden virkistys- tai luontoarvoista?

Hankealueella kulkee kaksi seutukunnallisesti merkittävää ulkoilureittiä: Pikku ja Iso Karhuvuorten kautta kulkeva Karhunpolku ja Niinistön suopolku sekä hiihtolatu, samoin kuin Rauhankankaan latureitti ja Säläisjärvi-Polvenkylä -hiihtolatureitistö sekä Pahkakalliolle vievä Pahkapolku.

Alueelta löytyy myös aktiivisessa käytössä olevia suunnistusmaastoja sekä moottorikelkkareitti. Siellä on Leijonalaavu, Rauhankankaan ja Pikku Karhuvuoren laavu sekä Kurikan korkeimman vuoren, Pikku Lehtivuoren laavu (191 m meren pinnan yläpuolella). Alueen välittömässä läheisyydessä sijaitsee myös Botniaringin moottorirata ja Lintuharjun ampumarata.

Paulapieksujen laavu Pikku Lehtivuorella. Kuva: P. Peltoniemi.

Teollisuustuotantoon suunnitellulla alueella on myös kaksi Natura 2000 -aluetta: vanhojen metsien suojeluohjelmaan kuuluva Pässinrämäkkä ja lehtojensuojeluohjelmaan kuuluva, luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue Isokorpi. Siellä sijaitsee myös arvokas kallioalue, Iso Karhuvuori. Matkailullisesti tärkeä ja vetovoimainen virkistyskohde, Niinistönjärven alue erämaisine maisemineen, jäisi käytännössä tuulivoimaloiden keskelle.

Nousu Iso Karhuvuorelle. Kuva: P. Peltoniemi.

Hankealueella on ainakin kaksi pohjavesialuetta, yhteensä se sivuaa tai leikkaa viittä. YVA-arviointiohjelmaa koskevassa yleisötilaisuudessa tuulivoimayhtiön mukaan "betonia laitetaan perustuksiin oikein reilusti". Ehkä tämä oli tarkoitettu maansiirtourakoitsijoille - tai ehkä tämä on erityisesti tarpeen pohjavesialueelle tuulivoimaloita rakennettaessa?

Entä sitten linnut, lepakot, liito-oravat ja muut eläimet? Tai alueen kulttuurihistorialliset löydöt ja muinaisjäännökset - otetaanko ne todella huomioon YVAssa ja hankkeessa? YVA-ohjelman perusteella muuttunut YVA-arviointiselostus on parhaillaan nähtävänä kahden kuukauden ajan ja siitä voi esittää kirjallisia mielipiteitä ja lausuntoja viimeistään 10.9.2015 mennessä Ely-keskukselle [1]. - P. P.


PS.
Ympäristö.fi-sivuston mukaan kaikki asiasta kiinnostuneet voivat esittää arviointiohjelmasta kirjallisen mielipiteensä viimeistään 16.4.2015 mennessä joko sähköisesti kirjaamo.etela-pohjanmaa@ely-keskus.fi tai osoitteella Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskus, PL 77, 67101 Kokkola. Viitteeksi tulee laittaa Viiatin tuulivoimahanke / Arja Koistinen.

Sivustolle on täydennetty myös tieto asukaskyselystä 9.3.-16.4.2015: Asukkaiden näkemyksiä hankkeesta selvitetään YVA-konsultin (Sito Oy) tekemällä kyselyllä. Kyselyyn voi vastata osoitteessa https://my.surveypal.com/viiatintuulivoimaYVA. Vastaaminen ei korvaa Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle annettavaa kirjallista mielipidettä.

PPS. 04.06.2015:
YVA-viranomaisen lausunto, johon myös mielipiteet on vedetty yhteen, on luettavissa Ympäristö.fi-sivuilta. Kannattaa tallentaa tiedosto koneelle. 

