Metsähallituslaista järjestettävä kansanäänestys

Suomen eduskunnan 30.03.2016 hyväksymä uusi metsähallituslaki on uhka Suomen luonnolle. Perustuslain 20 §:n mukaan vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta kuuluu kaikille. Oikeusministeriön ylläpitämään palveluun on avattu kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämiseksi metsähallituslain kumoamisesta. [1, 2]

Näköala Kristiinankaupungin Pyhävuoren Etelävuorelta. Kuva: P. Peltoniemi.

Suomen kansalaisina tiedostamme vastuumme ja vaadimme, että meitä kuullaan yhteistä ympäristöämme koskevassa päätöksenteossa [1].

Metsähallituslain valmistelu ja käsittely ei täytä avoimen demokratian vaatimuksia. Maa- ja metsätalousministeriö valmisteli lakia pimennossa, eikä sen vaikutuksia arvioitu kattavasti. Julkisen kritiikin vuoksi ministeriö taipui järjestämään kolme kuulemistilaisuutta - parin päivän varoitusajalla. [3]

Lakiluonnos oli lyhyellä, kahden viikon lausuntokierroksella, jonka palaute oli ankaraa: Lukuisat lausujat pitivät lakiluonnosta niin heikkona, että ne vaativat käsittelyn lopettamista ja asian palauttamista uuteen valmisteluun, tai vähintään huomattavia parannuksia. Lakiluonnokseen suhtautui kriittisesti kymmeniä toimijoita: oikeusministeriö, maakuntien liittoja, kaupunkeja, yhdistyksiä, etu- ja ympäristöjärjestöjä. [4]

Kurikan Loukajanvuorelta etelään. Kuva: P. Peltoniemi.

Metsähallituslaki tarkoittaa Metsähallituksen yhtiöittämistä eli sen tekemistä (valtion omistamaksi) osakeyhtiöksi. Talousmetsät ja osa retkeilymaista ovat tuottovaatimusten alaisia ja virkistysmetsät, yleiset vesialueet ja Ylä-Lapin luontaistalousalueet siirtyvät ns. kolmanteen taseeseen liiketoimintojen haltuun. Yhtiöittämisen vaarana on yhtiön tai sen osan myynti - kuten kävi sähköverkolle. [5 ,6]

Metsähallituksen hallinnassa on lähes kolmasosa Suomesta: yli 12 miljoonaa hehtaaria valtion maa- ja vesialueita, metsiä, soita, rantoja ja vesiä, pääasiassa Itä- ja Pohjois-Suomessa [7].

Lisäksi sen hallinnassa ovat yleiset vesialueet pohjineen Ahvenanmaan maakunnan alueita lukuunottamatta: Suomen aluevedet ja suurten järvien selät - koko Suomen länsi- ja etelärannikko ja sisävesien suuret selät, yhteensä yli 34 000 nelilökilometriä [8].

Metsähallituslaki vaarantaa myös pohjavedet, merkitsee meri- ja maatuulivoimaloiden rakentamista ns. neljännen taseen muodossa ilman, että asiasta on keskusteltu tai sitä edes mainitaan luonnonvarasuunnitelmassa tai alue-ekologisessa suunnitelmassa [9, 10]. Tämä puolestaan vaarantaa entisestään luonnon monimuotoisuuden ja lintujen ja muiden eläinten elinympäristöt.

Metsähallituslain uudistus on yhteiskunnallisesti niin merkittävä, että se vaatii tuekseen laajan yleisen hyväksynnän. Nyt sellaista ei ole, vaan lain valmistelu ja hyväksyminen on herättänyt suomalaisissa syvää epäluuloa ja turhautumista. Nettiadressin Suomen luonnon puolesta allekirjoitti noin 130 000 ihmistä vajaassa kolmessa viikossa. [4, 5]

Tästä huolimatta hallitus antoi lakiesityksensä eduskunnalle ilman merkittäviä muutoksia ja eduskunta hyväksyi lain, täysin poliittisena päätöksenä, sivuuttaen lakia vastaan esitetyt perustelut [11].

Muinaisvuorten retkeilyreitillä Karijoen Iso-Kakkorissa. Kuva: P. Peltoniemi.

