Älkää pelätkö

Joulutunnelma ei löytynyt tänä vuonna kirkosta. Vesisateessa ja Santavuoren voimaloiden pyöriessä infraäänen pommittama kirkko olisi tuntunut pahalta, pyhäinhäväistykseltä.

Joulumieli tuli lasten riemusta, se tuli tuoksuista ja perinteistä, joululauluista, ja alkoi aattoillasta.

Lammaslauma Niemenkylässä. Kuva: P. Peltoniemi.

Varsinainen joulun sanoma aukesi kuitenkin vasta joulun jälkeen levon, yhdessäolon ja kiireettömyyden myötä. Se kirkastui jouluevankeliumin tutuista säkeistä, niistä jotka joka vuosi on luettu.

Se tiivistyi kahteen sanaan: - Älkää pelätkö.

Yö. Kuva: P. Peltoniemi.

Jo kouluaikoina muistan lukeneeni joulujuhlassa, puolipimeässä juhlasalissa:

"Sillä seudulla oli paimenia kedolla vartioimassa yöllä laumaansa.

Niin heidän edessään seisoi Herran enkeli, ja Herran kirkkaus loisti heidän ympärillään, ja he peljästyivät suuresti.

Mutta enkeli sanoi heille:

'Älkää peljätkö; sillä katso, minä ilmoitan teille suuren ilon, joka on tuleva kaikelle kansalle: teille on tänä päivänä syntynyt Vapahtaja, joka on Kristus, Herra, Daavidin kaupungissa.

Ja tämä on teille merkkinä: te löydätte lapsen kapaloituna ja seimessä makaamassa.'"

Meni siinä silloin pimeässä paimenet, yö, keto ja lampaat sekaisin, mutta sitä kukaan tuskin huomasi, kun kaikki tuli kuitenkin sanottua.

Itse joulukuvaelmaa ei ilosanoman lukija pystynyt peilin kautta selkänsä takana seuraamaan. Ehkä tapahtumat ja tekstinluku osuivat kuitenkin kohdilleen. Evankeliumi loppui sanoihin:

"Ja paimenet palasivat kiittäen ja ylistäen Jumalaa kaikesta, minkä olivat kuulleet ja nähneet, sen mukaan kuin heille oli puhuttu."

Mutta "älkää pelätkö".

Paimenet pelästyivät enkeliä yön pimeydessä, mutta enkeli oli päättänyt ilmestyä juuri heille kedolla oleville - ja eläimille. Enkelillä oli kaksi asiaa: ilosanoma ja kehotus olla pelkäämättä.

Niitty Myllykylässä. Kuva: P. Peltoniemi.

"Älkää pelätkö" on tänä vuonna kehotus infraääniyön pimeydessä - edes siellä ei tarvitse pelätä. Tämä on kyllä pimeääkin pimeämpää, mutta enkeli on jo ilmestynyt - miten monet ovatkaan saman pyynnön lähettäneet eteenpäin - ja kuljemme kohti valoa.

Älkää pelätkö, ilosanoma on tarkoitettu juuri meille. - P. P.

Ilmajoen asukkaat luonnon ja elinympäristönsä puolesta

Ilmajoella on noussut valtava vastustus kunnan tuulivoimakaavailuja kohtaan. Yhteensä 150 teollisen tuulivoimalan kaavoitus lähelle asutusta, vain satojen metrien päähän ihmisten kodeista mullistaisi käytännössä koko kunnan sekä sen naapurikuntien asukkaiden elämän.

Tämä on Santavuoren kohdalla jo huomattu. Tuulivoimamelun rikkomista yöunista ja infraäänen aiheuttamista jatkuvista terveysoireista on karvasta kokemusta kuntarajan molemmin puolin. Myös ensimmäiset viestit eläimille aiheutuneista ongelmista ovat tulleet.

Kuka on vastuussa: kunta, terveysviranomaiset vai tuulivoimatoimija? Poliittiset päättäjät, kunnanhallituksen ja -valtuuston jäsenet? Ilmoittautuuko vastuunkantajaa?

Ilmajoen asukkaat eivät taistelutta luovuta. Kunnassa kerätään nimiä kuntalaisaloitteeseen 3 kilometrin suojaetäisyyden puolesta. Ihmiset eri puolilla kuntaa ovat nousseet puolustamaan kotejaan, elinympäristöään ja Ilmajoen luontoa.

Läpihuutojuttu? Kuva: P. Peltoniemi.

Koko Ilmajoen kunnan tuulivoimakaavoitus on kuulemma alkanut neljä vuotta sitten. - Erehdytte, jos luulitte, että tämä on läpihuutojuttu! - P. P.

Tuulivoimaloitako lisää Ilmajoelle - ja sen rajoille?

