Kaskisten luonto ja asukkaat tärkeämpiä kuin tuulivoimalat

Suomen pienimmässä kaupungissa, Kaskisissa, on tehty tuulivoimaloita vastustava kuntalaisaloite. Aloite luovutettiin kaupungille tämän viikon keskiviikkona. Päättäjien on käsiteltävä se kuuden kuukauden kuluessa. [1, 2]

Ådskär Kaskisten etelärannalla. Kuva: P. Peltoniemi.

Kaskinen on perustettu vuonna 1785. Merenpinta oli tuolloin 2 metriä korkeammalla kuin nykyään ja salmi jakoi saarella sijaitsevan kaupungin kahteen osaan, Itä- ja Länsi-Kaskiseen. [3, 4]



Kaskisten pinta-ala on ainoastaan hiukan yli 10 neliökilometriä ja asukasluku noin 1300 asukasta. Saaren pienen koon vuoksi asutus on tiheässä. [3, 5]

Kaskisten kaupunki teki aloitteen tuulivoimakaavoituksesta vuonna 2010. Hankkeen tultu julki kaupungin asukkaissa heräsi voimakas tuulivoiman vastustus. [2, 6-7] Eikä ihme, sillä koko saari asukkaineen ja luontoineen sekä naapurikuntien alueetkin joutuisivat tuulivoimamelun ja infraäänen vaikutuspiiriin [8].

Adressin Kaskisten säilymisen puolesta on allekirjoittanut moni kaupungissa vieraileva matkailijakin. Idyllinen pikkukaupunki on mukava retkikohde myös lomasesongin ulkopuolella.

Kuntalaisaloitteessa vaadittu 2 kilometrin suojaetäisyys asutukseen tarkoittaisi käytännössä sitä, että Kaskisten alueelle tuulivoimaloita ei voisi rakentaa [1]. Aloitteen on allekirjoittanut yli 2 prosenttia äänioikeutetuista kuntalaisista.

Marraskuista merimaisemaa Kaskisissa. Kuva: P. Peltoniemi.

Toivottavasti kaskislaisten päättäjien tietämys ja rohkeus on kasvanut näinä vuosina niin, että he tekevät asukkaitaan ja kaupunkiaan suojaavan päätöksen. Myös me ulkopaikkakuntalaiset arvostaisimme sitä suuresti. - P. P.


Viitteet

[1] Tuulivoiman vastustuslista kaupungille. Suupohjan Sanomat 04.05.2016.
[2] EI tuulivoimaloita Kaskisiin (2012). Adressi. Adressit.com. Saatavilla: http://www.adressit.com/ei_tuulivoimaloita_kaskisiin
[3] Wikipedia. Kaskinen. Saatavilla: https://fi.wikipedia.org/wiki/Kaskinen  
[4] Kneiffin kivi. Infotaulu 14.11.2015.
[5] Väestötietojärjestelmä. Kuntien asukasluvut aakkosjärjestyksessä. Rekisteritilanne 30.06.2015. Saatavilla: http://vrk.fi/default.aspx?docid=8843&site=3&id=0
[6] Ei tuulivoimaloita Kaskisiin (2013). Facebook-sivu. Saatavilla: https://fi-fi.facebook.com/Ei-tuulivoimaloita-Kaskisiin-230134507111511/timeline/
[7] Ylikoski, K. (2015). Ei tuulivoimaloita Kaskisiin. Video. Saatavilla: https://www.youtube.com/watch?v=BMfiIrzX1Fk&list=PLq-rDUefJ0TR8zelpbgQWYRh0dehoJ2WW
[8] Peltoniemi, P. (2015). Ei tuulivoimaloita Kaskisiin. Saatavilla: http://karajavuori.blogspot.fi/2015/07/ei-tuulivoimaloita-kaskisiin.html

Vaellusta vesillä

Ohimenneiden yöpakkasten jälkeen syksyn sää on suosinut retkeilyä jälleen tavanomaista lämpimämpänä. Syyslomalla suunnattiin auton keula kohti melontaretkeä.

Iso Liesjärvi. Kuva: P. Peltoniemi.

Aloittelijoille sopiva järvenselkä löytyi Isolta Liesjärveltä, Alavudelta, ja opastajaksi VesiVaeltajat kajakkeineen. Opastetulle retkelle osui kevyttuulinen, aurinkoinen päivä.

Kajakin käyttöopastusta. Kuva: P. Peltoniemi.

Lähtöpaikka oli uimarannalla, kesäisin hiekkapohjainen loiva ranta on suosittu uintipaikka. Auton sai parkkiin aivan ääreen ja varusteiden siirto sujui nopeasti.

Edellisestä melontakerrasta on vierähtänyt vuosi jos toinenkin, joten aluksi tutustuttiin kajakkeihin ja saatiin neuvoja niiden käyttämisestä ja hallinnasta.