Kansalaisaloite kerää nimiä kansanäänestyksen järjestämiseksi metsähallituslain kumoamisesta. Aloitteen pääsee allekirjoittamaan oikeusministeriön ylläpitämässä palvelussa. Sähköinen allekirjoittaminen vaatii tunnistautumisen pankkitunnuksilla. [2] Vaihtoehtoisesti aloitetta voi kannattaa täyttämällä esitäytetyn pdf-lomakkeen ja lähettämällä sen postitse aloitteen tekijälle [12].

Vastuu Suomen luonnosta ja sen monimuotoisuuden säilymisestä kuuluu meille, jotta luonto säästyisi tulevillekin sukupolville. Allekirjoitathan aloitteen puolesta! - P. P.

PS. Aloitteen on allekirjoittanut 14.099 ihmistä huhtikuun loppuun mennessä. Yhteensä allekirjoituksia tarvitaan 50.000 kappaletta. Jaathan tietoa eteenpäin!


Viitteet

[1] Katila, Saana (2016). Allekirjoita kansalaisaloite - metsähallituslaista on järjestettävä kansanäänestys. Saatavilla: https://minimahti.net/2016/04/12/allekirjoita-kansalaisaloite-metsahallituslaista-on-jarjestettava-kansanaanestys/
[2] Kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämiseksi uuden metsähallituslain kumoamisesta. 11.04.2016. Kansalaisaloite.fi. Saatavilla: https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1986
[3] Valtonen, Riikka (2016). Kahden päivän varoajalla "näennäiseen kuulemiseen" – Luonnonsuojeluliitto lyttää viranomaisten toiminnan. Yle Uutiset. 19.10.2015. Saatavilla: http://yle.fi/uutiset/kahden_paivan_varoajalla_naennaiseen_kuulemiseen__luonnonsuojeluliitto_lyttaa_viranomaisten_toiminnan/8391140
[4] Vetoomus uuden metsähallituslain pysäyttämiseksi (2016). Saatavilla: http://pysaytetaanmetsahallituslaki.fi/vetoomus-2016-03-30.pdf
[5] Suomen luontoa ei saa yhtiöittää. Allekirjoita. Pysäytetään metsähallituslaki. (2016). Saatavilla: http://pysaytetaanmetsahallituslaki.fi/
[6] Nykänen, Suvi-Tuulia (2016). Valtava arvosteluryöppy. Suomalaiset pelkäävät: Mitä Metsähallituksen yhtiöittäminen tarkoittaa luonnolle? Iltalehti. 28.02.2016. Saatavilla: http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016022721184184_uu.shtml
[7] Metsähallitus (2016). Pinta-alat ja kartat. Saatavilla: http://www.metsa.fi/pintaalatjakartat
[8] Metsähallitus (2016). Metsähallituksen hallinnassa olevat yleiset vesialueet. Saatavilla: http://www.metsa.fi/yleisetvesialueet
[9] Peltoniemi, P. (2016). Suomen luonto ei ole myytävissä! Saatavilla: http://karajavuori.blogspot.fi/2016/02/suomen-luonto-ei-ole-myytavissa.html  
[10] Ala-Risku, Terhi (2016). Neljäs tase. Saatavilla: http://tripodienaika.blogspot.fi/2016/03/neljas-tase.html
[11] Harmanen, Jenni (2016). Kiistelty metsähallituslaki läpi - näin eduskunta äänesti. Iltalehti. 30.03.2016. Saatavilla: http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016033021342647_uu.shtml
[12] Kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämiseksi uuden metsähallituslain kumoamisesta. 11.04.2016. Esitäytetty kannatusilmoituslomake tulostettavana PDF-lomakkeena. Kansalaisaloite.fi. Saatavilla: https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1986#support-statement-pdf

Pyhävuoren komeilla kivipelloilla

Rannikko-Pohjanmaan korkein kohta on Kristiinankaupungin alueella sijaitseva Pyhävuori (ruot. Bötombergen), joka kohoaa 130 metriä meren pinnan yläpuolelle. Vain kuuden kilometrin päässä vuoresta kulkee valtatie 8 Porista Vaasaan. [1, 2]

Näkymä Pyhävuorelta luoteeseen. Kuva: P. Peltoniemi.

