Pyhävuoren komeilla kivipelloilla

Rannikko-Pohjanmaan korkein kohta on Kristiinankaupungin alueella sijaitseva Pyhävuori (ruot. Bötombergen), joka kohoaa 130 metriä meren pinnan yläpuolelle. Vain kuuden kilometrin päässä vuoresta kulkee valtatie 8 Porista Vaasaan. [1, 2]

Näkymä Pyhävuorelta luoteeseen. Kuva: P. Peltoniemi.

Pyhävuoren vaihteleva maasto reitistöineen ja taukopaikkoineen tarjoaa oivallisen retkikohteen luonnonystävien lisäksi niin patikoijille, kuntoilijoille ja hiihtäjille kuin marjastajille ja sienestäjillekin [2]. Vuoren laella sijaitsee näköalapaikka ja hiihtokeskus. Se toimii kesäisin patikointireittien lähtöpisteenä. [2-4]

Alkukesän retken tarkoituksena oli tutustua Pyhävuoren kivipeltoihin ja kivikkoihin - osaan niistä. Luolareitti tuli tutuksi lokakuisella Susiluolan retkellä. Nyt askel suunnattiin Pyhävuoren päälle.

Vuoren laella, heti Digitan radiomaston kaakkoispuolella vastassa oli kiviröykkiö. Paikallisten asukkaiden tiedon mukaan siinä sijaitsi viime vuosisadalla vartiotorni, ns. ryssäntorni, josta näki vaivatta merelle, aina Kristiinaan asti. Torneja on ollut pitkin rannikkoa mm. Merikarvialla ja Porissa.

Paljon myöhemmin paikalla oli radiomasto [5]. Kumpaakaan niistä ei enää ole, mutta kiviröykkiössä on selvästi nähtävissä rakennelman jalkojen paikat.

Pyhävuoren kivipelloilla. Kuva: P. Peltoniemi.

Vuoren laki jatkuu kiviröykkiöstä kaakkoon. Kivikkoa kulkiessa maasto kuitenkin nousee - laki ei ole tasainen.

Kesäkuun alun auringonpaisteessa se hohkasi lämpöä. Hetken kuluttua eteen levittäytyi valtava kivipelto. Tuntui kuin olisi astunut muutaman vuosituhannen ajassa taaksepäin. Asutusta ei näkynyt, vain kiviä, puita, taivas ja kaukana siintävä horisontti - meri.

Pohjanmaan laella. Kuva: P. Peltoniemi.

Pyhävuoren kivipellot, ns. pirunpellot ovat syntyneet noin 9000 vuotta sitten. Mannerjäätikön sulaessa ja maan kohotessa vuoren laki nousi merenpinnan yläpuolelle. Aallokko ja jäät kuljettivat, muovasivat ja lajittelivat kiviainesta, ja muodostivat paikalle noin 1 kilometrin mittaisen ja 300 metriä leveän rannan. [6]

Aaltojen muovaamat rantavallit pystyy yhä erottamaan. Helpoimmin muinaisrannan muodot näkee kivipellon eteläpuolelta ylöspäin katsoessa - kuvassa korkeuserot tosin lähes häviävät. Kivikkoa kulkiessa huomiota kiinnittivät myös siellä täällä sijaitsevat mahdolliset pyyntikuopat [5].

Suomen arvokkaimpia kivikkoja on tänä kesänä astellut myös GTK ja SYKE, Ympäristöministeriön toimeksiannosta. Ammattilaiset arvioivat kivikkoa katsoessaan sen kokoa, muotoa ja näyttävyyttä, kivi- ja kasvilajeja sekä syntytapaa. GTK:n mukaan Pyhävuoren kivipelto on todennäköisesti koko Länsi-Suomen komein ja myös valtakunnallisesti arvokas - kokonsa, näyttävyytensä ja rantavalliensa vuoksi. [6]

Länsi-Suomen näyttävin. Kuva: P. Peltoniemi.

Silti Kristiinankaupunki haluaisi kaavoittaa vuoren ympäristön pitkästi yli sadalle teollisuusluokan voimalalle! Isojoki ja Karijoki jatkaisivat noin 160 voimalalla. Noin 10 kilometrin säteellä Pyhävuoresta pyörisi todellinen hullunmylly: yhteensä yli 270 teollista tuulivoimalaa.

Ajatus ja näkymä länsi-luoteeseen Pyhävuoren laelta saavat hiljaiseksi. Etäällä, noin 21 kilometrin päässä kohoaa Metsä-Botnian piippu Kaskisissa. Svalskullan viisi tuulivoimalaa lapoineen 14 kilometrin päässä Närpiön Piolahdessa (Pjelaxissa) nousevat sitä kolme kertaa korkeammalle. Närpiön Pjelaxin ja Bölen noin 60 voimalaa näkyisivät Pyhävuorelle ihan samalla tapaa kuin Svalskullan, samoin kuin Kauhajoen Mustaisnevan 9 voimalaa. Ja lisäksi kymmenen kilometrin säteelle muut 270 voimalaa...

