Hirvet väistivät tuulivoimala-alueen

Hirvi on Suomen tärkein riistaeläin. Sen levinneisyysalue kattaa koko maan. Hirvikannan kokoa säädellään luvanvaraisella metsästyksellä, joka puolestaan perustuu kannan seurantaan muun muassa hirvihavaintokorttien ja lentolaskennan avulla. [1]

Hirvien lentolaskennat tehdään helmi-maaliskuussa, jolloin lumiolosuhteet ovat otollisimmat hirvien löytymisen kannalta. Jokaisen laskennassa havaitun hirven sijainti merkitään koordinaattipisteellä karttaan. [1] Hirvien lentolaskentaa pidetään melko luotettavana menetelmänä hirvikannan seurannassa [2].

Närpiönseudun riistanhoitoyhdistys suoritti hirvien lentolaskennan alueellaan kolmen päivän aikana 23.-25.02.2016. Riistanhoitoyhdistyksen alue käsittää yhteensä 110 000 hehtaaria. Laskenta tehtiin noin 150 metrin lentokorkeudesta pienkoneella, jonka lentonopeus oli noin 140 km/h. [3]

Laskennan suorittajien mukaan laskentakarttoihin merkityt koordinaatit ovat alueen itälaidalla suhteellisen tarkkoja, koska merkitsemiseen käytettiin GPS:ää. Alueen länsilaidan merkinnät perustuvat paperikarttoihin. Joissain tapauksissa koordinaattien sijainti saattaa tämän vuoksi hiukan heittää, mutta havaittujen hirvien lukumäärä pitää paikkansa. [3]

Suoritetussa lentolaskennassa on noin 15-20 %:n virhemarginaali, sillä laskennassa on todennäköisesti jäänyt osa hirvistä huomaamatta. Erityisesti tiheistä metsistä ja kuusimetsistä hirviä on vaikea havaita. Loput hirvet, arviolta noin 85 %, makasi nuoremmissa taimikoissa. [3]

Hirviä iltahämärissä. Kuva: P. Peltoniemi.

Närpiönseudun riistanhoitoyhdistyksen lentolaskenta antaa tietoja myös Svalskullan tuulivoimala-alueen hirvikannasta. Tuulivoimala-alueelta tai sen läheltä ei havaittu lentolaskennassa lainkaan hirviä [3]. Alueen rakentamisen vuoksi siellä ei sijaitse enää tiheää metsääkään, joten laskennan tuloksia voidaan pitää Svalskullan alueen osalta luotettavina.

Hirvien lentolaskennan tuloksia Svalskullan tuulivoimala-alueen näkökulmasta. (Klikkaa kartta suuremmaksi.)

Riistanhoitoyhdistyksen suorittaman lentolaskennan tuloksia tukee myös aiempi alueelta suoritettu lumijälkilaskenta. Alueen pinta-ala on noin 2,4 neliökilometriä. Helmikuisen lumijälkilaskennan havainnointireitin kokonaispituus oli 9,2 km. Sen varrelta löydettiin vain yhdet hirven jäljet. [4]

Hirvet näyttävät siis väistävän tuulivoimala-alueen, kuten myös Ruotsissa on todettu [5]. Mitä tämä tarkoittaa käytännössä tulevaisuudessa, jos Pohjanmaan maakuntaan kaavoitetuista tuulivoima-alueista toteutuu edes murto-osa?

Tuulivoimarakentaminen muuttaa ja pirstoo voimakkaasti metsiä - pahimmassa tapauksessa valtavissa mittakaavoissa koko läntistä Suomea ajatellen. Mistä hirvet silloin löytävät elintilaa, kun tilanne muun muassa Satakunnassa, Rannikko-, Etelä-, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaallakin on tuulivoimakaavoituksen suhteen samanlainen? Mitä tämä merkitsee metsästykselle harrastuksena ja hirvikannan säätelijänä? - P. P.


Viitteet

[1] Luke (2014). Hirvikannan seuranta. Saatavilla:
http://www.rktl.fi/riista/hirvielaimet/hirvi/hirven_kannanarvioinnin_menetelmat/hirvikannan_seuranta.html
[2] Rautiainen, Riikka (2013). Harvat hirvet löytyivät tähystämällä. Yle. 20.03.2013.
Saatavilla: http://yle.fi/uutiset/harvat_hirvet_loytyivat_tahystamalla/6544564
[3] Närpesnejdens Jaktförening (2016). Aktuellt. Lainattu 12.03.2016. Saatavilla: http://www.njvf.fi/content/aktuellt
[4] Ylikoski, K. & Uusitalo, K. (2016). Tuulivoima-alue = riistatyhjiö? Lumijälkilaskenta Svalskullan tuulivoimatuotantoalueella Närpiön Pjelaxissa 16.02.2016. Saatavilla: https://www.dropbox.com/s/0felpuruj1tug9g/Lumij%C3%A4lkilaskenta%20Svalskulla%20N%C3%A4rpi%C3%B6%20162016.pdf?dl=0
[5] SVT (2014). Älgar skräms av vindkraftverk. 09.09.2014, päivitetty 11.12.2015. Saatavilla: http://www.svt.se/nyheter/regionalt/vasterbottensnytt/algar-skams-av-vindkraftverk

