Meren eläimet kärsivät melusta

Läntisen Suomen maa-alueiden tuulivoimakaavoituksen jälkeen teollisuuden katse on kääntymässä merelle [1]. Tuulivoimatuho etenee Länsi-Suomen luonnon jälkeen kuitenkin myös maalla, Keski- ja Itä-Suomen luontoon - ellei tapahdu ihme.

Kanuunalahti, Kristiinankaupunki. Kuva: P. Peltoniemi.

Meren eläinten turvaksi on kartoitettu Itämeren vedenalaista melua, ensimmäistä kertaa. Kyse on BIAS-hankkeesta, joka on toteutettu Itämeren alueen usean yliopiston ja instituutin kansainvälisenä yhteistyönä vuosina 2012-2016 [2]. Hankkeeseen ovat osallistuneet Suomi, Ruotsi, Viro, Puola, Saksa ja Tanska ja sen vetäjänä on toiminut Suomen ympäristökeskus (SYKE). [2-4]

Suomen ympäristökeskus onkin ensimmäinen luontoalalla valtakunnallisesti toimiva taho, joka on todella tehnyt jotain Suomen luonnon suojelemiseksi tuulivoimaloiden haitoilta - työtä, jota luontojärjestöjen ja ympäristöministeriön olisi näinä vuosina luullut tekevän. Sen sijaan valtakunnalliset järjestöt, kuten WWF Suomi, Suomen luonnonsuojeluliitto ja BirdLife Suomi, ovat jättäneet tuulivoimakaavojen kanssa taistelun ja maakuntien luonnon suojelun yksittäisille ihmisille, pienille yhdistyksille ja paikallisille piireille.

BIAS-hankkeen tulosten mukaan ihmisen aiheuttaman melun määrä Itämeressä on lisääntymässä. Vedenalainen melu vaihtelee meren eri osissa ja eri vuodenaikoina ja erityisesti talvella ääni etenee voimakkaasti. Myös veden lämpötila ja suolaisuuden kerrostuneisuus aiheuttavat muutoksia äänennopeuteen ja äänen kulkeutumiseen. [3-4]

Melua aiheuttaa merenkulku ja vesirakentaminen. Sitä lisää meriliikenteen kasvu ja merialueiden tuulivoimarakentaminen. [3-4]

Melu voi aiheuttaa vakavaa haittaa eläimille, kaloille ja merinisäkkäille, jopa kokonaisille eläinpopulaatioille. Kaloilla ja merinisäkkäillä sen on havaittu aiheuttavan häiriöitä viestimisessä, muutoksia käyttäytymisessä ja myös fyysisiä vaurioita. [3-4]

Kalat käyttävät ääntä ja kuuloaistia viestimiseen, kumppanin paikallistamiseen ja petojen välttämiseen. [3-4] Nisäkkäät, kuten pyöriäinen, käyttävät kuuloa myös suunnistamiseen ja ravinnon etsimiseen. Ilman kuuloa pyöriäinen kuolee. Itämerellä oli viisi vuotta sitten jäljellä vain noin 600 pyöriäistä. [3-5]

Ådskär, Kaskinen. Kuva: P. Peltoniemi.

BIAS-hankkeessa mitattiin melua 38 pisteessä eri puolilla Itämerta. Mittaustulosten perusteella laadittiin mallintamalla äänenpainetasokartat sekä vedenalaisen melun mittaus- ja analysointiohjeistot. Perustasona pidetään vuoden 2014 tilannetta, johon tulevia meluhavaintoja verrataan. [3-4]

Itämeren äänikartta. Kuva: BIAS-hanke.

Melua yritetään myös hallita. Melukartat voidaan yhdistää esimerkiksi lajien levinnäisyyskarttoihin tai luonnonsuojelualueiden karttoihin. [3-4]

BIAS-hanke vastaa EU:n meristrategiadirektiiviin, jonka tavoitteena on selvittää ihmisen tuottaman vedenalaisen melun taso ja rajoittaa se niin, että se ei vahingoita meriekosysteemiä. Direktiivin mukaan EU:n alueella tulee saavuttaa merten hyvä tila vuoteen 2020 mennessä. Siihen on aikaa vain vajaat kolme vuotta. [3-4] - P. P.