Ilmajoki kaavoitti Etelä-Pohjanmaan korkeimman kohdan, Santavuoren, tuulivoimaloille. Parhaillaan nousemassa on 17. ja viimeinen voimala. Tyrmistys ympäri maakuntaa on ollut valtava.

Mutta Ilmajoen kaavailut eivät lopu tähän. Kunnassa on toukokuun 31. päivään asti nähtävillä kaavaluonnos tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaavasta, koko kuntaa koskien. Tai rehellisempää olisi sanoa, että Ilmajoen tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaava koskee myös kaikkia sen naapurikuntia: Jurvaa, Kurikkaa, Jalasjärveä, Peräseinäjokea, Seinäjokea, Isokyröä ja Laihiaa.

Alla oleva karttakuva on järkyttävää katsottavaa: 131 teollista tuulivoimalaa asutuksen keskelle - ja kartasta puuttuu jo olemassa olevat Mansikkavuoren 2 ja Santavuoren 17 voimalaa, yhteensä siis 150 teollisuuslaitosta. Ei ihme, että Ilmajoella on herännyt syvä huoli asiasta.

Ladattava pdf-esite (väri) (mustavalko).

Tuulivoimaloista huolestuneet asukkaat järjestävät yleisötilaisuuden tiistaina 10.05.2016 Ilmajoen kunnantalolla (os. Ilkantie 18, Ilmajoki). Tilaisuudessa on puhumassa Tuulivoima-kansalaisyhdistyksen puheenjohtaja Kalevi Nikula, joka kertoo suurten tuulivoimaloiden vaikutuksista asutukseen ja ympäristöön, tuuliteollisuusalueiden lähellä asuvien ihmisten kokemuksista sekä siitä, millaisia asioita maanomistajien tulisi tietää.

Tilaisuus on tarkoitettu tuulivoimaloista kiinnostuneille tai huolestuneille. Illan aikana on myös vapaata keskustelua ja mahdollisuus esittää kysymyksiä. Vapaa pääsy. - Tervetuloa!

PS.
Kaavaluonnos lähtötietoineen on nähtävillä Ilmajoen kunnan teknisellä osastolla 31.05.2016 saakka. Lisäksi aineisto löytyy Ilmajoen kunnan kotisivuilta. Mielipiteet kaavaluonnoksesta osoitetaan kirjallisina tai sähköpostitse kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippolalle (os. PL 20, 60801 Ilmajoki). Hän antaa myös lisätietoja, puh. 044-4191334. Kunta järjestää lisäksi yleisötilaisuuksia toukokuun aikana "erikseen ilmoitettavina aikoina".

Karttakuvan lähde Ilmajoen kunta, grafiikka Ilkka-lehti 29.04.2016.

Santavuoren muistoksi - In memoriam Santavuori

Ilmajoen puolella sijaitsevan Santavuoren muistoksi on avattu blogipäiväkirja. Sen merkinnät koostuvat kurikkalaisten ja ilmajokisten mietteistä ja tunnoista. [1]

Eteläpohjalaismaisemaa Santavuoren näkötornista

Kurikan suuntaan. Kuva: P. Peltoniemi.

Santavuori uhrattiin teolliseen tuulivoimatuotantoon Ilmajoen kunnan päätösten seurauksena. Tosin Kurikan kaupunki olisi myös halunnut rakentaa omalle puolelleen rajaa. Asukkaiden vastustus kaatoi kuitenkin Kurikan puolen hankkeen.

Santavuoren luontoarvot on menetetty. Kurikassakin joudutaan vielä vakavan paikan eteen. Odotettavissa on väistämättä melu- ja terveyshaittoja, niin ihmisille kuin eläimillekin. - P. P.


Viite

[1] Santavuori, Ilmajoki. 404 päivää maailmanloppuun - tuulivoiman tähden. Blogi Santavuoren muistoksi.

Julkaistu 07.03.2016.

Karhuvuorten alueilla Kurikan ja Jurvan välissä

Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavaehdotuksen oltua maakuntahallituksen käsiteltävänä on tuulivoimahankkeita alkanut putkahdella esiin kuin sieniä sateella Kauhajoella, Kurikassa ja Ilmajoella. Kurikkaan ja Teuvalle suunnitellaan nyt ns. Viiatin tuulivoimahanketta [1]. Se koostuu Lehtivuoren, Rasakankaan ja Saunamaan (Kurikan ja Teuvan puolen) hankkeista sekä Matkussaaren ja Kalistannevan alueista.

Pahimmillaan Kurikan ja Jurvan välinen alue kaavoitettaisiin käytännössä kokonaan teollisen tuulivoiman tarpeisiin. Kauhajoen- ja Koskenkorvantien väliin jäävälle Viiatti-Lintuneva-Joupinkangas-Rourunkangas-Rasakangas-Vuorusneva-Myötämäki -alueelle, noin 101 neliökilometrin alalle tulisi 99 teollisuusluokan voimalaa. Tässä maisemassa kulkisi Jurvasta Kurikkaan menevä Viinatie. Pienemmässä vaihtoehdossa voimaloita olisi 26 kappaletta - näiden kaavapäätöksistä tehdyt kunnallisvalitukset ovat kuitenkin hallinto-oikeuden ratkaistavina.

