Sain yli puolitoista vuotta sitten joulukuussa 2016 hyvältä ystävältä viestin. Koska sen aihe on nyt Auringon hiljaisuuden vuoksi ajankohtaisempi kuin koskaan, julkaisen sisällön stilisoituna ja viitteillä täydennettynä - uskon, että tämä olisi ollut myös hänen tahtonsa.
Olin kirjoittanut ystävälleni silmään sattuneesta Tekniikan Maailman jutusta "Erikoinen ilmiö: Auringossa hiljaisinta 5 vuoteen" [1]. En tiennyt tuolloin auringonpilkuista tai muistakaan avaruuden ilmiöistä tuon taivaallista, joten kysyin hänen kommenttiaan.
"Terve vain,
oli hyvä huomio. Olen seurannut tuota Auringon käyttäytymistä NASAn sivuilta jo useamman vuoden. Maaliskuun 2016 jälkeen ei ole montaakaan edes pientä pilkkua näkynyt ja kun katsoo kuvaa magneettikentästä, ei näyttäisi olevan tulossakaan. Nämä magneettiset häiriöt näkyvät lähinnä Auringon ns. päiväntasaajalla, joka pyörii nopeammin akselinsa ympäri kuin napa-alueet.
Tästä aiheesta oli juttu Ursan Tähdet ja avaruus -lehdessä [2] ja aiemmin Tieteen kuvalehdessä. Nyt on esitetty arveluja, onko kenties tulossa pitkäkin pilkuton jakso [3].
1600-luvulla oli kymmeniä vuosia kestänyt jakso, jota on kutsuttu Maunderin minimiksi. Silloin ainakin pohjoisilla leveysasteilla oli hyvin kylmä kausi. [4]
Jos katsot Suomen historian kirjoituksia, niistä ilmenee, että taloja autioitui ja ihmisiä kuoli nälkään ja tauteihin huonojen tai kylmien kesien vuoksi. Verot kuninkaalle jäivät usein maksamatta. Maksu oli usein viljaa tai muita maataloustuotteita, sen vuoksi moni menetti oikeutensa tilaan ja taloon, jotka oli raivannut ja rakentanut.
Nyt tämä tuskin tapahtuu, kun voi tuoda ulkomailta ruokaa, mutta ihmisiä on myös enemmän ja jos kato koettelee lämpimimpiäkin vyöhykkeitä, asia muuttuu entistä vakavammaksi. Ruuan hinta voi nousta moninkertaiseksi nykyisestä [5-6]."
Vaikka vuonna 2016 oli lopulta kaikkiaan 32 auringonpilkutonta päivää (9 %) [7], on viesti ajankohtaistakin ajankohtaisempi!
Viime ja tämän kevään uutisten mukaan Auringon aktiivisuusminimi syvenee - tutkijoiden ihmetykseksi [8-10]. Viime vuoden 104 auringonpilkutonta päivää on jo nyt ylitetty: tänä vuonna pilkuttomia päiviä on jo 116 eli reilusti yli puolet (56 %) [7].
Viime ja tämän kevään uutisten mukaan Auringon aktiivisuusminimi syvenee - tutkijoiden ihmetykseksi [8-10]. Viime vuoden 104 auringonpilkutonta päivää on jo nyt ylitetty: tänä vuonna pilkuttomia päiviä on jo 116 eli reilusti yli puolet (56 %) [7].
Auringon aktiivisuusminimin aallonpohja on edessä, eikä se voi olla vaikuttamatta ihmisten elämään, kuten Oppenheimer Ranch Project kuvasi vuosi sitten elokuussa julkaisemallaan videolla [4, 11].Ruuan hinta on jo nousussa. Grafiikka on kuvakaappaus Ylen uutisesta heinäkuulta 2018 - joidenkin peruselintarvikkeiden hinnat ovat nousseet viimeisen vuoden sisällä todella paljon [6]. Kevään ja kesän kuivuus ei lupaa ruuantuotannon näkökulmasta hyvää.
Heinäkuinen auringonlasku. Kuva: P. Peltoniemi.
Viesti jatkuu Maan lämpötilavaihtelujen ja akselikulman sekä Auringon toiminnan vaihtelun kuvauksella. Näihin täydennän viitteet, kun löydän ne.
"On huomioitava, että lämpötilavaihtelut tapahtuvat viiveellä. Lyhyen aikavälin viiveen huomaat esimerkiksi, kun talvipäivän seisaus on tänä vuonna 21. joulukuuta ja tammikuun 4. päivänä Aurinko on lähimpänä Maata, niin talven kylmin jakso on kuitenkin vasta helmikuun lopulla. Vastaavasti kesäpäivän seisaus juhannuksen tienoilla ja Aurinko kauimpana Maasta 4. heinäkuuta - tietenkin lämmin jakso johtuu osittain muun muassa merien lämpenemisestä kesällä ja jään sulamisesta keväällä. [12]
Tässä näyttää kuitenkin nyt olevan Maan akselikulmalla suurempi vaikutus kuin Auringon etäisyydellä. Vaihtelu tämän hetken vuositasolla on noin 5 miljoonaa kilometriä.
Auringon toiminnallisella vaihtelulla näyttäisi myös olevan melko suuri merkitys. Esimerkiksi heinäkuussa säteilyteho näyttäisi olevan nyt noin 475 W/m2, kun se nykyisen lämpökauden huippuaikana noin 4.000 vuotta sitten oli noin 530 W/m2. Käyrästön mukaan se on ollut sen jälkeen laskevassa suunnassa."