Viitteet:

[1] Täystuulituho Suomen länsirannikolla. Santavuoren blogi 23.03.2016. Saatavilla: http://santavuori.blogspot.fi/2016/03/taystuulituho-suomen-lansirannikolla.html
[2] SYKE (2017). Itämeren vedenalainen äänimaailma (BIAS). Suomen ympäristökeskus. Saatavilla: http://www.syke.fi/fi-FI/Tutkimus__kehittaminen/Tutkimus_ja_kehittamishankkeet/Hankkeet/Itameren_vedenalainen_aanimaailma_BIAS
[3] SYKE (2017). Itämeren vedenalainen melu riski kaloille ja merinisäkkäille. Tiedote. Suomen ympäristökeskus 25.01.2017. Saatavilla: http://www.syke.fi/fi-FI/SYKE_Info/Viestintaaineistot/Tiedotteet/Itameren_vedenalainen_melu_riski_kaloill(41549)
[4] SYKE (2017). Undervattensbuller i Östersjön: risk för fisk och marina däggdjur. Finlands miljöcentral 25.01.2017. Saatavilla: http://www.syke.fi/sv-FI/SYKE_Info/Kommunikationsmaterial/Pressmeddelanden/Undervattensbullret_i_Ostersjon_risk_for(41851)
[5] Saksan tuulivoimahanke vastoinkäymisissä - syynä pommit ja pyöriäiset (2012). Taloussanomat 17.08.2012. Saatavilla: http://www.iltasanomat.fi/taloussanomat/art-2000001765159.html

Missä pohjalainen virkistäytyy?

Pohjanmaan liitto kerää parhaillaan tietoa maakunnan virkistysalueista. Liitto haluaa tietää, mitkä ovat ulkoilijoiden ja retkeilijöiden suosimia ulkoilumaastoja ja virkistäytymispaikkoja Pohjanmaalla. Tiedot kerätään karttasovelluksen avulla marraskuun aikana. [1]

Lakeus. Kuva: P. Peltoniemi.

Pohjanmaan liiton mukaan tietoja ulkoilu- ja virkistyspaikoista kerätään Pohjanmaan maakuntakaava 2040:n valmistelun osana. Vastaavanlaista kartoitusta ei ole lakeuksilla aiemmin tehty. [1]

Karttasovelluksen kautta ulkoilijat, retkeilijät, matkailijat ja muut kulkijat voivat lisätä kartalle suosikkipaikkansa virkistäytymiseen.

Kerättyjen tulosten perusteella Pohjanmaan liitto saattaa lisätä maakuntakaavaan uusia virkistysalueita. Vastaukset antavat tietoa myös siitä, miten monipuolisesti maakunnan eri alueita käytetään vapaa-ajan virkistäytymiseen ja miten näille alueille kuljetaan. [1]

Mitkä siis ovat suosimiasi paikkoja tai alueita ulkoiluun ja virkistäytymiseen?

Merkitse marraskuun aikana kartalle Kaskisten, Närpiön ja Kristiinankaupungin, Korsnäsin, Maalahden (Malaxin), Vaasan ja Mustasaaren (Korsholman), Laihian, Isonkyrön ja Vöyrin, Uudenkaarlepyyn, Pedersören, Pietarsaaren, Luodon (Larsmon) tai Kruunupyyn retkikohteet ja muut tärkeät ulkoilumaastot.

Näkyypä karttaan olevan merkitty virkistyspaikkoja naapurimaakuntienkin puolella, joten samalla vaivalla voi ilmoittaa nekin.

Sinänsä hyvä, että tällaista kartoitusta tehdään, mutta maalaisjärjellä ajatellen olisi ollut järkevää selvittää pohjalaisten ja muiden maakunnassa retkeilevien liikkeitä ennen maakunnan tuulivoimakaavan runnomista läpi. Ja minne on unohdettu luontomatkailuyrittäjien ja muiden luonnon virkistyskäytöstä elinkeinonsa saavien näkökulma?