PPPS. 15.07.2015:
YVA-ohjelma on muuttunut. Kuulutus ja uusi arviointiselostus (osat 1, 2, 3, 4 ja kartat) ovat nähtävillä 15.7.-10.9.2015 Kurikan kaupungin, Kauhajoen kaupungin ja Teuvan kunnan virallisilla ilmoitustauluilla sekä kirjastoissa, myös Jurvassa. Arviointiselostusta koskeva kaikille avoin yleisötilaisuus pidetään keskiviikkona 26.8.2015 klo 17.30 Kurikan paloaseman auditoriossa (Tossutie 4, Kurikka). Arviointiselostuksesta voi esittää kirjallisia mielipiteitä ja lausuntoja viimeistään 10.9.2015 mennessä osoitteeseen Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, PL 77, 67101 Kokkola tai sähköpostitse osoitteeseen kirjaamo.etela-pohjanmaa@ely-keskus.fi. Viitteeksi tulee laittaa diaarinumero EPOELY/608/2015.

-----------------------------------------------------------------------------------------------
JK 10.03.2016:
Matkussaaren ja Kalistannevan tuulivoimaa koskevat osayleiskaavat ovat esillä Kurikan kaupungissa 14.03.2016 asti.

Kurikan ympäristölautakunta on kokouksessaan 15.12.2015 päättänyt asettaa tuulivoimaa koskevat oikeusvaikutteiset osayleiskaavaehdotukset nähtäville MRL 65§ mukaisessa tarkoituksessa seuraavissa kaavoituskohteissa:

1) Matkussaaren tuulivoimapuistoalue sijaitsee Kurikan kaupunkikeskustasta noin 8 km länteen. Alueelle on kaavaehdotuksessa määritelty 30 tuulivoimalan kokonaisuus.
2) Kalistannevan tuulivoimapuistoalue sijaitsee Kurikan kaupunkikeskustasta noin 8 km lounaaseen. 

Alueelle on kaavaehdotuksessa määritelty 36 tuulivoimalan kokonaisuus. Ehdotusasiakirjat ovat nähtävänä ajanjaksolla 10.2.-14.3.2016 sähköisenä Kurikan kaupungin kotisivuilla sekä Kurikan kaupungin teknisellä osastolla osoitteessa Linjatie 55 A.

Osallisilla on mahdollisuus antaa muistutus Kalistannevan tai Matkussaaren osayleiskaavaehdotuksesta. Muistutukset toimitetaan 14.3.2016 mennessä kirjallisesti osoitteeseen Kurikan kaupungin kirjaamo, Kärrytie 1, 61300 Kurikka tai postitse Kurikan kaupunki, Kirjaamo, PL 500, 61301 Kurikka. Osayleiskaavojen esittelytilaisuus järjestetään Paloaseman auditoriossa (Tossutie 4) torstaina 25.2.2016 klo 18:00 - 20:00. Kahvitarjoilu klo 17:30 alkaen.
-----------------------------------------------------------------------------------------------

Viitteet

[1] Ympäristö.fi (2015). Viiatin tuulivoimahanke, Kurikka, Teuva. Saatavilla: http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Asiointi_luvat_ja_ymparistovaikutusten_arviointi/Ymparistovaikutusten_arviointi/YVAhankkeet/Viiatin_tuulivoimahanke_Kurikka_Teuva/Viiatin_tuulivoimahanke_Kurikka_Teuva%2832781%29
[2] Sito (2015). Viiatin tuulivoimahanke. Ympäristövaikutusten arviointiselostus. 19.06.2015. Osa 1, sivut 1-35. Saatavilla:
http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Asiointi_luvat_ja_ymparistovaikutusten_arviointi/Ymparistovaikutusten_arviointi/YVAhankkeet/Viiatin_tuulivoimahanke_Kurikka_Teuva/Viiatin_tuulivoimahanke_Kurikka_Teuva%2832781%29
[3] Takalampi, Arto (2016). Voimajohtolinjaus sapettaa. Ilkka 03.03.2016.
[4] Huhtinen, Timo (2015). Viiatin tuulivoimahanke. Ympäristövaikutusten arviointiohjelma. Sito. Saatavilla: http://www.ymparisto.fi/download/noname/%7B02D0E14F-2CA8-4A61-A08D-8BDBF2BB79C3%7D/107263

Julkaistu 11.03., päivitetty tekstiä (sekä lisätty PPS 04.06. ja PPPS 15.07.2015), JK 10.03.2016 ja Pahkakallio-vuoren sijaan 08.04.2017.