Mitä tästä luonnosta ja historiasta olisi jäljellä sen jälkeen?

Kristiinankaupungin kotisivujen mukaan Pyhävuorella riittää tutkimista niin kasvitieteilijöille kuin historian tutkijoillekin [2]. Vuosituhansien kuluessa Pyhävuori on nähnyt monenlaista. Se on pyhä paikka, kultti- ja tarinapaikka [7]. - P. P.


Viitteet

[1] Wikipedia (2015). Suomen korkeimmat kohdat maakunnittain. Saatavilla: https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_korkeimmat_kohdat_maakunnittain
[2] Kristiinankaupunki (2013). Pyhävuori. Saatavilla: http://www.visitkristinestad.fi/ajankohtaista/pyhavuori-2
[3] Lapväärtti (2009). Pyhävuoren hiihtokeskus. Saatavilla: http://www.lappfjard.fi/document.asp?id=z97h23w8ses
[4] Pyhävuoren alueen vaellusreitit. Bötombergets vandringsleder. Kartta 1:20000. Saatavilla: http://www.visitkristinestad.fi/assets/1/Uploads/Vandringsle-Vaellusreitti-Botombergen-Pyhavuori.pdf
[5] Museovirasto (2007). Kristiinankaupunki, Lappfjärd-Pyhävuori/Bötomberget. Kulttuuriympäristö rekisteriportaali.
http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/portti/default.aspx?sovellus=mjreki&taulu=T_KOHDE&tunnus=409010034
[6] Harju, Heidi-Maria (2015). Neljä miestä, satoja kuljettuja kivikoita – Suomen kivikot on kohta arvotettu. Yle Pohjanmaa 07.07.2015. Saatavilla: http://yle.fi/uutiset/nelja_miesta_satoja_kuljettuja_kivikoita__suomen_kivikot_on_kohta_arvotettu/8126801
[7] Museovirasto (2005). Kristiinankaupunki, Lappfjärd-Pyhävuori. Kulttuuriympäristö rekisteriportaali.
http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/portti/default.aspx?sovellus=mjreki&taulu=T_KOHDE&tunnus=287500001

Päivitetty (linkki lisätty) 29.07.2015.

Iso-Kakkori katsoo Karijokea kauemmas

Eteläisen Pohjanmaan korkeimmat kohdat löytyvät Karijoelta. Karijoen kunta sijaitsee Etelä-Pohjanmaan maakunnan lounais-osissa, Teuvan, Kauhajoen ja Isojoen naapurina. Lännessa se rajautuu Kristiinan-kaupunkiin ja Pohjanmaahan. [1, 2] 

Jääkautista rantakivikkoa. Kuva: P. Peltoniemi.

Karijoen korkein vuori on 145 m merenpinnan yläpuolelle kohoava Iso-Kakkori. Vuosimiljoonia vanhan vuoren laki sijaitsee noin 55 metriä lähipeltoja ja lähes 100 metriä parin kolmen kilometrin päässä sijaitsevaa Ylikylän jokilaaksoa ylempänä. [3, 4]

Polku Iso-Kakkorin etelärinteillä. Kuva: P. Peltoniemi.

Iso-Kakkorin etelärinnettä noustessa korkeuseron huomaa - varusteita kantaessa nousu hengästyttää ja jalansijaakin saa välillä etsiä. Vuoren laelle ja kodalle vie kyllä helpompikin reitti [5], mutta jääkauden jättämää nähtävää riittää täällä jo matkan varrella: jylhiä kalliolohkareita ja kivipeltoja - muinaisia rantakivikkoja.

Vuoren korkein kohta paljastui merestä yli 9000 vuotta sitten. Lähempänä lakea kivikko ja irtokivetkin loppuvat ja polku kulkee silokalliolla. Sen liukkautta sateella tai talvella voi vain arvailla.

Iso-Kakkorin graniittia on louhittu vuoren laelta siltoihin, kivijalkoihin ja muihin rakenteisiin aina 1900-luvun puoliväliin saakka [6]. Kivityötaito tuli Pohjanmaalle pari sataa vuotta aiemmin. Louhiminen ja lohkominen on ollut raskasta työtä ja kivien kuljettaminen vaarallista... vuoren jyrkkiä rinteitä alas.

