Patikointia Rauhankankaan metsäreitillä

Rauhankankaan metsäreitillä Jurvassa järjestetään noin 9 km:n patikointi tiistaina iltapäivällä 18.10.2016. Luonnossa liikkumisen lomassa voi kuvata maisemia ja syödä eväitä nuotiolla. Lähtöaika ja kokoontumispaikka tulevat ilmoittautuneille.

Metsäreitti. Kuva: P. Peltoniemi.

Varustaudu säänmukaisesti ja kosteutta kestävin jalkinein. Pakkaa reppuun omat eväät ja ota mukaan myös otsalamppu, jotta pimeä ei pääse paluumatkalla yllättämään. Retken järjestää Käräjävuoren blogi.

Tervetuloa mukaan!

PS. Osallistujilla tulee olla oma voimassa oleva tapaturmavakuutus.

Valoa - patikkaretkellä Sällinpolulla

Luontokerho retkeili Sällinpolulla Jurvassa kesäkuun lopussa. Vähän yli neljän kilometrin mittainen polku kiertää noin puolitoista kilometriä pitkän Säläisjärven ympäri.

Alkupäässään reitti poikkeaa maantien 685 itäpuolelle ja yhdistyy Rauhakankaan reitistöön, mutta myötäilee sitten järven rantoja. Matkaan pääsee helposti joko frisbeegolf-radan tai Sällin leirintäalueen parkkipaikalta.

Polun alkuosa oli leveähköä pururataa, mutta takaisin maantien yli palattuaan se kapeni vaatimattomammaksi, pieneksi metsäpoluksi. Paikoitellen reittiä sai hiukan hakeakin.

Järven kaakkoisosassa maasto muuttui kuusimetsän jälkeen reheväksi - ja polku märäksi. Kosteutta kestävät kengät tulivat tarpeeseen. Toki pieni kastuminenkaan ei olisi haitannut, kun sää oli lämmin.

Järven eteläpäässä reitti ylitti kapean uoman. Sillalta järven suuntaan aukeneva näkymä vakuutti järven olevan ihan lähellä - lehtimetsän takaa sitä ei ollutkaan tähän mennessä juuri näkynyt.

Kuusivaltaiseen metsään pujahdettuaan polku muuttui kuivemmaksi, maasto nousi hiljalleen. Luonto tarjoili polkua kulkevalle taidettaan ikään kuin se oli halunnut muistuttaa, että luonnossa kaikella on merkityksensä, eikä mikään tapahdu sattumalta.

Hiljaisuus oli lähes kosketeltavissa valojen ja varjojen leikkiessä puunrungoilla. Kirkastuneen sään myötä polun eteläosa tarjosi kulkijalle yllätyksen.

Valo. Kuva: P. Peltoniemi.

Aurinko paistoi puun runkojen lomasta. Valo siivilöityi polulle jättäen varjoon kaiken muun polkua lukuunottamatta. Tuli mieleen laulun sanat: "Valo on kirkkaampi kuin aiemmin".

Miten totta! Tätä polkua, tätä matkaa, pala kerrallaan, mutta suunta - se on selvästi oikea.

Polku tuli metsän kätköistä Säläisjärven etelärantaan. Siellä järvelle aukeavasta näkymästä ja illan rauhasta nautti muitakin, kalastajia. Laavukin olisi ollut vapaana. 

Taukopaikan jälkeen polku jatkui pitkospuina ja soratienä veneenlaskupaikan ohi Säläisjärven pohjoispäähän. Ilma oli tyyntynyt, sateesta ei enää ollut tietoakaan.

Niin kaukana, vaikka näin lähellä. Mutta valo, se on nyt kirkkaampi kuin aiemmin. - P. P.

 

Säläisjärvi illan valossa. Kuva: P. Peltoniemi.

Linturetkiä Suupohjassa ja lähiseuduilla

Kauhajoen kansalaisopiston kurssi Kevätlinnut tutuiksi retkeillen tutustuu 10.03.-21.05.2016 jälleen Suupohjan ja lähiseutujen lintupaikkoihin Suupohjan alueella ja Pohjanmaan rannikolla. Retket tehdään torstai-iltaisin, paitsi pöllöretki ja yölaulajaretki iltahämärissä ja rannikon lintujen kevätmuuttoretki varhain lauantaiaamuna. Retket vetää Ismo Nousiainen.

Mukaan pääsee yhä ilmoittautumalla (kurssin n:o 410207). Kevätlinturetkien kurssimaksu on 43 e. Lue lisää luontokerhon sivuilta!

Karhuvuorten alueilla Kurikan ja Jurvan välissä

Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavaehdotuksen oltua maakuntahallituksen käsiteltävänä on tuulivoimahankkeita alkanut putkahdella esiin kuin sieniä sateella Kauhajoella, Kurikassa ja Ilmajoella. Kurikkaan ja Teuvalle suunnitellaan nyt ns. Viiatin tuulivoimahanketta [1]. Se koostuu Lehtivuoren, Rasakankaan ja Saunamaan (Kurikan ja Teuvan puolen) hankkeista sekä Matkussaaren ja Kalistannevan alueista.

Pahimmillaan Kurikan ja Jurvan välinen alue kaavoitettaisiin käytännössä kokonaan teollisen tuulivoiman tarpeisiin. Kauhajoen- ja Koskenkorvantien väliin jäävälle Viiatti-Lintuneva-Joupinkangas-Rourunkangas-Rasakangas-Vuorusneva-Myötämäki -alueelle, noin 101 neliökilometrin alalle tulisi 99 teollisuusluokan voimalaa. Tässä maisemassa kulkisi Jurvasta Kurikkaan menevä Viinatie. Pienemmässä vaihtoehdossa voimaloita olisi 26 kappaletta - näiden kaavapäätöksistä tehdyt kunnallisvalitukset ovat kuitenkin hallinto-oikeuden ratkaistavina.