Näkymä Kristiinankaupungin Pyhävuorelta Närpiön Svalskullan (Pjelaxin) suuntaan. Kuva: P. Peltoniemi.

Kuten viereisestä ja alla olevasta kartasta näkyy, Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan maakuntien tuulivoimakaavat ovat ylimitoitettuja. Ne kuitenkin velvoittavat kuntia toteuttamaan yleiskaavoitustaan vastaavasti.

Missä kohdin tuulivoimakaavat osuvat nykyisille virkistysalueille? Kumpi silloin voittaa - alueita virkistykseen käyttävät vai tuulivoima?

Pohjalaismaakuntien kaavoituksessa on hoettu, kuinka "tuulivoimakaavoitus on luonteeltaan yhteensovittavaa". Miten sovitetaan yhteen retkeilijöiden tai luontoyrittäjien tarpeet ja tuulivoimalat?

Vai onko tarkoituksena, että retkeilijät ja ulkoilijat, asukkaat ja turistit väistävät?

Ympäristöministeriö hylkäsi juuri Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavasta tehdyt valitukset. Julkisessa päätöksessä on myös sisäministeriön lausunto, jossa sanotaan muun muassa seuraavasti [2]:

"Sisäministeriön näkemyksen mukaan tuulivoimaloiden aiheuttamat onnettomuusvaarat tulisi ottaa paremmin huomioon, koska esim. talvella tuulivoimalan lavoista saattaa irrota jäätä, joka voi aiheuttaa ihmisille vahinkoja. Toinen, joskin ehkä pienen todennäköisyyden riski, on tuulivoimalan jarrumekanismin rikkoutuminen, jolloin vaarana on jopa lapojen rikkoutuminen ja lapojen osien lentäminen satojen metrien päähän. Kolmas vaara on tuulivoimaloiden tulipalovaara, jota ei yleensä mainita lainkaan. Sisäministeriön näkemyksen mukaan ihmiset eivät tiedosta riittävästi näitä tuulivoimaan liittyviä riskejä.

Sisäministeriö toteaa, että ihmisten tulisi tietää todelliset vaarat tuulivoima-alueilla ja siten välttää niiden lähellä liikkumista esim. talviaikana, koska tällöin on suuri mahdollisuus siihen, että jää saattaa aiheuttaa ihmisille vahinkoja."

Sisäministeriön lausunto on täyttä asiaa. Näitä seikkojahan sitkeimmät kansalaiset ovat valituksissaan jo monta vuotta sitten hokeneet. Tieto näkyy nyt tavoittaneen ainakin yhden ministeriön.

Retkeilyn ja luonnon virkistyskäytön kannalta lausunnossa tulee kuitenkin yksi olennainen seikka: liikkumisrajoitukset. Miten paljon niitä onkaan luvassa, jos tuulivoimakaavat toteutuvat? Mihin unohtui jokamiehenoikeus?

Millaista oikein on luonteeltaan yhteensovittava tuulivoimakaavoitus? Yllä oleva kuva Närpiön Svalskullan (Pjelaxin) voimaloista ja 97 mpa kohoavasta Metsä-Botnian piipusta Kaskisissa antaa osviittaa... Etäisyys Pyhävuorelta voimaloihin on noin 14 km ja Metsä-Botnian piippuun noin 22 km.

Pohjoislahden luontopolulla Kristiinankaupungissa. Kuva: P. Peltoniemi.

Pohjalaiset ja muut pohjalaisluonnossa liikkuvat, merkitkää kartalle kaikki suosikkikohteenne, virkistyspaikkanne ja retkimaastonne. Tai luontomatkailukohteet. Katsotaan, missä Pohjanmaalla ja Länsi-Suomessa virkistäydytään! - P. P.