Metsän tarina vanhan metsän puolesta

Ville Suhosen käsikirjoittama ja Marko Röhrin tuottama Metsän tarina sai ensi-iltansa lähes kaksi vuotta sitten [1]. Elokuva on syntynyt Hannu Siitosen, Mikko Pölläsen ja Teemu Liakan yhteistyönä - kunnioituksesta ja rakkaudesta metsää kohtaan [2].

Metsän tarina kertoo vanhasta metsästä. Elokuvan käsikirjoittaja haluaa tuoda sillä esiin, kuinka harmoninen kokonaisuus koskematon, hoitamaton vanha metsä on. Siinä ei ole häiriötekijöitä, toisin kuin ns. hoidetussa metsässä. Elokuva tavoittaa hyvin tämän tunnelman, vanhan metsän atmosfäärin. [3]

Metsän tarina esitetään tv:ssä Yle TV1:llä lauantaina 27.12. ja uusintana seuraavana päivänä [4]. Ohjelma on katsottavissa Yle Areenan kautta viikon ajan.

Viirupöllö vartioi. Kuva: P. Peltoniemi.

Metsän tarinassa koetaan metsän taikaa ja neljä vuodenaikaa. Se saa kaipaamaan retkelle, tutkimusmatkalle, näkemään ja kuulemaan suomalaisen metsän ihmeellistä elämää.

Metsän tarina on koko perheen elokuva. Sen teemana on ainutlaatuinen suomalainen metsä ja sen värikäs ja monimuotoinen elämä. Pääosissa ovat metsän asukkaat: karhut ja hirvet, käärmeet ja pöllöt, muurahaiset, sammakot ja liito-oravat sekä muinaiset sielulinnut, kuten kuukkeli, palokärki ja monet muut. Keskeisessä roolissa ovat myös satoja vuosia vanhat puut. [1]

Jättikuuset Teuvan arvokkaimmassa metsässä Viiatissa. Kuva: P. Peltoniemi.

Metsässä nuotion ääressä on aina kerrottu ja kuunneltu satuja ja tarinoita: metsän eläimistä, joilla uskottiin olevan inhimillisiä ominaisuuksia ja ajasta, jolloin suomalaiset palvoivat suuria metsän jumalia hiidellä ja uskoivat maahisiin, menninkäisiin ja muihin metsänhaltijoihin. [1]

Metsän tarina kertookin myös entisajan ihmisen maailmankuvasta, uskomuksista ja tavoista [5]. Metsä merkitsi alunperin reunaa, rajaa [3]. Maailman keskellä sijaitsi maailmanpuu. Se kannatteli taivasta, joten puun hyvinvoinnista oli syytä pitää hyvä huoli. Mikä tapahtui puulle, tapahtui ihmiselle.

Maailmanpuu. Kuva: P. Peltoniemi.

Puut ovat aina lohduttaneet ihmisiä, niitä on halailtu ja kunnioitettu - saati sitten aarniometsän satoja vuosia vanhat puut. Ne ovat yhä vaikuttava elämys ja antavat erityisen syyn kunnioittaa metsää, kuten ihmiset ennen tekivät.

Viiatin aarniometsän taiassa entisajan ihmisen maailmankuvaa on helppo ymmärtää ja kunnioittaa [6]. Siellä asuvat karhut ja hirvet, pöllöt ja liito-oravat. Siellä kuuluu palokärjen rummutus ja kuukkelin naukuva vihellys.