Hanke vaikuttaisi laajalti myös naapurikunta Ilmajoen puolella, sillä Jurvasta Seinäjoelle täytyisi vetää uusi 110 kV:n sähkönsiirtolinja. Se kulkisi muun muassa Ilmajoen Alajoki-maiseman läpi. [2, 3]

Karhunmaa ja seudun viljelysmaisemaa. Kuva: P. Peltoniemi.

Voimalat eivät olisi mitään pieniä myllyjä, vaan teollisuusluokan laitoksia: niiden kokonaiskorkeus olisi 210-230 metriä ja teho 3-5 MW. Ne näkyisivät - ja kuuluisivat - helposti Jurvan ja Kurikan keskustoihin asti, sillä lähimpien voimaloiden etäisyys niistä olisi vain 4,5-6,5 kilometriä.

Lähes täysin voimaloiden jalkoihin jäisi 2 kilometrin päässä sijaitseva Norinkylä ja 3,5 kilometrin etäisyydellä oleva Kirkonmäki-Hahdonmäki ympäristöineen, samoin kuin Polven-, Pohjois-, Juonen- ja Kampinkylä, Kuusistonloukko, Nopankylä ja Tainuunmäki. Lähimmillään tuulivoimaloita tulisi 600 metrin päähän asutuksesta ja 2 kilometrin säteelle jäisi runsaasti vakituista asutusta.

Täysin hankealueen sisälle jäisi muutama loma-asunto, mutta - "hankealueella ei ole lainkaan vakituista asutusta", kuten YVA eli ympäristövaikutusten arviointiohjelma sanoo [4] - rauhoittavaa, eikö totta?

 Pikku Karhuvuoren laavu. Kuva: P. Peltoniemi.

Mutta jos tuulivoimayhtiö ei välitä ihmisistä, niin entä alueiden virkistys- tai luontoarvoista?

Hankealueella kulkee kaksi seutukunnallisesti merkittävää ulkoilureittiä: Pikku ja Iso Karhuvuorten kautta kulkeva Karhunpolku ja Niinistön suopolku sekä hiihtolatu, samoin kuin Rauhankankaan latureitti ja Säläisjärvi-Polvenkylä -hiihtolatureitistö sekä Pahkakalliolle vievä Pahkapolku.

Alueelta löytyy myös aktiivisessa käytössä olevia suunnistusmaastoja sekä moottorikelkkareitti. Siellä on Leijonalaavu, Rauhankankaan ja Pikku Karhuvuoren laavu sekä Kurikan korkeimman vuoren, Pikku Lehtivuoren laavu (191 m meren pinnan yläpuolella). Alueen välittömässä läheisyydessä sijaitsee myös Botniaringin moottorirata ja Lintuharjun ampumarata.

Paulapieksujen laavu Pikku Lehtivuorella. Kuva: P. Peltoniemi.

Teollisuustuotantoon suunnitellulla alueella on myös kaksi Natura 2000 -aluetta: vanhojen metsien suojeluohjelmaan kuuluva Pässinrämäkkä ja lehtojensuojeluohjelmaan kuuluva, luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue Isokorpi. Siellä sijaitsee myös arvokas kallioalue, Iso Karhuvuori. Matkailullisesti tärkeä ja vetovoimainen virkistyskohde, Niinistönjärven alue erämaisine maisemineen, jäisi käytännössä tuulivoimaloiden keskelle.

Nousu Iso Karhuvuorelle. Kuva: P. Peltoniemi.

Hankealueella on ainakin kaksi pohjavesialuetta, yhteensä se sivuaa tai leikkaa viittä. YVA-arviointiohjelmaa koskevassa yleisötilaisuudessa tuulivoimayhtiön mukaan "betonia laitetaan perustuksiin oikein reilusti". Ehkä tämä oli tarkoitettu maansiirtourakoitsijoille - tai ehkä tämä on erityisesti tarpeen pohjavesialueelle tuulivoimaloita rakennettaessa?

Entä sitten linnut, lepakot, liito-oravat ja muut eläimet? Tai alueen kulttuurihistorialliset löydöt ja muinaisjäännökset - otetaanko ne todella huomioon YVAssa ja hankkeessa? YVA-ohjelman perusteella muuttunut YVA-arviointiselostus on parhaillaan nähtävänä kahden kuukauden ajan ja siitä voi esittää kirjallisia mielipiteitä ja lausuntoja viimeistään 10.9.2015 mennessä Ely-keskukselle [1]. - P. P.


PS.
Ympäristö.fi-sivuston mukaan kaikki asiasta kiinnostuneet voivat esittää arviointiohjelmasta kirjallisen mielipiteensä viimeistään 16.4.2015 mennessä joko sähköisesti kirjaamo.etela-pohjanmaa@ely-keskus.fi tai osoitteella Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskus, PL 77, 67101 Kokkola. Viitteeksi tulee laittaa Viiatin tuulivoimahanke / Arja Koistinen.

Sivustolle on täydennetty myös tieto asukaskyselystä 9.3.-16.4.2015: Asukkaiden näkemyksiä hankkeesta selvitetään YVA-konsultin (Sito Oy) tekemällä kyselyllä. Kyselyyn voi vastata osoitteessa https://my.surveypal.com/viiatintuulivoimaYVA. Vastaaminen ei korvaa Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle annettavaa kirjallista mielipidettä.