Hanke vaikuttaisi laajalti myös naapurikunta Ilmajoen puolella, sillä Jurvasta Seinäjoelle täytyisi vetää uusi 110 kV:n sähkönsiirtolinja. Se kulkisi muun muassa Ilmajoen Alajoki-maiseman läpi. [2, 3]

Karhunmaa ja seudun viljelysmaisemaa. Kuva: P. Peltoniemi.

Voimalat eivät olisi mitään pieniä myllyjä, vaan teollisuusluokan laitoksia: niiden kokonaiskorkeus olisi 210-230 metriä ja teho 3-5 MW. Ne näkyisivät - ja kuuluisivat - helposti Jurvan ja Kurikan keskustoihin asti, sillä lähimpien voimaloiden etäisyys niistä olisi vain 4,5-6,5 kilometriä.

Lähes täysin voimaloiden jalkoihin jäisi 2 kilometrin päässä sijaitseva Norinkylä ja 3,5 kilometrin etäisyydellä oleva Kirkonmäki-Hahdonmäki ympäristöineen, samoin kuin Polven-, Pohjois-, Juonen- ja Kampinkylä, Kuusistonloukko, Nopankylä ja Tainuunmäki. Lähimmillään tuulivoimaloita tulisi 600 metrin päähän asutuksesta ja 2 kilometrin säteelle jäisi runsaasti vakituista asutusta.

Täysin hankealueen sisälle jäisi muutama loma-asunto, mutta - "hankealueella ei ole lainkaan vakituista asutusta", kuten YVA eli ympäristövaikutusten arviointiohjelma sanoo [4] - rauhoittavaa, eikö totta?

 Pikku Karhuvuoren laavu. Kuva: P. Peltoniemi.

Mutta jos tuulivoimayhtiö ei välitä ihmisistä, niin entä alueiden virkistys- tai luontoarvoista?

Hankealueella kulkee kaksi seutukunnallisesti merkittävää ulkoilureittiä: Pikku ja Iso Karhuvuorten kautta kulkeva Karhunpolku ja Niinistön suopolku sekä hiihtolatu, samoin kuin Rauhankankaan latureitti ja Säläisjärvi-Polvenkylä -hiihtolatureitistö sekä Pahkakalliolle vievä Pahkapolku.

Alueelta löytyy myös aktiivisessa käytössä olevia suunnistusmaastoja sekä moottorikelkkareitti. Siellä on Leijonalaavu, Rauhankankaan ja Pikku Karhuvuoren laavu sekä Kurikan korkeimman vuoren, Pikku Lehtivuoren laavu (191 m meren pinnan yläpuolella). Alueen välittömässä läheisyydessä sijaitsee myös Botniaringin moottorirata ja Lintuharjun ampumarata.

Paulapieksujen laavu Pikku Lehtivuorella. Kuva: P. Peltoniemi.

Teollisuustuotantoon suunnitellulla alueella on myös kaksi Natura 2000 -aluetta: vanhojen metsien suojeluohjelmaan kuuluva Pässinrämäkkä ja lehtojensuojeluohjelmaan kuuluva, luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue Isokorpi. Siellä sijaitsee myös arvokas kallioalue, Iso Karhuvuori. Matkailullisesti tärkeä ja vetovoimainen virkistyskohde, Niinistönjärven alue erämaisine maisemineen, jäisi käytännössä tuulivoimaloiden keskelle.

Nousu Iso Karhuvuorelle. Kuva: P. Peltoniemi.

Hankealueella on ainakin kaksi pohjavesialuetta, yhteensä se sivuaa tai leikkaa viittä. YVA-arviointiohjelmaa koskevassa yleisötilaisuudessa tuulivoimayhtiön mukaan "betonia laitetaan perustuksiin oikein reilusti". Ehkä tämä oli tarkoitettu maansiirtourakoitsijoille - tai ehkä tämä on erityisesti tarpeen pohjavesialueelle tuulivoimaloita rakennettaessa?

Entä sitten linnut, lepakot, liito-oravat ja muut eläimet? Tai alueen kulttuurihistorialliset löydöt ja muinaisjäännökset - otetaanko ne todella huomioon YVAssa ja hankkeessa? YVA-ohjelman perusteella muuttunut YVA-arviointiselostus on parhaillaan nähtävänä kahden kuukauden ajan ja siitä voi esittää kirjallisia mielipiteitä ja lausuntoja viimeistään 10.9.2015 mennessä Ely-keskukselle [1]. - P. P.