Vanhat metsät ovat kuitenkin vähenemässä. Suomessa aarniometsiä on jäljellä enää alle 5 % metsäpinta-alasta. Vain puolet niistä on suojeltu. Iäkkäiden kuusivaltaisten sekametsien hakkuut voimistuivat selvästi vuosituhannen taitteessa. Liito-oravalle sopivien metsien pinta-ala pienenee. [7, 8]

Peikkopuu Viiatin aarniometsässä. Kuva: P. Peltoniemi.

Vanhojen metsien suurin uhka on pirstaloituminen, ns. sukupuuttovelka, jonka myötä yhtenäiset elinympäristöt supistuvat liian pieniksi, mikä johtaa vähitellen vääjäämättä ja eläin- ja kasvilajien häviämiseen. Vanhoille metsille ominaisista lajeista jo 15-20 % on todettu hävinneiksi tai häviämisen partaalla oleviksi. [8] Muun muassa tuulivoimarakentaminen, esimerkiksi Viiatin aarniometsän kupeeseen [9], on uhka vanhoille metsille ja sirpaloisi niitä entisestään.

Ihmisen hyvinvointi on lopulta kiinni luonnosta. Mikä tapahtuu puulle, tapahtuu vähitellen myös ihmiselle. Metsää on yhä syytä kunnioittaa. - P. P.


Viitteet
 
[1] Metsän tarina (2012). Elokuva, tuottaja: Marko Röhr / MRP Matila Röhr Productions, ohjaus: Ville Suhonen & Kim Saarniluoto, käsikirjoitus: Ville Suhonen, kuvaus: Hannu Siitonen, Mikko Pöllänen & Teemu Liakka, äänisuunnittelu: Juha Hakanen, leikkaus: Kim Saariluoto, musiikki: Panu Aaltio, kotimainen levittäjä: Oy Nordisk Film Ab. Saatavilla: http://www.nordiskfilm.fi/valkokangas/minisite.php?id=2421#.VJ3XKf8FI0
[2] Virtanen, Leena (2012). Elokuva-arvio: Metsän tarina. Saatavilla: http://www.hs.fi/arviot/Elokuva/Elokuva-arvio+Mets%C3%A4n+tarina/a1305629673487
[3] Rosenqvist, Juha (2012). Vanhan metsän atmosfääri. Ville Suhonen ja metsän tarina -haastattelut. Saatavilla: http://www.film-o-holic.com/haastattelut/ville-suhonen-metsan-tarina/
[4] Yle TV1 (2014). Metsän tarina. Saatavilla: http://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/12/17/metsan-tarina
[5] Tirronen, Lumi (2012). Metsän poika tahdon olla. Metsän tarina -arvostelu. Saatavilla: http://www.film-o-holic.com/arvostelut/metsan-tarina/
[6] Taikapolku.fi (2012). Aarniometsän ilta. Saatavilla: http://taikapolku.blogspot.fi/2012/11/aarniometsan-ilta.html
[7] Pöntinen, Benjam (2001). Liito-orava. Flygekorren. Nurmo: Benjam Pöntinen.
[8] Wikipedia (2014). Aarniometsä. Saatavilla: http://fi.wikipedia.org/wiki/Aarniomets%C3%A4
[9] Antila-Bamichas, Ulla (2014). Saunamaan tuulivoimakaava läpi valtuuston pikakokouksessa. Kurikka-lehti 60:3 21.08.2014. Saatavilla: https://dl.dropboxusercontent.com/u/12844832/Kurikka-lehti%20210814%2060_3.pdf

Viiatinlammelta aarniometsän siimekseen

Viiatin aarniometsä heinäkuu 2014. Helteinen heinäkuu nosti sinilevät pintaan Pitkämössä, joten Lasten luontokerhon piti etsiä uintiretkelleen toinen kohde. Läheltä löytyikin oivallinen paikka: loiva ja hiekkapohjainen Viiatinlampi.