Huom. Postauksen luontokuvat ovat kuvituskuvia, eikä niitä ole otettu lentolaskennan toteutuspäivinä tai -paikoissa.

Päivitetty (lähteen 4 linkki) 12.06.2017.

Lumijälkiä laskemassa

Miten tuulivoimaloiden rakentaminen vaikuttaa riistakantoihin, riistatalouteen ja metsästykseen? Ruotsissa tehdyn tutkimuksen mukaan hirvet välttävät oleskelua tällaisten alueiden lähellä, eivätkä enää etsi sieltä suojaa tai jää sinne lepäämään, vaikka kulkisivatkin alueiden läpi [1]. Tämän tarkemmin asiaa ei ole toistaiseksi tutkittu.

Tuulivoimakaavojen selvityksissä todetaan kuitenkin lähes poikkeuksetta eri lajeja koskien: ”Ei aiheuta vähäistä suurempaa haittaa.” Mihin toteamus perustuu, kun tutkittua tietoa tuulivoimaloiden vaikutuksista riistaan ja muihin eläimiin ei ole? Miten tuulivoimala-alue vaikuttaa eläinten esiintymiseen ja liikkumiseen? [2]

Närpiön Pjelaxin Svalskullan tuulivoimala-alueella tehtiin lumijälkilaskenta helmikuun puolivälissä kahden metsästäjän toimesta. Laskennan tarkoituksena oli selvittää eläinten liikkumista tuulivoimala-alueella ja sen lähiympäristössä. [2]

Svalskullan voimala-alue
(kuvattu Kaskisista Närpesfjärdenin rannalta). Kuva: P. Peltoniemi.

Svalskullan tuulivoimatuotantoalueella on viisi tuulivoimalaa. Niiden turbiinit ovat malliltaan Vestas V112 ja nimellisteholtaan 3 MW. Voimaloiden napakorkeus on 124 metriä ja roottorin halkaisija 112 metriä. Voimalat on otettu käyttöön loppuvuodesta 2014. Tuulivoimalat ja niiden vaatimat huoltotiet sekä kokoonpanoalueet on rakennettu metsään, rantatien eli valtatie 8 kupeeseen. [2, 3]

Svalskullan tuulivoimala-alue Närpiön Pjelaxissa [4] (klikkaa kuva isommaksi).

Lumijälkilaskenta tehtiin yhtenä iltapäivänä ja se kesti noin neljä tuntia. Jäljet päästiin laskemaan tuoreelta lumelta, sillä lumisade alueella oli tauonnut vajaa kaksi vuorokautta ennen laskentapäivää. Eläimillä oli ollut yhteensä 41 tuntia aikaa liikkua alueella ennen laskennan aloitusta. [2] Alue on pinta-alaltaan noin 2,4 neliökilometriä [3].

Sää laskennan aikana oli aurinkoinen, tuulta oli noin 8 metriä sekunnissa ja lämpötila lähellä nollaa. Havainnointireitin kokonaispituus oli 9,2 kilometriä. Reitti kierrettiin yleisiä teitä, alueen huoltoteitä ja sähkölinjaa seuraten jalan. Tuulivoimaloiden ääni kuului koko havainnointireitille. [2]

Noin puolen kilometrin etäisyydeltä tuulivoimaloista oli neljät ketun, yhdet metsäjäniksen, yhdet kärpän, yhdet näädän ja yhdet hirven jäljet. Selvityksessä olevan kartan mukaan tehdyt havainnot painottuivat tuulivoima-alueen lounaispuolelle, sähkölinjan alle - vallitsevien tuulten yläpuolelle. [2]

Yhdet ilveksen jäljet löytyivät noin 750 metrin päästä lähimmästä tuulivoimalasta. Linnuista laskennassa ei saatu yhtäkään näkö- tai kuulohavaintoa iltapäivän aikana. Tuulivoimaloiden väliseltä alueelta ei löytynyt jälkiä. [2]