Melomaan oli hyvä lähteä ihan peruskajakilla. VesiVaeltajien perusmalleina on Rainbow Oasis -kajakkeja, jotka ovat helppokäyttöisiä ja oikein sopivia päiväretkeilyyn. Jalkatuet riittävät vähintään 140 cm pitkien lapsienkin jaloille ja pakkausluukkuihin saa tavarat roiskeilta suojaan.

Vesille mieli. Kuva: P. Peltoniemi.

Eväsreppujen siirron, pelastusliivien ja aukkopeitteiden pukemisen jälkeen neuvoja päästiin kokeilemaan käytännössä. Pieni sivutuuli painoi järven selälle, mutta rannan tuntumassa oli tyventä ja kevyempi meloa, kun suuntaa ei tarvinnut koko ajan korjailla.

Melontaretkeläiset. Kuva: P. Peltoniemi.

Kajakit tuntuivat tukevilta ja vakailta, pienempäänkin käteen. Alun hakemisen jälkeen ohjaaminen ja jarruttaminenkin alkoivat sujua. Äkkiseltään melominen tuntui kuitenkin hartioissa ja käsissä - harjoittelun puutetta.

Koko järven kierros olisi tehnyt noin 8 kilometrin lenkin, joten niin pitkälle ei ensikertaisina lähdetty. Keskelle järven selkää kohoavalle pikku saarelle oli helppo rantautua ja kaivaa reput esille. Evästauko tuli tarpeeseen.

Melominen oli mukavaa ja jo paluumatkalla heräsi kysymys seuraavasta kerrasta... Opastettu retki oli kyllä helppo tapa tutustua sekä harrastukseen että itse vesistöönkin.

Vesivaeltajat. Kuva: P. Peltoniemi.

VesiVaeltajien melontakausi jatkuu sään salliessa lokakuun ajan. Nopeat ehtivät vielä mukaan opastettuihin sunnuntaimelontoihin Liesjärvellä, Töysän puolella. - P. P.

Ei tuulivoimaloita Kaskisiin

Kaskinen sijaitsee Pohjanmaan maakunnan länsiosissa. Se on perustettu vuonna 1785 samannimiselle saarelle ja on 1308 asukkaallaan Suomen pienin kaupunki. [1, 2]

Kaskisten maapinta-ala on ainoastaan 10,78 neliökilometriä [1]. Saari on pisimmillään vain noin 6 km ja leveimmillään 2 km. Asukkaita neliökilometeriä kohden on siten noin 121 ja käytännössä enemmänkin, koska osa saaresta on kaavoitettu teollisuudelle.

Pieni Kaskinen on idyllinen saarikaupunki puutaloineen [3] - vielä. Niin uskomattomalta kuin se tuntuukin, Kaskisiin on suunnitteilla teollisia tuulivoimaloita.

Esiselvitys tuulivoimalahankkeesta tehtiin vuonna 2010. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma julkaistiin 2012 ja kaavaluonnos 2013. Kaavoitus on laitettu vireille Kaskisten kaupungin aloitteesta eli kulut maksaa Kaskinen. Kaupungissa heräsi voimakas tuulivoiman vastustus hankkeen tultua julki: OAS:sta jätettiin viisi muistutusta, kaavaluonnoksesta jo 13, eikä ihme - suunnitelmissa ei ole kyse mistään pikku myllyistä. Kaavaehdotus on tarkoitus viedä Kaskisten kaupunginhallituksen ja -valtuuston sekä teknisen lautakunnan käsittelyyn syksyllä. [4, 5]

Oikea tuulimylly. Kuva: P. Peltoniemi.

Kaskisten Kalarannassa kohoaa oikea tuulimylly. Se rakennettiin alunperin vuonna 1848 ja siirrettiin Kaskisiin museoksi Närpiöstä vuonna 1954. [4, 6]

Kalaranta ja Myllyniemi myllyineen sijaitsevat saaren pohjoisimmassa kärjessä, aivan ydinkeskustan kupeessa. Noin 3,3 kilometrin etäisyydellä Kalarannan tuulimyllystä kaakkoon, Kaskisten saaren keskikohdan itäpuolella, sijaitsee Dicksholmenin saari. [7]

Tuulivoimalahanke on suunnitteilla  Dicksholmenin ja Härtsholmenin kaksoissaarille. Niille aiotaan kaavoittaa kolme teollisuusluokan tuulivoimalaa: 150 metriä korkeita, teholtaan 2,5 MW:n laitoksia, joiden napakorkeus ja roottorin halkaisija olisivat 100 metriä. [4]

Melkoinen ero oikeaan tuulimyllyyn! Tai Metsä-Botnian "vaatimattomaan" 90 metriä korkeaan piippuun - se pysyy sentään paikoillaan, ei pyöri, melua tai välky.

Kaskisten saari, pituus noin 6 km [7] (klikkaa kuva isommaksi).