Pyhävuoren vaihteleva maasto reitistöineen ja taukopaikkoineen tarjoaa oivallisen retkikohteen luonnonystävien lisäksi niin patikoijille, kuntoilijoille ja hiihtäjille kuin marjastajille ja sienestäjillekin [2]. Vuoren laella sijaitsee näköalapaikka ja hiihtokeskus. Se toimii kesäisin patikointireittien lähtöpisteenä. [2-4]

Alkukesän retken tarkoituksena oli tutustua Pyhävuoren kivipeltoihin ja kivikkoihin - osaan niistä. Luolareitti tuli tutuksi lokakuisella Susiluolan retkellä. Nyt askel suunnattiin Pyhävuoren päälle.

Vuoren laella, heti Digitan radiomaston kaakkoispuolella vastassa oli kiviröykkiö. Paikallisten asukkaiden tiedon mukaan siinä sijaitsi viime vuosisadalla vartiotorni, ns. ryssäntorni, josta näki vaivatta merelle, aina Kristiinaan asti. Torneja on ollut pitkin rannikkoa mm. Merikarvialla ja Porissa.

Paljon myöhemmin paikalla oli radiomasto [5]. Kumpaakaan niistä ei enää ole, mutta kiviröykkiössä on selvästi nähtävissä rakennelman jalkojen paikat.

Pyhävuoren kivipelloilla. Kuva: P. Peltoniemi.

Vuoren laki jatkuu kiviröykkiöstä kaakkoon. Kivikkoa kulkiessa maasto kuitenkin nousee - laki ei ole tasainen.

Kesäkuun alun auringonpaisteessa se hohkasi lämpöä. Hetken kuluttua eteen levittäytyi valtava kivipelto. Tuntui kuin olisi astunut muutaman vuosituhannen ajassa taaksepäin. Asutusta ei näkynyt, vain kiviä, puita, taivas ja kaukana siintävä horisontti - meri.

Pohjanmaan laella. Kuva: P. Peltoniemi.

Pyhävuoren kivipellot, ns. pirunpellot ovat syntyneet noin 9000 vuotta sitten. Mannerjäätikön sulaessa ja maan kohotessa vuoren laki nousi merenpinnan yläpuolelle. Aallokko ja jäät kuljettivat, muovasivat ja lajittelivat kiviainesta, ja muodostivat paikalle noin 1 kilometrin mittaisen ja 300 metriä leveän rannan. [6]

Aaltojen muovaamat rantavallit pystyy yhä erottamaan. Helpoimmin muinaisrannan muodot näkee kivipellon eteläpuolelta ylöspäin katsoessa - kuvassa korkeuserot tosin lähes häviävät. Kivikkoa kulkiessa huomiota kiinnittivät myös siellä täällä sijaitsevat mahdolliset pyyntikuopat [5].

Suomen arvokkaimpia kivikkoja on tänä kesänä astellut myös GTK ja SYKE, Ympäristöministeriön toimeksiannosta. Ammattilaiset arvioivat kivikkoa katsoessaan sen kokoa, muotoa ja näyttävyyttä, kivi- ja kasvilajeja sekä syntytapaa. GTK:n mukaan Pyhävuoren kivipelto on todennäköisesti koko Länsi-Suomen komein ja myös valtakunnallisesti arvokas - kokonsa, näyttävyytensä ja rantavalliensa vuoksi. [6]

Länsi-Suomen näyttävin. Kuva: P. Peltoniemi.

Silti Kristiinankaupunki haluaisi kaavoittaa vuoren ympäristön pitkästi yli sadalle teollisuusluokan voimalalle! Isojoki ja Karijoki jatkaisivat noin 160 voimalalla. Noin 10 kilometrin säteellä Pyhävuoresta pyörisi todellinen hullunmylly: yhteensä yli 270 teollista tuulivoimalaa.

Ajatus ja näkymä länsi-luoteeseen Pyhävuoren laelta saavat hiljaiseksi. Etäällä, noin 21 kilometrin päässä kohoaa Metsä-Botnian piippu Kaskisissa. Svalskullan viisi tuulivoimalaa lapoineen 14 kilometrin päässä Närpiön Piolahdessa (Pjelaxissa) nousevat sitä kolme kertaa korkeammalle. Närpiön Pjelaxin ja Bölen noin 60 voimalaa näkyisivät Pyhävuorelle ihan samalla tapaa kuin Svalskullan, samoin kuin Kauhajoen Mustaisnevan 9 voimalaa. Ja lisäksi kymmenen kilometrin säteelle muut 270 voimalaa...