Kalliojyrkänteen päälle kapuaminen kannattaa. Sieltä avautuu komea näköala Karijoen suuntaan kaakosta etelän kautta lounaaseen. Etelälounaasta voi löytää Peurajärven, mutta puiden latvat peittävät suoran näkymän länteen [4]. Horisontti siintää kuitenkin paljon kauempana pitkällä Pohjanmaan ja muiden kuntien puolella.

Näkymä Iso-Kakkorista naapurikuntiin. Kuva: P. Peltoniemi.

Tähän maisemaanko kannattaa rakentaa vuoren pohjoispuolelle Kakkorin tuulivoima-alue ja länsipuolelle noin 7 km:n päähän Perkiön voimalat [7, 8]? Niiden lisäksi ympäristöön nousisi Rajamäenkylän, Lakiakankaan, Pyhävuoren, Dagsmarkin ja Närpiön tuulivoimatuotannon alueet: parisataa voimalaa - pelkkää teollisuutta silmänkantamattomiin.

Tällainenkö elinympäristö houkuttelisi asukkaita kuntiin? Onneksi asukkaat ja Pro Kakkori -liike ovat ryhtyneet vastustamaan näin järjettömiä hankkeita.

Muinaisvuorten retkeilyreitillä. Kuva: P. Peltoniemi.

Iso-Kakkorin alueella ja ympäristössä kulkee muinaisvuorten retkeilyreitistöön kuuluva reitti lähes pohjois-eteläsuunnassa Teuvalta Karijoelle - tai päinvastoin. Reitit on nimetty niiden varrelle sijoittuvien vuorien mukaan. Sivi-Kakkori-Peurajärvi-Karijoki -reitti on noin 12 km pitkä. Sitä voi jatkaa Karijoen koululta länttä kohti Paarmanninvuorelle ja Susivuorelle, jolloin matkaa tulee yhteensä noin 20 km - ja matkaa voi pidentää aloittamalla Teuvan Parrasta asti. [9, 10]

Iso-Kakkori katsoo ja sieltä pääsee Karijokea kauemmas. Aina. Sen perspektiivi on sadoissa ja tuhansissa vuosissa. - P. P.


PS.
Pro Kakkori -liike järjestää yleisötilaisuuden tuulivoimasta Karijoen ns:llä tiistaina 24.02. klo 18-21. Tilaisuuteen on vapaa pääsy.


Viitteet

[1] Wikipedia (2015). Etelä-Pohjanmaan maakunta. Saatavilla: http://fi.wikipedia.org/wiki/Etel%C3%A4-Pohjanmaan_maakunta
[2] Wikipedia (2015). Karijoki. Saatavilla: http://fi.wikipedia.org/wiki/Karijoki
[3] Karijoki, matkailukohteet (2015). Saatavilla: http://www.karijoki.fi/site?node_id=166
[4] Nousiainen (2013). Kakkorin valloitus. Saatavilla: http://taikapolku.blogspot.fi/2013/03/kakkorin-valloitus.html
[5] Iso-Kakkori (2013). Seikkaile Suupohjassa. Saatavilla: http://seikkailesuupohjassa.blogspot.fi/2013/06/iso-kakkori.html
[6] Lehtonen, Kujala, Kärkkäinen, Lehtonen, Mäkitie, Mänttäri, Virransalo & Vuokko (2003). Etelä-Pohjanmaan liuskealueen kallioperä. Tutkimusraportti 158. Espoo: Geologian tutkimuskeskus. Saatavilla: http://tupa.gtk.fi/julkaisu/tutkimusraportti/tr_158.pdf
[7] Kakkorin tuulivoimapuiston osayleiskaava. Luonnos. 22.12.2014. Karijoen kunta. Saatavilla: http://www.karijoki.fi/tiedostot/Kakkori_Luonnos_22122014__10_000.pdf
[8] Perkiön tuulivoimapuiston osayleiskaava. Luonnos. 22.12.2014. Karijoen kunta. Saatavilla: http://www.karijoki.fi/tiedostot/Perkio_OYK_luonnos.pdf
[9] Teuvan ja Karijoen reitistöt. Saatavilla: http://www.teuva.fi/kartta/reitisto/
[10] Suupohja, reittikuvaukset. Saatavilla: http://www.suupohja.fi/reitit/it_reitti3.html

Julkaistu 23.02., päivitetty (linkki) 06.08.2015.

Näkymä Santavuorelta Mansikkavuorelle

Näköalapaikalla Santavuorella. Kuva: P. Peltoniemi.