Kirkasvetinen lampi sijaitsee juuri ja juuri Teuvan puolella – linnuntietä vain noin 15 km Kurikan keskustasta. Se on yksityisomistuksessa, mutta suosittu uimapaikka yli kuntarajojen.

Sadekuuron, raikkaassa vedessä pulikoimisen ja lämpimällä kivellä istuskelun jälkeen kulku suunnattiin aarniometsään. Patikointi alkoi lammen länsipuolelta Saunamäen metsätietä kohti etelää. Sade oli mennyt menojaan ja aurinko paistoi.

Laavulle osoittava viitta näytti vähän alle kaksi kilometriä. – Niin lyhyt matka! kuului tokaisu. Luonnossa liikkumiseen oli näköjään retkien myötä jo totuttu.

Viiatin vanha aarniometsä sijaitsi kulkusuunnassa oikealla. Se on tärkeä luontokohde - tärkein vanhan metsän alue Teuvalla ja Pässinrämäkän jättikuuset ovat Etelä-Pohjanmaan pisimpiä. Suomessa on jäljellä vain vähän aarniometsiä ja niistäkin suurin osa sijaitsee itärajan tuntumassa Itä- ja Pohjois-Suomessa.

Pässinrämäkän alue on vanhojen metsien suojeluohjelmassa, osa siitä on hankittu valtiolle luonnonsuojelualueeksi. Kokonaisuus on kuitenkin vielä kesken.

Aarniometsän ydin on upeaa, lähes luonnontilaista varttunutta ja vanhaa havu-lehtipuusekametsää: kuusia, haapoja ja järeitä kolopuita. Alueella tavataan vanhan metsän lajeja, kuten liito-oravia, palokärkiä, varpuspöllöjä ja metsoja. Sen kasvillisuus vaihtelee louhikkoisesta ja kallioisesta mäntykankaasta tuoreeseen ja lehtomaiseen kankaaseen, kuusisekametsään ja puustoisiin soihin. Pohjoisosassa on jopa pieni luonnontilainen aapasuo.

Suomen vanhoista luonnontilaisista metsistä vain noin puolet on suojeltu. Suurin uhka aarniometsille on sirpaloituminen, jonka myötä yhtenäiset elinympäristöt pienentyvät. Se johtaa väistämättä eläin- ja kasvilajien häviämiseen.

Reippaasti alkaneen patikoinnin ja aarniometsää koskeneet mietteet keskeytti korkeuksiin nouseva tuulenmittausmasto. – Kyllä on korkea, se heiluu. Masto oli pystytetty aivan reitin varrelle.

Lähimmät alueelle suunnitellut tuulivoimalat sijaitsisivat vain muutaman sadan metrin päässä polusta ja aarniometsästä. Useat Polven- ja Pohjoiskylän sekä Norinkylän talot jäisivät alle kahden kilometrin säteelle voimaloista. Luonnonrauha aarniometsässä olisi mennyttä, puhumattakaan muusta paikallista asutusta ja lomamökkejä koskien. Kurikan valtuuston tekemää päätöstä ei voi ymmärtää.

Tuulenmittausmasto Viiatin aarniopolun kupeessa.

Jatkettiin matkaa Aittakallion laavulle, eväät jo mielessä. Laavu sijaitsee Teuvan korkeimmalla kohdalla 178 m merenpinnan yläpuolella.

Puoli kilometriä Aittakallion laavulle. Kuva: P. Peltoniemi.

Kivinen polku Aittakalliolle nousi tasaisen varmasti ja sai hidastamaan tahtia. Kulkiessa oli hyvä pistellä suuhunsa polun varrella kasvavia mustikoita. Evästauon jälkeen voitaisiin jatkaa syvemmälle aarniometsän siimekseen. Luonnon rauha oli rikkumaton. - P. P.

Aittakallion laavulta pääsee ihmettelemään jättikuusia.
 Kuva: P. Peltoniemi.