PS.
Ympäristö.fi-sivuston mukaan kaikki asiasta kiinnostuneet voivat esittää arviointiohjelmasta kirjallisen mielipiteensä viimeistään 16.4.2015 mennessä joko sähköisesti kirjaamo.etela-pohjanmaa@ely-keskus.fi tai osoitteella Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskus, PL 77, 67101 Kokkola. Viitteeksi tulee laittaa Viiatin tuulivoimahanke / Arja Koistinen.

Sivustolle on täydennetty myös tieto asukaskyselystä 9.3.-16.4.2015: Asukkaiden näkemyksiä hankkeesta selvitetään YVA-konsultin (Sito Oy) tekemällä kyselyllä. Kyselyyn voi vastata osoitteessa https://my.surveypal.com/viiatintuulivoimaYVA. Vastaaminen ei korvaa Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle annettavaa kirjallista mielipidettä.

PPS. 04.06.2015:
YVA-viranomaisen lausunto, johon myös mielipiteet on vedetty yhteen, on luettavissa Ympäristö.fi-sivuilta. Kannattaa tallentaa tiedosto koneelle. 

PPPS. 15.07.2015:
YVA-ohjelma on muuttunut. Kuulutus ja uusi arviointiselostus (osat 1, 2, 3, 4 ja kartat) ovat nähtävillä 15.7.-10.9.2015 Kurikan kaupungin, Kauhajoen kaupungin ja Teuvan kunnan virallisilla ilmoitustauluilla sekä kirjastoissa, myös Jurvassa. Arviointiselostusta koskeva kaikille avoin yleisötilaisuus pidetään keskiviikkona 26.8.2015 klo 17.30 Kurikan paloaseman auditoriossa (Tossutie 4, Kurikka). Arviointiselostuksesta voi esittää kirjallisia mielipiteitä ja lausuntoja viimeistään 10.9.2015 mennessä osoitteeseen Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, PL 77, 67101 Kokkola tai sähköpostitse osoitteeseen kirjaamo.etela-pohjanmaa@ely-keskus.fi. Viitteeksi tulee laittaa diaarinumero EPOELY/608/2015.

-----------------------------------------------------------------------------------------------
JK 10.03.2016:
Matkussaaren ja Kalistannevan tuulivoimaa koskevat osayleiskaavat ovat esillä Kurikan kaupungissa 14.03.2016 asti.

Kurikan ympäristölautakunta on kokouksessaan 15.12.2015 päättänyt asettaa tuulivoimaa koskevat oikeusvaikutteiset osayleiskaavaehdotukset nähtäville MRL 65§ mukaisessa tarkoituksessa seuraavissa kaavoituskohteissa:

1) Matkussaaren tuulivoimapuistoalue sijaitsee Kurikan kaupunkikeskustasta noin 8 km länteen. Alueelle on kaavaehdotuksessa määritelty 30 tuulivoimalan kokonaisuus.
2) Kalistannevan tuulivoimapuistoalue sijaitsee Kurikan kaupunkikeskustasta noin 8 km lounaaseen. 

Alueelle on kaavaehdotuksessa määritelty 36 tuulivoimalan kokonaisuus. Ehdotusasiakirjat ovat nähtävänä ajanjaksolla 10.2.-14.3.2016 sähköisenä Kurikan kaupungin kotisivuilla sekä Kurikan kaupungin teknisellä osastolla osoitteessa Linjatie 55 A.

Osallisilla on mahdollisuus antaa muistutus Kalistannevan tai Matkussaaren osayleiskaavaehdotuksesta. Muistutukset toimitetaan 14.3.2016 mennessä kirjallisesti osoitteeseen Kurikan kaupungin kirjaamo, Kärrytie 1, 61300 Kurikka tai postitse Kurikan kaupunki, Kirjaamo, PL 500, 61301 Kurikka. Osayleiskaavojen esittelytilaisuus järjestetään Paloaseman auditoriossa (Tossutie 4) torstaina 25.2.2016 klo 18:00 - 20:00. Kahvitarjoilu klo 17:30 alkaen.
-----------------------------------------------------------------------------------------------

Viitteet

[1] Ympäristö.fi (2015). Viiatin tuulivoimahanke, Kurikka, Teuva. Saatavilla: http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Asiointi_luvat_ja_ymparistovaikutusten_arviointi/Ymparistovaikutusten_arviointi/YVAhankkeet/Viiatin_tuulivoimahanke_Kurikka_Teuva/Viiatin_tuulivoimahanke_Kurikka_Teuva%2832781%29
[2] Sito (2015). Viiatin tuulivoimahanke. Ympäristövaikutusten arviointiselostus. 19.06.2015. Osa 1, sivut 1-35. Saatavilla:
http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Asiointi_luvat_ja_ymparistovaikutusten_arviointi/Ymparistovaikutusten_arviointi/YVAhankkeet/Viiatin_tuulivoimahanke_Kurikka_Teuva/Viiatin_tuulivoimahanke_Kurikka_Teuva%2832781%29
[3] Takalampi, Arto (2016). Voimajohtolinjaus sapettaa. Ilkka 03.03.2016.
[4] Huhtinen, Timo (2015). Viiatin tuulivoimahanke. Ympäristövaikutusten arviointiohjelma. Sito. Saatavilla: http://www.ymparisto.fi/download/noname/%7B02D0E14F-2CA8-4A61-A08D-8BDBF2BB79C3%7D/107263