Suunnitellut tuulivoimalat olisivat siten täysin asutuksen ja kesämökkien ympäröimät. Koko Kaskisten keskusta jäisi 2-3 kilometrin säteelle voimaloista. Lisäksi tuulivoimalat aiheuttaisivat rakennusrajoituksia - kuten Vaasassa - asuinalueiden ohella muun muassa M-Groupin teollisuusalueelle [4].

Käytännössä kaikki kartalla näkyvät alueet asukkaineen ja loma-asukkaineen pääsisivät "nauttimaan" tuulivoimaloiden melusta ja välkkeestä, kuntarajasta välittämättä. Vettä pitkin tai jään päällä melu kuuluu kauas.

Hankealueeksi suunniteltu Dicksholmenin ja Härtsholmenin alue on luontoselvityksissä "arvioitu olevan erittäin uhanalainen luontotyyppi", joka "tulee säilyttää rakentamattomana" [8, 9].

Lisäksi Kaskisten saaren länsipuolella sijaitsee valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö Sälgrundin saari majakkoineen ja luotsiasemineen - ja Natura 2000 -alueen lintuluotoineen. Majakka on 27,3 metriä korkea ja Museoviraston mukaan "huomattava maisemaelementti". [10] Alue on erityisen hyvää muutto- ja merilintujen seurantaan ja siellä on tavattu myös harvinaista punajalkahaukkaa [11]. Hankealue sijaitsisi vain 2,5-4,5 kilometrin päässä tästä kokonaisuudesta!

Sälgrundin lintuluotoja Kaskisissa. Kuva: P. Peltoniemi

Miten teollisen tuulivoiman rakentaminen Dicksholmenin ja Härtsholmenin kaksoissaarille säilyttäisi niiden uhanalaisen luontotyypin?

Tai miten viisi ja puoli kertaa Sälgrundin majakkaa korkeammat tuulivoimalat säilyttäisivät Sälgrundin valtakunnallisesti merkittävänä kulttuuriympäristönä taikka sen Natura 2000 -alueen suojeluperusteet?

 

Kvarnskatan (klikkaa kuvasta videoon). Kuva: K. Ylikoski.

Videolla ei suotta esitetä avointa kysymystä Kaskisten päättäjille: - Kun laitetaan puntarin kuppeihin tuulivoimayrittäjän mahdollisuus verovaroista maksettavaan syöttötariffiin ja toiseen Kaskisten asukkaat ja rajallinen, jäljellä oleva luonto - kumpi on mielestäsi painavampi? [4]

Pohjalaiselle, matkailijalle, lintujen ja luonnon ystävälle asia on päivänselvä: EI tuulivoimaloita Kaskisiin [5]. - P. P.


Viitteet

[1] Wikipedia. Kaskinen. Saatavilla: https://fi.wikipedia.org/wiki/Kaskinen
[2] Väestötietojärjestelmä. Kuntien asukasluvut aakkosjärjestyksessä. Rekisteritilanne 30.06.2015. Saatavilla: http://vrk.fi/default.aspx?docid=8843&site=3&id=0
[3] Nousiainen, I. (2012). Kaskisten poluilla ja kujilla. Saatavilla: http://taikapolku.blogspot.fi/2012/11/kaskisten-kaduilla.html
[4] Ylikoski, K. (2015). Ei tuulivoimaloita Kaskisiin. Video. Saatavilla: https://www.youtube.com/watch?v=BMfiIrzX1Fk&list=PLq-rDUefJ0TR8zelpbgQWYRh0dehoJ2WW
[5] EI tuulivoimaloita Kaskisiin. Adressi. Adressit.com. Saatavilla: http://www.adressit.com/ei_tuulivoimaloita_kaskisiin
[6] Kaskinen (2015). Muut käyntikohteet. Myllyniemen tuulimylly. Saatavilla: http://www.kaskinen.fi/Default.aspx?id=315808
[7] Kaskinen. Maanmittauslaitos, Maastokarttarasteri (1:100 000) 07/2015. Creative Commons Nimeä 4.0 kansainvälinen -lisenssi.
[8] Fagerholm, I. (2005). Luontoinventointi Kaskisten kaupungissa kesällä 2005. Naturinventering av Kaskö stad sommaren 2005. Suom. P. Nyström. Saatavilla: http://www.paikkatieto.airix.fi/paikkatieto/kaskinen/yleiskaava/taustaselvityksia/Luontoselvitys.pdf
[9] Nironen, M. (2012). Kaskisten kaupunki tuulivoimaosayleiskaava, Luontoselvitys 2012. Ympäristösuunnitttelu Enviro Oy.
[10] Museovirasto (2009). Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Sälgrundin majakka, luotsiasema ja Laxhamn. Saatavilla: http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4733
[11] Lintupaikat.kuvat.fi (2015). Sälgrund. Kaskinen. Saatavilla: http://lintupaikat.kuvat.fi/kuvat/Kaskinen/S%C3%A4lgrund/

Julkaistu 14.07., päivitetty (linkkiä) 28.07.2015.