Lokakuun alun patikkaretkellä noustiin Santavuoren näkötorniin. Kurikan rajan tuntumassa, juuri ja juuri Ilmajoen puolella sijaitsevan vuoren korkein kohta on 145 metriä merenpinnan yläpuolella. Vuori kohoaa noin 80 metriä ympäristöään ylemmäs. [1]

Santavuoresta etelään Kurikan puolella sijaitsee matalampi Pikku Santavuori. Sen, samoin kuin Santavuorenkin etelärinteiden pirunpellot ovat osa muinaisen Ancylusjärven rantakivikkoa ajalta 8900-7200 eKr. [1, 2]

Santavuoren huipulle on rakennettu vuonna 1965 puurakenteinen näkötorni [1]. Se on kunnolla tehty kotimaisella työvoimalla ilman tuulitukia ja vielä 50 vuotta myöhemminkin kohtuullisessa kunnossa kiipeämiseen.

Eteläpohjalaismaisema Santavuoren näkötornista. Kuva: P. Peltoniemi.

Ympärille avautuu Kurikan kumpuileva eteläpohjalaismaisema peltoineen ja vuorineen. Näkymä on kaunis, jonkun mielestä romanttinenkin. Ei heti uskoisi, että ollaan Etelä-Pohjanmaan lakeuksilla - tai että Pohjanmaan lakeuksilla on tällaistakin.

Kurikan kaupunki ja Ilmajoen kunta eivät näkymää suuremmalti tuntuneet arvostavan, vaan ne kaavoittivat tuulivoima-alueen molemmin puolin rajaa Santavuoren kupeeseen. Asukkaiden vastustuksen ansiosta Kurikan puoli hankkeesta kaatui hallinto-oikeudessa ja siten ainakin Pikku Santavuoren alue säästyy [3, 4].

Kovin kauas katsetta ei kuitenkaan voi siirtää, kun maisema jo nyt rikkoutuu - puhumattakaan Ilmajoen kunnan uusimmista kaavailuista [5]. Luoteessa Ilmajoen puolella kohoaa Mansikkavuori. Sinne rakennettua kahta tuulivoimalaa ei voi olla huomaamatta, vaikka välimatkaa on 10 kilometriä - voimalat näkyvät käytännössä koko mitaltaan ympäröivän maaston yläpuolella.

111 metriä korkeina ja teholtaan 1,5 MW:n laitoksina nämä voimalat ovat kuitenkin vielä pieniä. Silti ne aiheuttavat sietämätöntä melua lähiasukkaille [6]. Kaikki sympatiat heille! Onko tuulivoimarakentaminen todella sen arvoista, että ihmiset ajetaan omista kodeistaan?

Santavuoren päällä. Kuva: P. Peltoniemi.

Mansikkavuoren - tai mitkään muutkaan - tuulivoimalat eivät varmasti ole "palvelemassa" ympäristöään 50 vuoden päästä [7]. Seisovatko ne silloin samalla paikalla purkamista odottaen? Ehkä kannattaisi miettiä, minkälaista perintöä oikein olemme jättämässä tuleville polville. - P. P.


Viitteet

[1] Wikipedia (2015). Santavuori. Saatavilla: http://fi.wikipedia.org/wiki/Santavuori
[2] Wikipedia (2015). Ancylusjärvi. Saatavilla: http://fi.wikipedia.org/wiki/Ancylusj%C3%A4rvi
[3] Rikala (2014). Hallinto-oikeus kumosi osayleiskaavan tuulivoima-alueen. Kurikka-lehti. 07.02.2014. Saatavilla: http://www.kurikka-lehti.fi/etusivu/hallintooikeus_kumosi_osayleiskaavan_tuulivoimaalueen_387714.html
[4] Sinetti Kurikan tuulivoimalakiistalle. Ilkka. 19.11.2014. Saatavilla: http://www.ilkka.fi/uutiset/maakunta/sinetti-kurikan-tuulivoimalakiistalle-1.1722623
[5] Ilmajoki, tekninen lautakunta (2015). Tuulivoima-aluiden vaiheyleiskaava, koko kunta. Ilmajoen kunta 05.02.-06.03.2015. Saatavilla: http://www.ilmajoki.fi/ilmoitukset/?lang=fi&id=2819
[6] Kahari (2015). Tuulivoimaloiden melu voi ajaa asukkaat taloistaan - kuokkavieras valtasi talon. Ilkka 2-3. 05.02.2015. Saatavilla: https://dl.dropboxusercontent.com/u/12844832/Ilkka%20050215%202_3.pdf
[7] Yle (2015). Vanhat tuulivoimalat ovat tulossa tiensä päähän - vaihtourakka edessä kymmenen vuoden sisällä. 23.02.2015. Saatavilla: http://yle.fi/uutiset/vanhat_tuulivoimalat_ovat_tulossa_tiensa_paahan__vaihtourakka_edessa_kymmenen_vuoden_sisalla/7819009

Julkaistu 07.02., päivitetty (linkkejä) 07.03.2016.