Julkaistu 11.03., päivitetty tekstiä (sekä lisätty PPS 04.06. ja PPPS 15.07.2015), JK 10.03.2016 ja Pahkakallio-vuoren sijaan 08.04.2017.

Matkalla jouluun

Tänä vuonna joulu koitti lumettoman pimeän syksyn päätteeksi. Joulunajan tapahtumat tarjosivat kiireen keskellä tilaisuuden suunnata kirkkoon, pysähtyä ja istahtaa hetkeksi.

Vesisateesta huolimatta siitä muodostui matka jouluun.

Kurikan kirkko tapuleineen ja hautausmaata kiertävine kivimuureineen on merkitty vuonna 1993 valtakunnallisesti merkittävien kulttuurihistoriallisten ympäristöjen luetteloon [1]. Nykyään se löytyy Museoviraston rakennusperintörekisteristä [2].

Kurikan kirkko ja tapuli. Kuva: P. Peltoniemi.

Kurikan seurakunta sai ensimmäisen kirkkonsa vuonna 1672. Nykyinen kivikirkko, tai tarkemmin sanottuna rapattu tiilikirkko, on rakennettu vuosina 1845-1847. Sen puinen kellotapuli on tehty aiemmin, jo vuonna 1794. Kirkon on rakentanut Erkki Kuorikoski ja tapulin piirtänyt jalasjärveläinen Salomon Köhlström eli Köykkä. [2, 3, 4] Tapulin kahdesta kellosta suurempi on vuodelta 1696 ja pienempi vuodelta 1704 [5].

Ristikirkon keskellä kohoaa kupoli. Sen yläpuolella on kahdeksankulmainen attikakerros, jota käytetään roomalaisessa ja klassisessa arkkitehtuurissa, ja kupolin laella lanterniini eli pikkutorni [4]. Sitä korjattiin neljä vuotta sitten tehdyn remontin yhteydessä [6].

Muodoltaan kirkko on muuten tasavartinen ja sisäviisteinen [2]. Sisälle pääsee länsipäädyn pääovesta tai pohjois-eteläsuunnan sivuovista.

Kurikan kirkko sisältä. Kuva: P. Peltoniemi.

Penkissä istuessa katse nousee ennen pitkää ylös ja kiinnittyy keskiosan kupolissa olevaan tekstiin:

"KEISARI NICOLAI 1SEN AIKANA ON TÄMÄ HERRAN HUONES RAKETTU W:1847. ERIK KUORIKOSKELTA."

Keisarin nimi kuulostaa venäläiseltä, mutta mitä se tekee kirkkoon kirjoitettuna?

Nikolai I oli Suomen suurruhtinas vuosina 1825-1855. Hän tuli keisariksi veljensä kieltäydyttyä kruunusta, eikä ollut saanut keisarin kasvatusta, vaan hänen koulutuksensa oli lähinnä sotilaallinen ja hallitustapansa itsevaltainen. Hallituskauden sisäpolitiikan merkittävin saavutus oli lakien kokoaminen ja yhdistäminen, mutta varsinaisia uudistuksia ei epäjärjestyksen pelossa tehty. Suurin yhteiskunnallinen ongelma - maaorjuus - tiedostettiin, mutta siihenkään ei uskallettu puuttua. [7]

Suomessa suurruhtinasta pidettiin melko suopeana hallitsijana, jonka kaudella Suomi sai hiljalleen kasvaa ja kehittyä. Suurruhtinas perusti Jyväskylän kaupungin vuonna 1837. Vaasan kaupungin virallinen nimi jopa oli Nikolaistad vuosina 1855-1917. [7]

Kurikan seurakunta oli saanut siis ensimmäisen kirkkonsa 175 vuotta aiemmin [3]. Se oli huonossa kunnossa ja jäänyt pieneksi [5]. Kiitokseksi vai suurruhtinaan tai epäjärjestyksen pelossako keisarin nimi kirjoitettiin uuden kirkon kupoliin?

Kurikan kirkon kupoli. Kuva: P. Peltoniemi.