Mitä tästä luonnosta ja historiasta olisi jäljellä sen jälkeen?

Kristiinankaupungin kotisivujen mukaan Pyhävuorella riittää tutkimista niin kasvitieteilijöille kuin historian tutkijoillekin [2]. Vuosituhansien kuluessa Pyhävuori on nähnyt monenlaista. Se on pyhä paikka, kultti- ja tarinapaikka [7]. - P. P.


Viitteet

[1] Wikipedia (2015). Suomen korkeimmat kohdat maakunnittain. Saatavilla: https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_korkeimmat_kohdat_maakunnittain
[2] Kristiinankaupunki (2013). Pyhävuori. Saatavilla: http://www.visitkristinestad.fi/ajankohtaista/pyhavuori-2
[3] Lapväärtti (2009). Pyhävuoren hiihtokeskus. Saatavilla: http://www.lappfjard.fi/document.asp?id=z97h23w8ses
[4] Pyhävuoren alueen vaellusreitit. Bötombergets vandringsleder. Kartta 1:20000. Saatavilla: http://www.visitkristinestad.fi/assets/1/Uploads/Vandringsle-Vaellusreitti-Botombergen-Pyhavuori.pdf
[5] Museovirasto (2007). Kristiinankaupunki, Lappfjärd-Pyhävuori/Bötomberget. Kulttuuriympäristö rekisteriportaali.
http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/portti/default.aspx?sovellus=mjreki&taulu=T_KOHDE&tunnus=409010034
[6] Harju, Heidi-Maria (2015). Neljä miestä, satoja kuljettuja kivikoita – Suomen kivikot on kohta arvotettu. Yle Pohjanmaa 07.07.2015. Saatavilla: http://yle.fi/uutiset/nelja_miesta_satoja_kuljettuja_kivikoita__suomen_kivikot_on_kohta_arvotettu/8126801
[7] Museovirasto (2005). Kristiinankaupunki, Lappfjärd-Pyhävuori. Kulttuuriympäristö rekisteriportaali.
http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/portti/default.aspx?sovellus=mjreki&taulu=T_KOHDE&tunnus=287500001

Päivitetty (linkki lisätty) 29.07.2015.

Susiluolalle Pohjois-Euroopan vanhimpaan asuinpaikkaan

Eteläisellä Pohjanmaalla Pyhävuoren lähellä kohoaa Susivuori. Sen pohjoisrinteellä Karijoen kunnan omistamalla maalla, Kristiinankaupungin alueella sijaitsee Susiluola. Sinne pääsee Susireittiä, joka lähtee Pyhävuorelta, kiertää ympäri Susivuoren ja poikkeaa myös Susiluolalla. Luolalle voi mennä myös toista reittiä Paarmanninvuorelta lähtien. [1, 2]

Susiluola on Suomen suurin granodioriittikalliossa sijaitseva luola, arviolta noin 30-70 metriä pitkä ja 25 metriä leveä. Luola on syntynyt kallioperän vaakarakoon ja on enimmäkseen maakerroksien täyttämä. Maa-aines on kulkeutunut sinne jääkausien välisenä aikana merenpinnan ulottuessa luolan suuaukon yli, joka on 116,5 metriä nykyisen meren pinnan yläpuolella. [3]

Susiluola täynnä arvoituksia. Kuva: P. Peltoniemi.

Luolaa oltiin tyhjentämässä matkailukohteeksi vuonna 1996, kun sieltä tehtiin ensimmäinen esinelöytö [4]. Se rauhoitettiin muinaismuistolain perusteella tutkimuksia varten. Luolassa on tehty kaivauksia viimeksi vuonna 2005, mutta valtaosa siitä on täysin tutkimatta. [5]

Jo nyt tiedetään kuitenkin, että Susiluola on koko Pohjois-Euroopan vanhin tunnettu ihmisten asuinpaikka. Se on ajoitettu asuinpaikkana kivikaudelle noin 120 000 vuoden taa tai jopa varhaispaleoliittiselle kaudelle - 250 000 vuoden taakse! Itse Susiluolan iäksi on arvioitu yli 2,6 miljoonaa vuotta [3].