PPS. 04.06.2015:
YVA-viranomaisen lausunto, johon myös mielipiteet on vedetty yhteen, on luettavissa Ympäristö.fi-sivuilta. Kannattaa tallentaa tiedosto koneelle. 

PPPS. 15.07.2015:
YVA-ohjelma on muuttunut. Kuulutus ja uusi arviointiselostus (osat 1, 2, 3, 4 ja kartat) ovat nähtävillä 15.7.-10.9.2015 Kurikan kaupungin, Kauhajoen kaupungin ja Teuvan kunnan virallisilla ilmoitustauluilla sekä kirjastoissa, myös Jurvassa. Arviointiselostusta koskeva kaikille avoin yleisötilaisuus pidetään keskiviikkona 26.8.2015 klo 17.30 Kurikan paloaseman auditoriossa (Tossutie 4, Kurikka). Arviointiselostuksesta voi esittää kirjallisia mielipiteitä ja lausuntoja viimeistään 10.9.2015 mennessä osoitteeseen Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, PL 77, 67101 Kokkola tai sähköpostitse osoitteeseen kirjaamo.etela-pohjanmaa@ely-keskus.fi. Viitteeksi tulee laittaa diaarinumero EPOELY/608/2015.

-----------------------------------------------------------------------------------------------
JK 10.03.2016:
Matkussaaren ja Kalistannevan tuulivoimaa koskevat osayleiskaavat ovat esillä Kurikan kaupungissa 14.03.2016 asti.

Kurikan ympäristölautakunta on kokouksessaan 15.12.2015 päättänyt asettaa tuulivoimaa koskevat oikeusvaikutteiset osayleiskaavaehdotukset nähtäville MRL 65§ mukaisessa tarkoituksessa seuraavissa kaavoituskohteissa:

1) Matkussaaren tuulivoimapuistoalue sijaitsee Kurikan kaupunkikeskustasta noin 8 km länteen. Alueelle on kaavaehdotuksessa määritelty 30 tuulivoimalan kokonaisuus.
2) Kalistannevan tuulivoimapuistoalue sijaitsee Kurikan kaupunkikeskustasta noin 8 km lounaaseen. 

Alueelle on kaavaehdotuksessa määritelty 36 tuulivoimalan kokonaisuus. Ehdotusasiakirjat ovat nähtävänä ajanjaksolla 10.2.-14.3.2016 sähköisenä Kurikan kaupungin kotisivuilla sekä Kurikan kaupungin teknisellä osastolla osoitteessa Linjatie 55 A.

Osallisilla on mahdollisuus antaa muistutus Kalistannevan tai Matkussaaren osayleiskaavaehdotuksesta. Muistutukset toimitetaan 14.3.2016 mennessä kirjallisesti osoitteeseen Kurikan kaupungin kirjaamo, Kärrytie 1, 61300 Kurikka tai postitse Kurikan kaupunki, Kirjaamo, PL 500, 61301 Kurikka. Osayleiskaavojen esittelytilaisuus järjestetään Paloaseman auditoriossa (Tossutie 4) torstaina 25.2.2016 klo 18:00 - 20:00. Kahvitarjoilu klo 17:30 alkaen.
-----------------------------------------------------------------------------------------------

Viitteet

[1] Ympäristö.fi (2015). Viiatin tuulivoimahanke, Kurikka, Teuva. Saatavilla: http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Asiointi_luvat_ja_ymparistovaikutusten_arviointi/Ymparistovaikutusten_arviointi/YVAhankkeet/Viiatin_tuulivoimahanke_Kurikka_Teuva/Viiatin_tuulivoimahanke_Kurikka_Teuva%2832781%29
[2] Sito (2015). Viiatin tuulivoimahanke. Ympäristövaikutusten arviointiselostus. 19.06.2015. Osa 1, sivut 1-35. Saatavilla:
http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Asiointi_luvat_ja_ymparistovaikutusten_arviointi/Ymparistovaikutusten_arviointi/YVAhankkeet/Viiatin_tuulivoimahanke_Kurikka_Teuva/Viiatin_tuulivoimahanke_Kurikka_Teuva%2832781%29
[3] Takalampi, Arto (2016). Voimajohtolinjaus sapettaa. Ilkka 03.03.2016.
[4] Huhtinen, Timo (2015). Viiatin tuulivoimahanke. Ympäristövaikutusten arviointiohjelma. Sito. Saatavilla: http://www.ymparisto.fi/download/noname/%7B02D0E14F-2CA8-4A61-A08D-8BDBF2BB79C3%7D/107263

Julkaistu 11.03., päivitetty tekstiä (sekä lisätty PPS 04.06. ja PPPS 15.07.2015), JK 10.03.2016 ja Pahkakallio-vuoren sijaan 08.04.2017.

Patikkaretki Käräjävuorelle

Luontokerho tekee patikkaretken Käräjävuorelle ja paistaa makkaraa laavulla perjantai-iltana 20.11.2015.

Kokoontuminen Myllykylän kylätalolle (os. Myllykyläntie 204, Kurikka) klo 17.15, josta lähtö klo 17.30. Patikoidaan yhteensä noin 5 km kylätietä ja polkua sekä pieni osuus maastoa pitkin.

Retki on tarkoitettu luontokerholaisille perheineen sekä muille mukaan kutsutuille. Varusteina patikointiin sopivat tukevat kengät, säänmukainen vaatetus, otsalamppu ja reppuun omat eväät ja makkarat.

Tervetuloa iltaretkelle!
.