Onko nykyisen kirkon rakentamisen jälkeen vajaassa 170 vuodessa paljoakaan muuttunut? Esivallan pelossako tämän päivän kirkko vaikenee suomalaisen yhteiskunnan epäkohdista? Tuleeko esivallalle olla kuuliainen, vaikka se tarkoittaisi ihmisten ja luontoarvojen polkemista?

Ainakin Martti Luther otti kiivaasti kantaa oikeina pitämiensä asioiden puolesta - eikö kirkkomme ole syntynyt juuri tälle luterilaisuudelle?

Omassa koti-Suomessammekin elää lähimmäisiä, joita tulisi rakastaa kuten itseä ja myös suomalaista luontoa tulisi viljellä ja varjella. Näiden puolesta kirkon tulisi nyt puhua ja näitä puolustaa - mikäli näillä kehotuksilla on sille mitään todellista painoarvoa.

170 vuotta on kovin lyhyt aika. Sen aikana on ehditty käydä kaksi maailmansotaakin.

Rauha, lähimmäisen rakastaminen ja luonnon varjeleminen on taas uhattuna - nyt uhka tulee yhteiskunnan sisältä päin valtaa pitävien huonojen päätösten seurauksena.

Onko tämä viimeinen rauhan joulu Kurikan kirkolle? Millaisissa tunnelmissa joulu koittaa vuoden kuluttua, jos voimalat jo meluavat ja tuottavat terveyshaittoja Santavuorella Ilmajoen ja Kurikan asukkaille ja luonnolle?

Rauha on jo mennyttä monessa paikassa, ihan lähelläkin Ilmajoen Mansikkavuoren ympäristössä. Näitäkin lähimmäisiä kirkon kuuluisi rakastaa ja näidenkin alueiden luontoa suojella. Vasta sitten kirkko voi aidosti julistaa ilosanomaa ja toivottaa rauhaa, kaikelle kansalle, ja sytyttää joulun valon pimeään.

Tämän vuoden matkasta kirkkoon tuli toisenlainen matka jouluun. - P. P.


Viitteet

[1] Museovirasto (1993/2006). Kurikka. Kurikan kirkko ja tapuli. Rakennettu kulttuuriympäristö. Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt 1993 -luettelo. Saatavilla: http://www.nba.fi/rky1993/kohde1505.htm
[2] Kulttuuriympäristö rekisteriportaali (2015). Kurikan kirkko ja kellotapuli. Rakennusperintörekisteri. Museovirasto. Saatavilla: http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/portti/default.aspx?sovellus=rapea&taulu=T_KOHDE&tunnus=200806
[3] Kurikan seurakunta (2015). Kirkot. Saatavilla: http://www.kurikanseurakunta.fi/66-kirkot  
[4] Wikipedia (2015). Kurikan kirkko. Saatavilla: https://fi.wikipedia.org/wiki/Kurikan_kirkko
[5] Lehtineva, T. (2014). Kirkkoa kurkkaamassa. Kurikka-lehti 14.08.2014. Saatavilla: http://www.kurikka-lehti.fi/etusivu/397092.html
[6] Yle (2012). Kurikan kirkko uusiutuu joulukuuksi. 07.06.2012. Saatavilla: http://yle.fi/uutiset/kurikan_kirkko_uusiutuu_joulukuuksi/5386128
[7] Wikipedia (2015). Nikolai I. Saatavilla: https://fi.wikipedia.org/wiki/Nikolai_I

Päivitetty 06.01.2016.

Mistä Etelä-Pohjanmaalla tuulee?

Etelä-Pohjanmaan maakuntaa kaavoitetaan parhaillaan tuulivoimatuotannon alueiden osalta [1]. Kaavaselostuksen mukaan tarkoituksena on osoittaa parhaiten tuulivoiman hyödyntämiseen soveltuvat alueet. Maakuntakaava ohjaa siten suurten, vaikutuksiltaan merkittävien tuulivoima-alueiden sijoittumista Etelä-Pohjanmaalla. [2]

Kurikka Loukajanvuorelta luoteeseen. Kuva: P. Peltoniemi.

Yhtenä Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavan suunnitteluperiaatteena on ollut 1 km:n etäisyys vakituisesta ja loma-asutuksesta [3].

Käytännössä suuria tuulivoimaloita ja suuria tuulivoima-alueita ollaan siis tuomassa aivan asutuksen kupeeseen. Näin yhtä aikaa kun meluongelmista kärsitään eri puolilla Suomea ja omassa maakunnassakin - jo yksittäisten tuulivoimaloiden aiheuttamana [4].

Eteläpohjalaismaisemaa Ilmajoen Santavuorelta. Kuva: P. Peltoniemi.

Ilmajoen Mansikkavuorella sijaitsee kaksi pieneksi luokiteltavaa voimalaa: ne ovat korkeudeltaan noin 111 m ja teholtaan 1,5 MW. Kolmostietä Vaasaan ajaessa voimalat näyttävät tosin kaikkea muuta kuin pieniltä. Niitä ei voi olla huomaamatta.