Viitteet:

[1] Missä Pohjanmaan luonnossa virkistyt? Saatavilla:  http://obotnia.maps.arcgis.com/apps/GeoForm/index.html?appid=989fd5c6344747abb4598fa566de6569
[2] Ympäristöministeriö (2016). Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaavan I - Tuulivoima vahvistaminen. YM2/5222/2015.

Kaskisten luonto ja asukkaat tärkeämpiä kuin tuulivoimalat

Suomen pienimmässä kaupungissa, Kaskisissa, on tehty tuulivoimaloita vastustava kuntalaisaloite. Aloite luovutettiin kaupungille tämän viikon keskiviikkona. Päättäjien on käsiteltävä se kuuden kuukauden kuluessa. [1, 2]

Ådskär Kaskisten etelärannalla. Kuva: P. Peltoniemi.

Kaskinen on perustettu vuonna 1785. Merenpinta oli tuolloin 2 metriä korkeammalla kuin nykyään ja salmi jakoi saarella sijaitsevan kaupungin kahteen osaan, Itä- ja Länsi-Kaskiseen. [3, 4]



Kaskisten pinta-ala on ainoastaan hiukan yli 10 neliökilometriä ja asukasluku noin 1300 asukasta. Saaren pienen koon vuoksi asutus on tiheässä. [3, 5]

Kaskisten kaupunki teki aloitteen tuulivoimakaavoituksesta vuonna 2010. Hankkeen tultu julki kaupungin asukkaissa heräsi voimakas tuulivoiman vastustus. [2, 6-7] Eikä ihme, sillä koko saari asukkaineen ja luontoineen sekä naapurikuntien alueetkin joutuisivat tuulivoimamelun ja infraäänen vaikutuspiiriin [8].

Adressin Kaskisten säilymisen puolesta on allekirjoittanut moni kaupungissa vieraileva matkailijakin. Idyllinen pikkukaupunki on mukava retkikohde myös lomasesongin ulkopuolella.

Kuntalaisaloitteessa vaadittu 2 kilometrin suojaetäisyys asutukseen tarkoittaisi käytännössä sitä, että Kaskisten alueelle tuulivoimaloita ei voisi rakentaa [1]. Aloitteen on allekirjoittanut yli 2 prosenttia äänioikeutetuista kuntalaisista.

Marraskuista merimaisemaa Kaskisissa. Kuva: P. Peltoniemi.

Toivottavasti kaskislaisten päättäjien tietämys ja rohkeus on kasvanut näinä vuosina niin, että he tekevät asukkaitaan ja kaupunkiaan suojaavan päätöksen. Myös me ulkopaikkakuntalaiset arvostaisimme sitä suuresti. - P. P.


Viitteet

[1] Tuulivoiman vastustuslista kaupungille. Suupohjan Sanomat 04.05.2016.
[2] EI tuulivoimaloita Kaskisiin (2012). Adressi. Adressit.com. Saatavilla: http://www.adressit.com/ei_tuulivoimaloita_kaskisiin
[3] Wikipedia. Kaskinen. Saatavilla: https://fi.wikipedia.org/wiki/Kaskinen  
[4] Kneiffin kivi. Infotaulu 14.11.2015.
[5] Väestötietojärjestelmä. Kuntien asukasluvut aakkosjärjestyksessä. Rekisteritilanne 30.06.2015. Saatavilla: http://vrk.fi/default.aspx?docid=8843&site=3&id=0
[6] Ei tuulivoimaloita Kaskisiin (2013). Facebook-sivu. Saatavilla: https://fi-fi.facebook.com/Ei-tuulivoimaloita-Kaskisiin-230134507111511/timeline/
[7] Ylikoski, K. (2015). Ei tuulivoimaloita Kaskisiin. Video. Saatavilla: https://www.youtube.com/watch?v=BMfiIrzX1Fk&list=PLq-rDUefJ0TR8zelpbgQWYRh0dehoJ2WW
[8] Peltoniemi, P. (2015). Ei tuulivoimaloita Kaskisiin. Saatavilla: http://karajavuori.blogspot.fi/2015/07/ei-tuulivoimaloita-kaskisiin.html