Luontoretkiä Suupohjassa ja lähiseuduilla

Kauhajoen kansalaisopiston Luontoliikkujan syyslenkki retkeilee 17.09.-07.11.2015 Suupohjan ja lähiympäristön mielenkiintoissa luontokohteissa Kurikassa, Jurvassa ja Teuvalla,  Karijoella, Kauhajoella ja Kaskisissa tai Närpiössä. Yksi retki tehdään illan hämärtyessä, muut lauantaiaamuisin alkaen klo 9.

Retket vetää Ismo Nousiainen ja mukaan pääsee ilmoittautumalla (kurssin n:o 410205). Syyslenkin kurssimaksu on 37 e. Lue lisää luontokerhon sivuilta!

Pyhävuoren komeilla kivipelloilla

Rannikko-Pohjanmaan korkein kohta on Kristiinankaupungin alueella sijaitseva Pyhävuori (ruot. Bötombergen), joka kohoaa 130 metriä meren pinnan yläpuolelle. Vain kuuden kilometrin päässä vuoresta kulkee valtatie 8 Porista Vaasaan. [1, 2]

Näkymä Pyhävuorelta luoteeseen. Kuva: P. Peltoniemi.

Pyhävuoren vaihteleva maasto reitistöineen ja taukopaikkoineen tarjoaa oivallisen retkikohteen luonnonystävien lisäksi niin patikoijille, kuntoilijoille ja hiihtäjille kuin marjastajille ja sienestäjillekin [2]. Vuoren laella sijaitsee näköalapaikka ja hiihtokeskus. Se toimii kesäisin patikointireittien lähtöpisteenä. [2-4]

Alkukesän retken tarkoituksena oli tutustua Pyhävuoren kivipeltoihin ja kivikkoihin - osaan niistä. Luolareitti tuli tutuksi lokakuisella Susiluolan retkellä. Nyt askel suunnattiin Pyhävuoren päälle.

Vuoren laella, heti Digitan radiomaston kaakkoispuolella vastassa oli kiviröykkiö. Paikallisten asukkaiden tiedon mukaan siinä sijaitsi viime vuosisadalla vartiotorni, ns. ryssäntorni, josta näki vaivatta merelle, aina Kristiinaan asti. Torneja on ollut pitkin rannikkoa mm. Merikarvialla ja Porissa.

Paljon myöhemmin paikalla oli radiomasto [5]. Kumpaakaan niistä ei enää ole, mutta kiviröykkiössä on selvästi nähtävissä rakennelman jalkojen paikat.

Pyhävuoren kivipelloilla. Kuva: P. Peltoniemi.

Vuoren laki jatkuu kiviröykkiöstä kaakkoon. Kivikkoa kulkiessa maasto kuitenkin nousee - laki ei ole tasainen.

Kesäkuun alun auringonpaisteessa se hohkasi lämpöä. Hetken kuluttua eteen levittäytyi valtava kivipelto. Tuntui kuin olisi astunut muutaman vuosituhannen ajassa taaksepäin. Asutusta ei näkynyt, vain kiviä, puita, taivas ja kaukana siintävä horisontti - meri.

Pohjanmaan laella. Kuva: P. Peltoniemi.

Pyhävuoren kivipellot, ns. pirunpellot ovat syntyneet noin 9000 vuotta sitten. Mannerjäätikön sulaessa ja maan kohotessa vuoren laki nousi merenpinnan yläpuolelle. Aallokko ja jäät kuljettivat, muovasivat ja lajittelivat kiviainesta, ja muodostivat paikalle noin 1 kilometrin mittaisen ja 300 metriä leveän rannan. [6]

Aaltojen muovaamat rantavallit pystyy yhä erottamaan. Helpoimmin muinaisrannan muodot näkee kivipellon eteläpuolelta ylöspäin katsoessa - kuvassa korkeuserot tosin lähes häviävät. Kivikkoa kulkiessa huomiota kiinnittivät myös siellä täällä sijaitsevat mahdolliset pyyntikuopat [5].

Suomen arvokkaimpia kivikkoja on tänä kesänä astellut myös GTK ja SYKE, Ympäristöministeriön toimeksiannosta. Ammattilaiset arvioivat kivikkoa katsoessaan sen kokoa, muotoa ja näyttävyyttä, kivi- ja kasvilajeja sekä syntytapaa. GTK:n mukaan Pyhävuoren kivipelto on todennäköisesti koko Länsi-Suomen komein ja myös valtakunnallisesti arvokas - kokonsa, näyttävyytensä ja rantavalliensa vuoksi. [6]

Länsi-Suomen näyttävin. Kuva: P. Peltoniemi.

Silti Kristiinankaupunki haluaisi kaavoittaa vuoren ympäristön pitkästi yli sadalle teollisuusluokan voimalalle! Isojoki ja Karijoki jatkaisivat noin 160 voimalalla. Noin 10 kilometrin säteellä Pyhävuoresta pyörisi todellinen hullunmylly: yhteensä yli 270 teollista tuulivoimalaa.

Ajatus ja näkymä länsi-luoteeseen Pyhävuoren laelta saavat hiljaiseksi. Etäällä, noin 21 kilometrin päässä kohoaa Metsä-Botnian piippu Kaskisissa. Svalskullan viisi tuulivoimalaa lapoineen 14 kilometrin päässä Närpiön Piolahdessa (Pjelaxissa) nousevat sitä kolme kertaa korkeammalle. Närpiön Pjelaxin ja Bölen noin 60 voimalaa näkyisivät Pyhävuorelle ihan samalla tapaa kuin Svalskullan, samoin kuin Kauhajoen Mustaisnevan 9 voimalaa. Ja lisäksi kymmenen kilometrin säteelle muut 270 voimalaa...