Lisäksi Susiluola on ainoa paikka maapallolla, josta on löydetty merkkejä ihmisen toiminnasta alueella, joka on ollut jääkauden aikana mannerjäätikön peitossa. Viimeisin jääkausi on yleensä hävittänyt kaikki aiempien asutusten jäljet maastosta, mutta Susiluola on säilynyt eräänlaisena taskuna ja on siten erityisen arvokas, myös tutkimukselle. [3]

Luolan suuaukko on aidattu ja talviaikaan peitetty pressuilla, eikä matkailijoilla ole luolaan asiaa. Pressujen raoista pääsee kuitenkin hiukan näkemään, että luola on matalahko ja että sen kattoa on tuettu verkolla. Myös itse Susiluolaa on lujitettu, minkä voi nähdä myös luolan jykevistä ulkoseinistä.

Susivuori, muinaista merenpohjaa. Kuva: P. Peltoniemi.

Pohjois-Euroopan vanhin tunnettu ihmisten asuinpaikka sijaitsee siis Suomessa, Kristiinankaupungissa ja Karijoella.

Kristiinankaupunki tuntuu kuitenkin olevan ihan hukassa paikan arvostamisessa, sillä se on suunnitellut Dagsmark-Pyhävuori -hankkeessaan kymmeniä tuulivoimaloita Susiluolan lähialueelle mistään arvoista mitään piittaamatta [6].

Mihin näissä tuulivoimasuunnitelmissa unohtuu kohtuus, kulttuurin, historian, luonnon tai maiseman arvostus [7]? Onko kaikki se sallittua, mikä ei ole erikseen kiellettyä?

Saako mitä tahansa arvoja riistää [8], jos sitä ei ole huomattu lakiin erikseen kirjata? Onko olemassa rikoksia ihmisyyttä vastaan, kirjoittamattomia lakeja, jotka menevät lakiin kirjatun edelle?

Sellaisia, jotka osoittavat suunnitelmat ja päätökset lopulta laittomiksi?

Hiidenkirnun kiveä Susiluolan seinässä on moni yrittänyt saada pois - turhaan. Se on kestänyt satojatuhansia, kenties miljoonia vuosia. - P. P.


Viitteet

[1] Kristiinankaupunki, Susireitti. Muinaispolut.fi Saatavilla: http://www.muinaispolut.fi/polkureitit/kristiinankaupunki-susireitti
[2] Pyhävuoren alueen vaellusreitit. Bötombergets vandringsleder. Kartta 1:20000. Saatavilla: http://www.visitkristinestad.fi/assets/1/Uploads/Vandringsle-Vaellusreitti-Botombergen-Pyhavuori.pdf
[3] Susiluola.fi (2015). Susiluola. Saatavilla: http://susiluola.fi/fin/susiluola.php
[4] Museovirasto (2012). Susiluolan tutkimukset. Saatavilla: http://www.nba.fi/fi/kulttuuriymparisto/arkeologinen_perinto/tutkimus/kristiinankaupungin_susiluola/tutkimukset
[5] Susiluola.fi (2015). Tutkimushistoria. Saatavilla: http://susiluola.fi/fin/tutkimushistoria.php
[6] Uusitalo (2014). Dagsmarkin-Pyhävuoren tuulivoimahanke. Suupohjan Sanomat. 17.10.2014. Saatavilla:
http://www.suupohjansanomat.fi/mielipide/yleis%C3%B6lt%C3%A4/dagsmarkin-pyh%C3%A4vuoren-tuulivoimahanke-1.1703038
[7] Pitkäranta (2015). Kun kohtuus unohtui. Avointa ajattelua -blogi. Saatavilla: http://pitkaranta.blogspot.fi/2015/04/kun-tuulivoimasta-unohtui-kohtuus.html
[8] Pitkäranta (2015). Arvoton toimiala. Avointa ajattelua -blogi. Saatavilla: http://pitkaranta.blogspot.fi/2015/04/arvoton-toimiala.html

Päivitetty (lähde lisätty) 27.07.2015.