Ei tuulivoimaloita Kaskisiin

Kaskinen sijaitsee Pohjanmaan maakunnan länsiosissa. Se on perustettu vuonna 1785 samannimiselle saarelle ja on 1308 asukkaallaan Suomen pienin kaupunki. [1, 2]

Kaskisten maapinta-ala on ainoastaan 10,78 neliökilometriä [1]. Saari on pisimmillään vain noin 6 km ja leveimmillään 2 km. Asukkaita neliökilometeriä kohden on siten noin 121 ja käytännössä enemmänkin, koska osa saaresta on kaavoitettu teollisuudelle.

Pieni Kaskinen on idyllinen saarikaupunki puutaloineen [3] - vielä. Niin uskomattomalta kuin se tuntuukin, Kaskisiin on suunnitteilla teollisia tuulivoimaloita.

Esiselvitys tuulivoimalahankkeesta tehtiin vuonna 2010. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma julkaistiin 2012 ja kaavaluonnos 2013. Kaavoitus on laitettu vireille Kaskisten kaupungin aloitteesta eli kulut maksaa Kaskinen. Kaupungissa heräsi voimakas tuulivoiman vastustus hankkeen tultua julki: OAS:sta jätettiin viisi muistutusta, kaavaluonnoksesta jo 13, eikä ihme - suunnitelmissa ei ole kyse mistään pikku myllyistä. Kaavaehdotus on tarkoitus viedä Kaskisten kaupunginhallituksen ja -valtuuston sekä teknisen lautakunnan käsittelyyn syksyllä. [4, 5]

Oikea tuulimylly. Kuva: P. Peltoniemi.

Kaskisten Kalarannassa kohoaa oikea tuulimylly. Se rakennettiin alunperin vuonna 1848 ja siirrettiin Kaskisiin museoksi Närpiöstä vuonna 1954. [4, 6]

Kalaranta ja Myllyniemi myllyineen sijaitsevat saaren pohjoisimmassa kärjessä, aivan ydinkeskustan kupeessa. Noin 3,3 kilometrin etäisyydellä Kalarannan tuulimyllystä kaakkoon, Kaskisten saaren keskikohdan itäpuolella, sijaitsee Dicksholmenin saari. [7]

Tuulivoimalahanke on suunnitteilla  Dicksholmenin ja Härtsholmenin kaksoissaarille. Niille aiotaan kaavoittaa kolme teollisuusluokan tuulivoimalaa: 150 metriä korkeita, teholtaan 2,5 MW:n laitoksia, joiden napakorkeus ja roottorin halkaisija olisivat 100 metriä. [4]

Melkoinen ero oikeaan tuulimyllyyn! Tai Metsä-Botnian "vaatimattomaan" 90 metriä korkeaan piippuun - se pysyy sentään paikoillaan, ei pyöri, melua tai välky.

Kaskisten saari, pituus noin 6 km [7] (klikkaa kuva isommaksi).

Suunnitellut tuulivoimalat olisivat siten täysin asutuksen ja kesämökkien ympäröimät. Koko Kaskisten keskusta jäisi 2-3 kilometrin säteelle voimaloista. Lisäksi tuulivoimalat aiheuttaisivat rakennusrajoituksia - kuten Vaasassa - asuinalueiden ohella muun muassa M-Groupin teollisuusalueelle [4].

Käytännössä kaikki kartalla näkyvät alueet asukkaineen ja loma-asukkaineen pääsisivät "nauttimaan" tuulivoimaloiden melusta ja välkkeestä, kuntarajasta välittämättä. Vettä pitkin tai jään päällä melu kuuluu kauas.

Hankealueeksi suunniteltu Dicksholmenin ja Härtsholmenin alue on luontoselvityksissä "arvioitu olevan erittäin uhanalainen luontotyyppi", joka "tulee säilyttää rakentamattomana" [8, 9].