Laskennan tekijät toteavat kertaalleen suoritetun lumijälkilaskennan olevan melko suppea katsaus tuulivoima-alueen eläimistön selvittämiseksi. Sen tulokset vahvistavat kuitenkin havaintoja, joita alueelta on rakentamisajasta kesästä 2014 lähtien tehty, samoin kuin myöhempiä havaintoja alueen ollessa tuulivoimatuotannossa: Lintuja ei enää ole alueella. Riistaa ei ole tuulivoima-alueella, eikä se liiku alueen läpi. [2]

Närpiönseudun riistanhoitoyhdistys suorittaa alueella hirvien lentolaskennan helmi-maaliskuussa 2016. Tästä saadaan tietoa hirvien kannasta alueella. Myös Suomen riistakeskuksen ja Metsästäjäliiton tulisi tutkia, miten tuulivoimala-alueet vaikuttavat riistakantoihin [2] - ennen kuin on saatu aikaan peruuttamatonta vahinkoa. - K. Y. & P. P.


Viitteet

[1] SVT (2014). Älgar skräms av vindkraftverk. 09.09.2014, päivitetty 11.12.2015. Saatavilla: http://www.svt.se/nyheter/regionalt/vasterbottensnytt/algar-skams-av-vindkraftverk
[2] Ylikoski, K. & Uusitalo, K. (2016). Tuulivoima-alue = riistatyhjiö? Lumijälkilaskenta Svalskullan tuulivoimatuotantoalueella Närpiön Pjelaxissa 16.02.2016. Saatavilla: https://dl.dropboxusercontent.com/u/12844832/Lumij%C3%A4lkilaskenta%20Svalskulla%20N%C3%A4rpi%C3%B6%20162016.pdf
[3] Ramboll (2013). Uusiutuvat energiavarat ja niiden sijoittuminen Pohjanmaalla. Kohdekortit. Svalskulla (37). Saatavilla: http://www.obotnia.fi/assets/1/Planlaggningsenheten/Vaihekaava-2/kohdekuvaukset-27-53.pdf
[4] Svalskulla. Maanmittauslaitos, Maastokarttarasteri (1:100 000) 02/2016. Creative Commons Nimeä 4.0 kansainvälinen -lisenssi.
Huom. Postauksen luontokuvat ovat kuvituskuvia, eikä niitä ole otettu lumijälkilaskennan toteutuspäivänä tai -paikassa.

Pyhävuoren komeilla kivipelloilla

Rannikko-Pohjanmaan korkein kohta on Kristiinankaupungin alueella sijaitseva Pyhävuori (ruot. Bötombergen), joka kohoaa 130 metriä meren pinnan yläpuolelle. Vain kuuden kilometrin päässä vuoresta kulkee valtatie 8 Porista Vaasaan. [1, 2]

Näkymä Pyhävuorelta luoteeseen. Kuva: P. Peltoniemi.

Pyhävuoren vaihteleva maasto reitistöineen ja taukopaikkoineen tarjoaa oivallisen retkikohteen luonnonystävien lisäksi niin patikoijille, kuntoilijoille ja hiihtäjille kuin marjastajille ja sienestäjillekin [2]. Vuoren laella sijaitsee näköalapaikka ja hiihtokeskus. Se toimii kesäisin patikointireittien lähtöpisteenä. [2-4]

Alkukesän retken tarkoituksena oli tutustua Pyhävuoren kivipeltoihin ja kivikkoihin - osaan niistä. Luolareitti tuli tutuksi lokakuisella Susiluolan retkellä. Nyt askel suunnattiin Pyhävuoren päälle.

Vuoren laella, heti Digitan radiomaston kaakkoispuolella vastassa oli kiviröykkiö. Paikallisten asukkaiden tiedon mukaan siinä sijaitsi viime vuosisadalla vartiotorni, ns. ryssäntorni, josta näki vaivatta merelle, aina Kristiinaan asti. Torneja on ollut pitkin rannikkoa mm. Merikarvialla ja Porissa.

Paljon myöhemmin paikalla oli radiomasto [5]. Kumpaakaan niistä ei enää ole, mutta kiviröykkiössä on selvästi nähtävissä rakennelman jalkojen paikat.

Pyhävuoren kivipelloilla. Kuva: P. Peltoniemi.

Vuoren laki jatkuu kiviröykkiöstä kaakkoon. Kivikkoa kulkiessa maasto kuitenkin nousee - laki ei ole tasainen.

Kesäkuun alun auringonpaisteessa se hohkasi lämpöä. Hetken kuluttua eteen levittäytyi valtava kivipelto. Tuntui kuin olisi astunut muutaman vuosituhannen ajassa taaksepäin. Asutusta ei näkynyt, vain kiviä, puita, taivas ja kaukana siintävä horisontti - meri.

Pohjanmaan laella. Kuva: P. Peltoniemi.