Mitä tästä luonnosta ja historiasta olisi jäljellä sen jälkeen?

Kristiinankaupungin kotisivujen mukaan Pyhävuorella riittää tutkimista niin kasvitieteilijöille kuin historian tutkijoillekin [2]. Vuosituhansien kuluessa Pyhävuori on nähnyt monenlaista. Se on pyhä paikka, kultti- ja tarinapaikka [7]. - P. P.


Viitteet

[1] Wikipedia (2015). Suomen korkeimmat kohdat maakunnittain. Saatavilla: https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_korkeimmat_kohdat_maakunnittain
[2] Kristiinankaupunki (2013). Pyhävuori. Saatavilla: http://www.visitkristinestad.fi/ajankohtaista/pyhavuori-2
[3] Lapväärtti (2009). Pyhävuoren hiihtokeskus. Saatavilla: http://www.lappfjard.fi/document.asp?id=z97h23w8ses
[4] Pyhävuoren alueen vaellusreitit. Bötombergets vandringsleder. Kartta 1:20000. Saatavilla: http://www.visitkristinestad.fi/assets/1/Uploads/Vandringsle-Vaellusreitti-Botombergen-Pyhavuori.pdf
[5] Museovirasto (2007). Kristiinankaupunki, Lappfjärd-Pyhävuori/Bötomberget. Kulttuuriympäristö rekisteriportaali.
http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/portti/default.aspx?sovellus=mjreki&taulu=T_KOHDE&tunnus=409010034
[6] Harju, Heidi-Maria (2015). Neljä miestä, satoja kuljettuja kivikoita – Suomen kivikot on kohta arvotettu. Yle Pohjanmaa 07.07.2015. Saatavilla: http://yle.fi/uutiset/nelja_miesta_satoja_kuljettuja_kivikoita__suomen_kivikot_on_kohta_arvotettu/8126801
[7] Museovirasto (2005). Kristiinankaupunki, Lappfjärd-Pyhävuori. Kulttuuriympäristö rekisteriportaali.
http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/portti/default.aspx?sovellus=mjreki&taulu=T_KOHDE&tunnus=287500001

Päivitetty (linkki lisätty) 29.07.2015.

Susiluolalle Pohjois-Euroopan vanhimpaan asuinpaikkaan

Eteläisellä Pohjanmaalla Pyhävuoren lähellä kohoaa Susivuori. Sen pohjoisrinteellä Karijoen kunnan omistamalla maalla, Kristiinankaupungin alueella sijaitsee Susiluola. Sinne pääsee Susireittiä, joka lähtee Pyhävuorelta, kiertää ympäri Susivuoren ja poikkeaa myös Susiluolalla. Luolalle voi mennä myös toista reittiä Paarmanninvuorelta lähtien. [1, 2]

Susiluola on Suomen suurin granodioriittikalliossa sijaitseva luola, arviolta noin 30-70 metriä pitkä ja 25 metriä leveä. Luola on syntynyt kallioperän vaakarakoon ja on enimmäkseen maakerroksien täyttämä. Maa-aines on kulkeutunut sinne jääkausien välisenä aikana merenpinnan ulottuessa luolan suuaukon yli, joka on 116,5 metriä nykyisen meren pinnan yläpuolella. [3]

Susiluola täynnä arvoituksia. Kuva: P. Peltoniemi.

Luolaa oltiin tyhjentämässä matkailukohteeksi vuonna 1996, kun sieltä tehtiin ensimmäinen esinelöytö [4]. Se rauhoitettiin muinaismuistolain perusteella tutkimuksia varten. Luolassa on tehty kaivauksia viimeksi vuonna 2005, mutta valtaosa siitä on täysin tutkimatta. [5]

Jo nyt tiedetään kuitenkin, että Susiluola on koko Pohjois-Euroopan vanhin tunnettu ihmisten asuinpaikka. Se on ajoitettu asuinpaikkana kivikaudelle noin 120 000 vuoden taa tai jopa varhaispaleoliittiselle kaudelle - 250 000 vuoden taakse! Itse Susiluolan iäksi on arvioitu yli 2,6 miljoonaa vuotta [3].

Lisäksi Susiluola on ainoa paikka maapallolla, josta on löydetty merkkejä ihmisen toiminnasta alueella, joka on ollut jääkauden aikana mannerjäätikön peitossa. Viimeisin jääkausi on yleensä hävittänyt kaikki aiempien asutusten jäljet maastosta, mutta Susiluola on säilynyt eräänlaisena taskuna ja on siten erityisen arvokas, myös tutkimukselle. [3]

Luolan suuaukko on aidattu ja talviaikaan peitetty pressuilla, eikä matkailijoilla ole luolaan asiaa. Pressujen raoista pääsee kuitenkin hiukan näkemään, että luola on matalahko ja että sen kattoa on tuettu verkolla. Myös itse Susiluolaa on lujitettu, minkä voi nähdä myös luolan jykevistä ulkoseinistä.

Susivuori, muinaista merenpohjaa. Kuva: P. Peltoniemi.

Pohjois-Euroopan vanhin tunnettu ihmisten asuinpaikka sijaitsee siis Suomessa, Kristiinankaupungissa ja Karijoella.

Kristiinankaupunki tuntuu kuitenkin olevan ihan hukassa paikan arvostamisessa, sillä se on suunnitellut Dagsmark-Pyhävuori -hankkeessaan kymmeniä tuulivoimaloita Susiluolan lähialueelle mistään arvoista mitään piittaamatta [6].