Lisäksi Kaskisten saaren länsipuolella sijaitsee valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö Sälgrundin saari majakkoineen ja luotsiasemineen - ja Natura 2000 -alueen lintuluotoineen. Majakka on 27,3 metriä korkea ja Museoviraston mukaan "huomattava maisemaelementti". [10] Alue on erityisen hyvää muutto- ja merilintujen seurantaan ja siellä on tavattu myös harvinaista punajalkahaukkaa [11]. Hankealue sijaitsisi vain 2,5-4,5 kilometrin päässä tästä kokonaisuudesta!

Sälgrundin lintuluotoja Kaskisissa. Kuva: P. Peltoniemi

Miten teollisen tuulivoiman rakentaminen Dicksholmenin ja Härtsholmenin kaksoissaarille säilyttäisi niiden uhanalaisen luontotyypin?

Tai miten viisi ja puoli kertaa Sälgrundin majakkaa korkeammat tuulivoimalat säilyttäisivät Sälgrundin valtakunnallisesti merkittävänä kulttuuriympäristönä taikka sen Natura 2000 -alueen suojeluperusteet?

 

Kvarnskatan (klikkaa kuvasta videoon). Kuva: K. Ylikoski.

Videolla ei suotta esitetä avointa kysymystä Kaskisten päättäjille: - Kun laitetaan puntarin kuppeihin tuulivoimayrittäjän mahdollisuus verovaroista maksettavaan syöttötariffiin ja toiseen Kaskisten asukkaat ja rajallinen, jäljellä oleva luonto - kumpi on mielestäsi painavampi? [4]

Pohjalaiselle, matkailijalle, lintujen ja luonnon ystävälle asia on päivänselvä: EI tuulivoimaloita Kaskisiin [5]. - P. P.


Viitteet

[1] Wikipedia. Kaskinen. Saatavilla: https://fi.wikipedia.org/wiki/Kaskinen
[2] Väestötietojärjestelmä. Kuntien asukasluvut aakkosjärjestyksessä. Rekisteritilanne 30.06.2015. Saatavilla: http://vrk.fi/default.aspx?docid=8843&site=3&id=0
[3] Nousiainen, I. (2012). Kaskisten poluilla ja kujilla. Saatavilla: http://taikapolku.blogspot.fi/2012/11/kaskisten-kaduilla.html
[4] Ylikoski, K. (2015). Ei tuulivoimaloita Kaskisiin. Video. Saatavilla: https://www.youtube.com/watch?v=BMfiIrzX1Fk&list=PLq-rDUefJ0TR8zelpbgQWYRh0dehoJ2WW
[5] EI tuulivoimaloita Kaskisiin. Adressi. Adressit.com. Saatavilla: http://www.adressit.com/ei_tuulivoimaloita_kaskisiin
[6] Kaskinen (2015). Muut käyntikohteet. Myllyniemen tuulimylly. Saatavilla: http://www.kaskinen.fi/Default.aspx?id=315808
[7] Kaskinen. Maanmittauslaitos, Maastokarttarasteri (1:100 000) 07/2015. Creative Commons Nimeä 4.0 kansainvälinen -lisenssi.
[8] Fagerholm, I. (2005). Luontoinventointi Kaskisten kaupungissa kesällä 2005. Naturinventering av Kaskö stad sommaren 2005. Suom. P. Nyström. Saatavilla: http://www.paikkatieto.airix.fi/paikkatieto/kaskinen/yleiskaava/taustaselvityksia/Luontoselvitys.pdf
[9] Nironen, M. (2012). Kaskisten kaupunki tuulivoimaosayleiskaava, Luontoselvitys 2012. Ympäristösuunnitttelu Enviro Oy.
[10] Museovirasto (2009). Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Sälgrundin majakka, luotsiasema ja Laxhamn. Saatavilla: http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4733
[11] Lintupaikat.kuvat.fi (2015). Sälgrund. Kaskinen. Saatavilla: http://lintupaikat.kuvat.fi/kuvat/Kaskinen/S%C3%A4lgrund/

Julkaistu 14.07., päivitetty (linkkiä) 28.07.2015.