Kortesjärvellä kolmen kylän keskelle rakennetun voimalan teho on 2,5 MW ja korkeus noin 185 m. Kauhajoen Sysimäen ja Teuvan Pettumäen voimalat ovat samantehoisia ja molemmat kokonaiskorkeudeltaan noin 150 m.

Kaikki nämä voimalat aiheuttavat ympäröivälle asutukselle haittoja, erityisesti melua [4, 5]. Myös Teuvan Pettumäen voimalan äänet kantautuvat sopivalla - sopimattomalla - tuulella jopa 9 kilometrin päähän.

Millainen tilanne tulee olemaan, jos kokonaisten voimala-alueiden rakentaminen sallitaan asutuksen viereen? Miten asutus sopii yhteen voimaloiden, teiden, kokoonpanoalueiden, sähkönsiirtolinjojen ja sähköasemien kanssa? Entä maansiirtotöiden, rakentamisen, työmaaliikenteen, melun, välkkeen ja varjostuksen kanssa?

Ilmajoen Mansikkavuori 3-tieltä. Kuva: P. Peltoniemi.

Saksassa Baijerin osavaltiossa tuli 21.12.2014 voimaan laki, joka määrää tuulivoimaloiden vähimmäisetäisyydestä asutukseen. Se on minimissään 10 kertaa voimalan kokonaiskorkeus, 200 m korkealle voimalalle siis 2 km. Osavaltion pääministeri haluaa suojella asukkaiden lisäksi myös osavaltion luontoa. [6]

Onko Etelä-Pohjanmaan tarkoitus ajaa asukkaansa muualle? Vai löytyykö täältä rohkeutta ja ymmärrystä suojella maakunnan asukkaita ja eteläpohjalaista luontoa - sehän olisi maakunnan oma etu? - P. P.


Päivitys 16.02.2015: 
Etelä-Pohjanmaan maakuntahallituksen enemmistö ei asettunut 2 km:n suojaetäisyyden kannalle kokouksessaan 16.02.2015 [ks. 7]. Maakunnan asukkaiden on siten itse taisteltava oikeudesta terveelliseen ja turvalliseen elinympäristöön. Kannattaa aloittaa kysymällä omalta kunnan-/kaupunginvaltuutetulta, mitä mieltä hän on tuulivoiman rakentamisesta liian lähelle asutusta.


Viitteet

[1] Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava: Vaihekaava I - Tuulivoima, kaavaehdotus (kartta). Etelä-Pohjanmaan liitto. Saatavilla: http://www.epliitto.fi/upload/files/Kaavaehdotus_kartta_tuulivoima.pdf
[2] Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava: Vaihekaava I - Tuulivoima, kaavaselostus. Ehdotus 17.11.2014. Etelä-Pohjanmaan liitto. Saatavilla: http://www.epliitto.fi/upload/files/Ehdotusvaiheen_kaavaselostus_17112014.pdf
[3] Saartenoja (2014). Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava. Vaihemaakuntakaava I - tuulivoima. Kaavaehdotus. Etelä-Pohjanmaan liitto. Saatavilla: https://dl.dropboxusercontent.com/u/12844832/Ehdotus_esittely_joulukuu-14.pdf
[4] Kahari (2015). Tuulivoimaloiden melu voi ajaa asukkaat taloistaan - kuokkavieras valtasi talon. Ilkka 2-3. 05.02.2015. Saatavilla: https://dl.dropboxusercontent.com/u/12844832/Ilkka%20050215%202_3.pdf
[5] Friends against wind: Setback distance between wind turbines and dwellings: the new 10H rule protects residents in Bavaria. 28.12.2014. Saatavilla: http://en.friends-against-wind.org/realities/10h-regel
[6] Höri (2015). Möyrästys täyttää päivän ja yön. Pietarsaaren Sanomat 30.01.2015. Saatavilla: https://docs.google.com/file/d/0B7m3Fkat98j2SVVpelFtVnk2b0E/edit?pli=1
[7] Muutoksia maakuntakaavaehdotuksen tuulivoima-alueisiin. Tiedote 16.02.2015 järjestetystä maakuntahallituksen kokouksesta. Etelä-Pohjanmaan liitto. Saatavilla: http://www.epliitto.fi/?page=tiedotteet&id=271

Päivitetty (lisätty linkkejä sekä voimaloita koskevia tietoja) 23.02.2015.

Näkymä Santavuorelta Mansikkavuorelle

Näköalapaikalla Santavuorella. Kuva: P. Peltoniemi.