Mihin näissä tuulivoimasuunnitelmissa unohtuu kohtuus, kulttuurin, historian, luonnon tai maiseman arvostus [7]? Onko kaikki se sallittua, mikä ei ole erikseen kiellettyä?

Saako mitä tahansa arvoja riistää [8], jos sitä ei ole huomattu lakiin erikseen kirjata? Onko olemassa rikoksia ihmisyyttä vastaan, kirjoittamattomia lakeja, jotka menevät lakiin kirjatun edelle?

Sellaisia, jotka osoittavat suunnitelmat ja päätökset lopulta laittomiksi?

Hiidenkirnun kiveä Susiluolan seinässä on moni yrittänyt saada pois - turhaan. Se on kestänyt satojatuhansia, kenties miljoonia vuosia. - P. P.


Viitteet

[1] Kristiinankaupunki, Susireitti. Muinaispolut.fi Saatavilla: http://www.muinaispolut.fi/polkureitit/kristiinankaupunki-susireitti
[2] Pyhävuoren alueen vaellusreitit. Bötombergets vandringsleder. Kartta 1:20000. Saatavilla: http://www.visitkristinestad.fi/assets/1/Uploads/Vandringsle-Vaellusreitti-Botombergen-Pyhavuori.pdf
[3] Susiluola.fi (2015). Susiluola. Saatavilla: http://susiluola.fi/fin/susiluola.php
[4] Museovirasto (2012). Susiluolan tutkimukset. Saatavilla: http://www.nba.fi/fi/kulttuuriymparisto/arkeologinen_perinto/tutkimus/kristiinankaupungin_susiluola/tutkimukset
[5] Susiluola.fi (2015). Tutkimushistoria. Saatavilla: http://susiluola.fi/fin/tutkimushistoria.php
[6] Uusitalo (2014). Dagsmarkin-Pyhävuoren tuulivoimahanke. Suupohjan Sanomat. 17.10.2014. Saatavilla:
http://www.suupohjansanomat.fi/mielipide/yleis%C3%B6lt%C3%A4/dagsmarkin-pyh%C3%A4vuoren-tuulivoimahanke-1.1703038
[7] Pitkäranta (2015). Kun kohtuus unohtui. Avointa ajattelua -blogi. Saatavilla: http://pitkaranta.blogspot.fi/2015/04/kun-tuulivoimasta-unohtui-kohtuus.html
[8] Pitkäranta (2015). Arvoton toimiala. Avointa ajattelua -blogi. Saatavilla: http://pitkaranta.blogspot.fi/2015/04/arvoton-toimiala.html

Päivitetty (lähde lisätty) 27.07.2015.

Linturetkiä Suupohjassa ja lähiseuduilla

Kauhajoen kansalaisopiston kurssi Kevätlinnut tutuiksi retkeillen tutustuu 12.03.-23.05.2015 Suupohjan ja lähiseutujen mielenkiintoisiin lintupaikkoihin, muun muassa Teuvalla, Karijoella, Kauhajoella ja Pohjanmaan rannikolla. Retket tehdään torstai-iltaisin tai lauantaiaamuisin, pöllöretki ja yölaulajaretki tehdään iltahämärissä. Retket vetää Ismo Nousiainen.

Mukaan pääsee ilmoittautumalla (kurssin n:o 410215). Kevätlinturetkien kurssimaksu on 38 e. Lue lisää luontokerhon sivuilta!

Iso-Kakkori katsoo Karijokea kauemmas

Eteläisen Pohjanmaan korkeimmat kohdat löytyvät Karijoelta. Karijoen kunta sijaitsee Etelä-Pohjanmaan maakunnan lounais-osissa, Teuvan, Kauhajoen ja Isojoen naapurina. Lännessa se rajautuu Kristiinan-kaupunkiin ja Pohjanmaahan. [1, 2] 

Jääkautista rantakivikkoa. Kuva: P. Peltoniemi.

Karijoen korkein vuori on 145 m merenpinnan yläpuolelle kohoava Iso-Kakkori. Vuosimiljoonia vanhan vuoren laki sijaitsee noin 55 metriä lähipeltoja ja lähes 100 metriä parin kolmen kilometrin päässä sijaitsevaa Ylikylän jokilaaksoa ylempänä. [3, 4]

Polku Iso-Kakkorin etelärinteillä. Kuva: P. Peltoniemi.

Iso-Kakkorin etelärinnettä noustessa korkeuseron huomaa - varusteita kantaessa nousu hengästyttää ja jalansijaakin saa välillä etsiä. Vuoren laelle ja kodalle vie kyllä helpompikin reitti [5], mutta jääkauden jättämää nähtävää riittää täällä jo matkan varrella: jylhiä kalliolohkareita ja kivipeltoja - muinaisia rantakivikkoja.

Vuoren korkein kohta paljastui merestä yli 9000 vuotta sitten. Lähempänä lakea kivikko ja irtokivetkin loppuvat ja polku kulkee silokalliolla. Sen liukkautta sateella tai talvella voi vain arvailla.

Iso-Kakkorin graniittia on louhittu vuoren laelta siltoihin, kivijalkoihin ja muihin rakenteisiin aina 1900-luvun puoliväliin saakka [6]. Kivityötaito tuli Pohjanmaalle pari sataa vuotta aiemmin. Louhiminen ja lohkominen on ollut raskasta työtä ja kivien kuljettaminen vaarallista... vuoren jyrkkiä rinteitä alas.