Helmikuinen auringonnousu. Kuva: P. Peltoniemi.
Hän pohti myös Maan kiertoradan muutosten vaikutusta vuodenaikoihin sekä ilmastonmuutosvouhotusta - lämpenemisen pelkoa, jonka varjolla myös tuulivoimahulluus on ajettu läpi.
"Siihen että Maan kiertorata on lähimpänä Aurinkoa talvella liittyy mielenkiintoinen ilmiö. En ole löytänyt tarkkoja tietoja siitä, kuinka nopeasti tämä kiertoaika muuttuu esimerkiksi niin, että lähimpänä oltaisiinkin kesällä, jolloin kesät olisivat entistä kuumempia tai vastaavasti talvet entistä kylmempiä, mutta selvitän tuon jaksotuksen muutoksen joskus. Meidän elinaikana se joka tapauksessa siirtyy hyvin vähän - lienee minuutteja tai sekunteja per vuosi.
Tähän kaikkeen ilmastonmuutosvouhotukseen liittyen, kun päivät kuuntelee tv:tä ja radiota, joutuu toteamaan suuren puutteen - kuinka pienellä tiedolla, taidolla ja älykkyysosamäärällä meidän maata ja maailmaa johdetaan!
Tuskin monellakaan on hajua, että aurinkokuntamme, johon kuuluu alle 10 planeettaa ja niiden vajaat 100 kuuta, kiertää galaksimme keskustan kerran noin 226 miljoonassa vuodessa, johon kuuluu puolestaan miljardeja Aurinkoa vastaavia tähtiä ja vastaavasti galakseja on miljardeja [13].
Kyllä pieni on ihminen."En voi kuin yhtyä tähän.
Ihminen on niin pieni ja päättäjät niin ulkona yrittäessään hallita Maapallon ilmastoa. Ilmaston kehittyminen suuntaan tai toiseen on korkeammassa kädessä, niin kuin se on aina ollut. Kauanko ihmisillä kestää myöntää tämä? - K. U. & P. P.
Viitteet
[1] Rainisto, Sami (2016). Erikoinen ilmiö: Auringossa on nyt hiljaisinta 5 vuoteen. Tekniikan Maailma 02.12.2016. Saatavilla: https://tekniikanmaailma.fi/erikoinen-ilmio-auringossa-hiljaisinta-5-vuoteen/
[2] Suominen, Mikko (2009). Auringonpilkut saattavat kadota kokonaan. Tähdet ja avaruus 08.09.2009. Ursa. Saatavilla: https://www.avaruus.fi/uutiset/aurinko-planeetat-ja-kuut/auringonpilkut-saattavat-kadota-kokonaan.html
[3] Pick of the week: Almost spotless. SDO Gallery. NASA. Saatavilla: https://sdo.gsfc.nasa.gov/gallery/potw/item/760
[4] Peltoniemi, P. (2018). Auringon aktiivisuusminimin aallonpohja edessä. Saatavilla: http://karajavuori.blogspot.com/2018/03/auringon-aktiivisuusminimin-aallonpohja.html
[5] Ruoan hinnan lasku on ohi: Kaikki hinnat lähtivät nousuun. Uusi Suomi 27.03.2018. Saatavilla: https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/245026-ruoan-hinnan-lasku-ohi-kaikki-hinnat-lahtivat-nousuun
[6] Heima, Timo-Pekka. Onko halpuutuksen aika ohi? Ruuan hinta nyt nopeassa nousussa – Katso kymmenen eniten kallistunutta elintarviketta. Yle 21.07.2018. Saatavilla: https://yle.fi/uutiset/3-10314999
[7] What's up in space. Friday, July 27, 2018. Spaceweather.com. Saatavilla: http://www.spaceweather.com/
[8] Suominen, Mikko (2017). Kaksi viikkoa ilman auringonpilkkuja - viimeksi näin hiljaista oli 10 vuotta sitten. Tähdet ja avaruus 20.03.2017. Ursa. Saatavilla: https://www.avaruus.fi/uutiset/aurinko-planeetat-ja-kuut/kaksi-viikkoa-ilman-auringonpilkkuja-viimeksi-nain-hiljaista-oli-10-vuotta-sitten.html
[9] Riikonen, Marko (2018). Aurinko saattaa himmetä vuosisadan puolivälissä – tutkijat selvittivät kuinka paljon. Tähdet ja avaruus 08.02.2018. Ursa. Saatavilla: https://www.avaruus.fi/index.php?id=9906
[10] Gustavsson, Jonas (2018). Tutkijat ihmeissään: Onko Aurinko seonnut? – Tuttu 11 vuoden auringonpilkkujen kierto on saattanut lyhentyä 9 vuoteen. Tekniikan Maailma 27.04.2018. Saatavilla: https://tekniikanmaailma.fi/tutkijat-ihmeissaan-onko-aurinko-seonnut-tuttu-11-vuoden-auringonpilkkujen-kierto-on-saattanut-lyhentya-9-vuoteen/
[11] Oppenheimer Ranch Project (2017). The Grand Solar Minimum - The DocuMovie - History Will Repeat Itself. Video, YouTube. Saatavilla: https://www.youtube.com/watch?v=gKe2su0rlgo
[12] Maapallo / Maapallon sijainti (2018). Wikikirjasto. Saatavilla: https://fi.wikibooks.org/wiki/Maapallo/Maapallon_sijainti
[13] Aurinkokunta (2018). Wikipedia. Saatavilla: https://fi.wikipedia.org/wiki/Aurinkokunta
Muut kuvat: Pixabay.