Lokakuun alun patikkaretkellä noustiin Santavuoren näkötorniin. Kurikan rajan tuntumassa, juuri ja juuri Ilmajoen puolella sijaitsevan vuoren korkein kohta on 145 metriä merenpinnan yläpuolella. Vuori kohoaa noin 80 metriä ympäristöään ylemmäs. [1]

Santavuoresta etelään Kurikan puolella sijaitsee matalampi Pikku Santavuori. Sen, samoin kuin Santavuorenkin etelärinteiden pirunpellot ovat osa muinaisen Ancylusjärven rantakivikkoa ajalta 8900-7200 eKr. [1, 2]

Santavuoren huipulle on rakennettu vuonna 1965 puurakenteinen näkötorni [1]. Se on kunnolla tehty kotimaisella työvoimalla ilman tuulitukia ja vielä 50 vuotta myöhemminkin kohtuullisessa kunnossa kiipeämiseen.

Eteläpohjalaismaisema Santavuoren näkötornista. Kuva: P. Peltoniemi.

Ympärille avautuu Kurikan kumpuileva eteläpohjalaismaisema peltoineen ja vuorineen. Näkymä on kaunis, jonkun mielestä romanttinenkin. Ei heti uskoisi, että ollaan Etelä-Pohjanmaan lakeuksilla - tai että Pohjanmaan lakeuksilla on tällaistakin.

Kurikan kaupunki ja Ilmajoen kunta eivät näkymää suuremmalti tuntuneet arvostavan, vaan ne kaavoittivat tuulivoima-alueen molemmin puolin rajaa Santavuoren kupeeseen. Asukkaiden vastustuksen ansiosta Kurikan puoli hankkeesta kaatui hallinto-oikeudessa ja siten ainakin Pikku Santavuoren alue säästyy [3, 4].

Kovin kauas katsetta ei kuitenkaan voi siirtää, kun maisema jo nyt rikkoutuu - puhumattakaan Ilmajoen kunnan uusimmista kaavailuista [5]. Luoteessa Ilmajoen puolella kohoaa Mansikkavuori. Sinne rakennettua kahta tuulivoimalaa ei voi olla huomaamatta, vaikka välimatkaa on 10 kilometriä - voimalat näkyvät käytännössä koko mitaltaan ympäröivän maaston yläpuolella.

111 metriä korkeina ja teholtaan 1,5 MW:n laitoksina nämä voimalat ovat kuitenkin vielä pieniä. Silti ne aiheuttavat sietämätöntä melua lähiasukkaille [6]. Kaikki sympatiat heille! Onko tuulivoimarakentaminen todella sen arvoista, että ihmiset ajetaan omista kodeistaan?

Santavuoren päällä. Kuva: P. Peltoniemi.

Mansikkavuoren - tai mitkään muutkaan - tuulivoimalat eivät varmasti ole "palvelemassa" ympäristöään 50 vuoden päästä [7]. Seisovatko ne silloin samalla paikalla purkamista odottaen? Ehkä kannattaisi miettiä, minkälaista perintöä oikein olemme jättämässä tuleville polville. - P. P.


Viitteet

[1] Wikipedia (2015). Santavuori. Saatavilla: http://fi.wikipedia.org/wiki/Santavuori
[2] Wikipedia (2015). Ancylusjärvi. Saatavilla: http://fi.wikipedia.org/wiki/Ancylusj%C3%A4rvi
[3] Rikala (2014). Hallinto-oikeus kumosi osayleiskaavan tuulivoima-alueen. Kurikka-lehti. 07.02.2014. Saatavilla: http://www.kurikka-lehti.fi/etusivu/hallintooikeus_kumosi_osayleiskaavan_tuulivoimaalueen_387714.html
[4] Sinetti Kurikan tuulivoimalakiistalle. Ilkka. 19.11.2014. Saatavilla: http://www.ilkka.fi/uutiset/maakunta/sinetti-kurikan-tuulivoimalakiistalle-1.1722623
[5] Ilmajoki, tekninen lautakunta (2015). Tuulivoima-aluiden vaiheyleiskaava, koko kunta. Ilmajoen kunta 05.02.-06.03.2015. Saatavilla: http://www.ilmajoki.fi/ilmoitukset/?lang=fi&id=2819
[6] Kahari (2015). Tuulivoimaloiden melu voi ajaa asukkaat taloistaan - kuokkavieras valtasi talon. Ilkka 2-3. 05.02.2015. Saatavilla: https://dl.dropboxusercontent.com/u/12844832/Ilkka%20050215%202_3.pdf
[7] Yle (2015). Vanhat tuulivoimalat ovat tulossa tiensä päähän - vaihtourakka edessä kymmenen vuoden sisällä. 23.02.2015. Saatavilla: http://yle.fi/uutiset/vanhat_tuulivoimalat_ovat_tulossa_tiensa_paahan__vaihtourakka_edessa_kymmenen_vuoden_sisalla/7819009

Julkaistu 07.02., päivitetty (linkkejä) 07.03.2016.