Kalliojyrkänteen päälle kapuaminen kannattaa. Sieltä avautuu komea näköala Karijoen suuntaan kaakosta etelän kautta lounaaseen. Etelälounaasta voi löytää Peurajärven, mutta puiden latvat peittävät suoran näkymän länteen [4]. Horisontti siintää kuitenkin paljon kauempana pitkällä Pohjanmaan ja muiden kuntien puolella.

Näkymä Iso-Kakkorista naapurikuntiin. Kuva: P. Peltoniemi.

Tähän maisemaanko kannattaa rakentaa vuoren pohjoispuolelle Kakkorin tuulivoima-alue ja länsipuolelle noin 7 km:n päähän Perkiön voimalat [7, 8]? Niiden lisäksi ympäristöön nousisi Rajamäenkylän, Lakiakankaan, Pyhävuoren, Dagsmarkin ja Närpiön tuulivoimatuotannon alueet: parisataa voimalaa - pelkkää teollisuutta silmänkantamattomiin.

Tällainenkö elinympäristö houkuttelisi asukkaita kuntiin? Onneksi asukkaat ja Pro Kakkori -liike ovat ryhtyneet vastustamaan näin järjettömiä hankkeita.

Muinaisvuorten retkeilyreitillä. Kuva: P. Peltoniemi.

Iso-Kakkorin alueella ja ympäristössä kulkee muinaisvuorten retkeilyreitistöön kuuluva reitti lähes pohjois-eteläsuunnassa Teuvalta Karijoelle - tai päinvastoin. Reitit on nimetty niiden varrelle sijoittuvien vuorien mukaan. Sivi-Kakkori-Peurajärvi-Karijoki -reitti on noin 12 km pitkä. Sitä voi jatkaa Karijoen koululta länttä kohti Paarmanninvuorelle ja Susivuorelle, jolloin matkaa tulee yhteensä noin 20 km - ja matkaa voi pidentää aloittamalla Teuvan Parrasta asti. [9, 10]

Iso-Kakkori katsoo ja sieltä pääsee Karijokea kauemmas. Aina. Sen perspektiivi on sadoissa ja tuhansissa vuosissa. - P. P.


PS.
Pro Kakkori -liike järjestää yleisötilaisuuden tuulivoimasta Karijoen ns:llä tiistaina 24.02. klo 18-21. Tilaisuuteen on vapaa pääsy.


Viitteet

[1] Wikipedia (2015). Etelä-Pohjanmaan maakunta. Saatavilla: http://fi.wikipedia.org/wiki/Etel%C3%A4-Pohjanmaan_maakunta
[2] Wikipedia (2015). Karijoki. Saatavilla: http://fi.wikipedia.org/wiki/Karijoki
[3] Karijoki, matkailukohteet (2015). Saatavilla: http://www.karijoki.fi/site?node_id=166
[4] Nousiainen (2013). Kakkorin valloitus. Saatavilla: http://taikapolku.blogspot.fi/2013/03/kakkorin-valloitus.html
[5] Iso-Kakkori (2013). Seikkaile Suupohjassa. Saatavilla: http://seikkailesuupohjassa.blogspot.fi/2013/06/iso-kakkori.html
[6] Lehtonen, Kujala, Kärkkäinen, Lehtonen, Mäkitie, Mänttäri, Virransalo & Vuokko (2003). Etelä-Pohjanmaan liuskealueen kallioperä. Tutkimusraportti 158. Espoo: Geologian tutkimuskeskus. Saatavilla: http://tupa.gtk.fi/julkaisu/tutkimusraportti/tr_158.pdf
[7] Kakkorin tuulivoimapuiston osayleiskaava. Luonnos. 22.12.2014. Karijoen kunta. Saatavilla: http://www.karijoki.fi/tiedostot/Kakkori_Luonnos_22122014__10_000.pdf
[8] Perkiön tuulivoimapuiston osayleiskaava. Luonnos. 22.12.2014. Karijoen kunta. Saatavilla: http://www.karijoki.fi/tiedostot/Perkio_OYK_luonnos.pdf
[9] Teuvan ja Karijoen reitistöt. Saatavilla: http://www.teuva.fi/kartta/reitisto/
[10] Suupohja, reittikuvaukset. Saatavilla: http://www.suupohja.fi/reitit/it_reitti3.html

Julkaistu 23.02., päivitetty (linkki) 06.08.2015.

Näkymä Santavuorelta Mansikkavuorelle

Näköalapaikalla Santavuorella. Kuva: P. Peltoniemi.

Lokakuun alun patikkaretkellä noustiin Santavuoren näkötorniin. Kurikan rajan tuntumassa, juuri ja juuri Ilmajoen puolella sijaitsevan vuoren korkein kohta on 145 metriä merenpinnan yläpuolella. Vuori kohoaa noin 80 metriä ympäristöään ylemmäs. [1]

Santavuoresta etelään Kurikan puolella sijaitsee matalampi Pikku Santavuori. Sen, samoin kuin Santavuorenkin etelärinteiden pirunpellot ovat osa muinaisen Ancylusjärven rantakivikkoa ajalta 8900-7200 eKr. [1, 2]

Santavuoren huipulle on rakennettu vuonna 1965 puurakenteinen näkötorni [1]. Se on kunnolla tehty kotimaisella työvoimalla ilman tuulitukia ja vielä 50 vuotta myöhemminkin kohtuullisessa kunnossa kiipeämiseen.

Eteläpohjalaismaisema Santavuoren näkötornista. Kuva: P. Peltoniemi.