Pyhävuoren kivipellot, ns. pirunpellot ovat syntyneet noin 9000 vuotta sitten. Mannerjäätikön sulaessa ja maan kohotessa vuoren laki nousi merenpinnan yläpuolelle. Aallokko ja jäät kuljettivat, muovasivat ja lajittelivat kiviainesta, ja muodostivat paikalle noin 1 kilometrin mittaisen ja 300 metriä leveän rannan. [6]

Aaltojen muovaamat rantavallit pystyy yhä erottamaan. Helpoimmin muinaisrannan muodot näkee kivipellon eteläpuolelta ylöspäin katsoessa - kuvassa korkeuserot tosin lähes häviävät. Kivikkoa kulkiessa huomiota kiinnittivät myös siellä täällä sijaitsevat mahdolliset pyyntikuopat [5].

Suomen arvokkaimpia kivikkoja on tänä kesänä astellut myös GTK ja SYKE, Ympäristöministeriön toimeksiannosta. Ammattilaiset arvioivat kivikkoa katsoessaan sen kokoa, muotoa ja näyttävyyttä, kivi- ja kasvilajeja sekä syntytapaa. GTK:n mukaan Pyhävuoren kivipelto on todennäköisesti koko Länsi-Suomen komein ja myös valtakunnallisesti arvokas - kokonsa, näyttävyytensä ja rantavalliensa vuoksi. [6]

Länsi-Suomen näyttävin. Kuva: P. Peltoniemi.

Silti Kristiinankaupunki haluaisi kaavoittaa vuoren ympäristön pitkästi yli sadalle teollisuusluokan voimalalle! Isojoki ja Karijoki jatkaisivat noin 160 voimalalla. Noin 10 kilometrin säteellä Pyhävuoresta pyörisi todellinen hullunmylly: yhteensä yli 270 teollista tuulivoimalaa.

Ajatus ja näkymä länsi-luoteeseen Pyhävuoren laelta saavat hiljaiseksi. Etäällä, noin 21 kilometrin päässä kohoaa Metsä-Botnian piippu Kaskisissa. Svalskullan viisi tuulivoimalaa lapoineen 14 kilometrin päässä Närpiön Piolahdessa (Pjelaxissa) nousevat sitä kolme kertaa korkeammalle. Närpiön Pjelaxin ja Bölen noin 60 voimalaa näkyisivät Pyhävuorelle ihan samalla tapaa kuin Svalskullan, samoin kuin Kauhajoen Mustaisnevan 9 voimalaa. Ja lisäksi kymmenen kilometrin säteelle muut 270 voimalaa...

Mitä tästä luonnosta ja historiasta olisi jäljellä sen jälkeen?

Kristiinankaupungin kotisivujen mukaan Pyhävuorella riittää tutkimista niin kasvitieteilijöille kuin historian tutkijoillekin [2]. Vuosituhansien kuluessa Pyhävuori on nähnyt monenlaista. Se on pyhä paikka, kultti- ja tarinapaikka [7]. - P. P.


Viitteet

[1] Wikipedia (2015). Suomen korkeimmat kohdat maakunnittain. Saatavilla: https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_korkeimmat_kohdat_maakunnittain
[2] Kristiinankaupunki (2013). Pyhävuori. Saatavilla: http://www.visitkristinestad.fi/ajankohtaista/pyhavuori-2
[3] Lapväärtti (2009). Pyhävuoren hiihtokeskus. Saatavilla: http://www.lappfjard.fi/document.asp?id=z97h23w8ses
[4] Pyhävuoren alueen vaellusreitit. Bötombergets vandringsleder. Kartta 1:20000. Saatavilla: http://www.visitkristinestad.fi/assets/1/Uploads/Vandringsle-Vaellusreitti-Botombergen-Pyhavuori.pdf
[5] Museovirasto (2007). Kristiinankaupunki, Lappfjärd-Pyhävuori/Bötomberget. Kulttuuriympäristö rekisteriportaali.
http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/portti/default.aspx?sovellus=mjreki&taulu=T_KOHDE&tunnus=409010034
[6] Harju, Heidi-Maria (2015). Neljä miestä, satoja kuljettuja kivikoita – Suomen kivikot on kohta arvotettu. Yle Pohjanmaa 07.07.2015. Saatavilla: http://yle.fi/uutiset/nelja_miesta_satoja_kuljettuja_kivikoita__suomen_kivikot_on_kohta_arvotettu/8126801
[7] Museovirasto (2005). Kristiinankaupunki, Lappfjärd-Pyhävuori. Kulttuuriympäristö rekisteriportaali.
http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/portti/default.aspx?sovellus=mjreki&taulu=T_KOHDE&tunnus=287500001

Päivitetty (linkki lisätty) 29.07.2015.