Ympärille avautuu Kurikan kumpuileva eteläpohjalaismaisema peltoineen ja vuorineen. Näkymä on kaunis, jonkun mielestä romanttinenkin. Ei heti uskoisi, että ollaan Etelä-Pohjanmaan lakeuksilla - tai että Pohjanmaan lakeuksilla on tällaistakin.

Kurikan kaupunki ja Ilmajoen kunta eivät näkymää suuremmalti tuntuneet arvostavan, vaan ne kaavoittivat tuulivoima-alueen molemmin puolin rajaa Santavuoren kupeeseen. Asukkaiden vastustuksen ansiosta Kurikan puoli hankkeesta kaatui hallinto-oikeudessa ja siten ainakin Pikku Santavuoren alue säästyy [3, 4].

Kovin kauas katsetta ei kuitenkaan voi siirtää, kun maisema jo nyt rikkoutuu - puhumattakaan Ilmajoen kunnan uusimmista kaavailuista [5]. Luoteessa Ilmajoen puolella kohoaa Mansikkavuori. Sinne rakennettua kahta tuulivoimalaa ei voi olla huomaamatta, vaikka välimatkaa on 10 kilometriä - voimalat näkyvät käytännössä koko mitaltaan ympäröivän maaston yläpuolella.

111 metriä korkeina ja teholtaan 1,5 MW:n laitoksina nämä voimalat ovat kuitenkin vielä pieniä. Silti ne aiheuttavat sietämätöntä melua lähiasukkaille [6]. Kaikki sympatiat heille! Onko tuulivoimarakentaminen todella sen arvoista, että ihmiset ajetaan omista kodeistaan?

Santavuoren päällä. Kuva: P. Peltoniemi.

Mansikkavuoren - tai mitkään muutkaan - tuulivoimalat eivät varmasti ole "palvelemassa" ympäristöään 50 vuoden päästä [7]. Seisovatko ne silloin samalla paikalla purkamista odottaen? Ehkä kannattaisi miettiä, minkälaista perintöä oikein olemme jättämässä tuleville polville. - P. P.


Viitteet

[1] Wikipedia (2015). Santavuori. Saatavilla: http://fi.wikipedia.org/wiki/Santavuori
[2] Wikipedia (2015). Ancylusjärvi. Saatavilla: http://fi.wikipedia.org/wiki/Ancylusj%C3%A4rvi
[3] Rikala (2014). Hallinto-oikeus kumosi osayleiskaavan tuulivoima-alueen. Kurikka-lehti. 07.02.2014. Saatavilla: http://www.kurikka-lehti.fi/etusivu/hallintooikeus_kumosi_osayleiskaavan_tuulivoimaalueen_387714.html
[4] Sinetti Kurikan tuulivoimalakiistalle. Ilkka. 19.11.2014. Saatavilla: http://www.ilkka.fi/uutiset/maakunta/sinetti-kurikan-tuulivoimalakiistalle-1.1722623
[5] Ilmajoki, tekninen lautakunta (2015). Tuulivoima-aluiden vaiheyleiskaava, koko kunta. Ilmajoen kunta 05.02.-06.03.2015. Saatavilla: http://www.ilmajoki.fi/ilmoitukset/?lang=fi&id=2819
[6] Kahari (2015). Tuulivoimaloiden melu voi ajaa asukkaat taloistaan - kuokkavieras valtasi talon. Ilkka 2-3. 05.02.2015. Saatavilla: https://dl.dropboxusercontent.com/u/12844832/Ilkka%20050215%202_3.pdf
[7] Yle (2015). Vanhat tuulivoimalat ovat tulossa tiensä päähän - vaihtourakka edessä kymmenen vuoden sisällä. 23.02.2015. Saatavilla: http://yle.fi/uutiset/vanhat_tuulivoimalat_ovat_tulossa_tiensa_paahan__vaihtourakka_edessa_kymmenen_vuoden_sisalla/7819009

Julkaistu 07.02., päivitetty (linkkejä) 07.03.2016.

Aamu Käräjävuorelta etelään

Marraskuun aamu valkeni usvaisena. Mittari näytti kuutta pakkasastetta ja puita peitti valkea kuura.

Aamiainen sai odottaa - ulos oli pakko mennä ja patikoida palan matkaa, ennen kuin auringonnousu hävittäisi taian.

Peltoaukea Käräjävuorelta etelään. Kuva: P. Peltoniemi.

Käräjävuoren suuntaan vievän metsätien varren koivut olivat pukeutuneet juhlapukuunsa. Vuoren eteläpuoleinen peltoaukea oli kuin maalauksen jäljiltä - toiseksi muuttunut yhden yön aikana. Miten sama maisema voikaan näyttää täysin erilaiselta, monta kertaa vuodessa.

Kuura oli muodostanut hauskoja piikkejä kasveihin, havu- ja lehtipuiden oksiin. Kerrassaan upeaa! Oikein piti varoa rikkomasta pakkasen työn jälkeä.

Maalaus marraskuun aamusta. Kuva: P. Peltoniemi.

Vuoren juurella liikkui joku. Punaiset vaatteet pilkahtivat valkoisten puiden takaa. Toinen aamuinen kulkija. Metsästäjä ehkä, tai metsuri.

Auringon noustessa usva alkoi vähitellen hajota. Se liikkui kuin pilvet olisivat koskettaneet maata ja katosi, vähän vastahakoisesti tosin.

Ehkä ne olivatkin pilviä, aika korkeallahan tässä Pohjanmaan lakeudeksi ollaan, hyvinkin kahdeksankymmentäviisi metriä meren pinnan yläpuolella.

Tai - ehkä taivas kosketti maata... - P. P.