Hirvet väistivät tuulivoimala-alueen

Hirvi on Suomen tärkein riistaeläin. Sen levinneisyysalue kattaa koko maan. Hirvikannan kokoa säädellään luvanvaraisella metsästyksellä, joka puolestaan perustuu kannan seurantaan muun muassa hirvihavaintokorttien ja lentolaskennan avulla. [1]

Hirvien lentolaskennat tehdään helmi-maaliskuussa, jolloin lumiolosuhteet ovat otollisimmat hirvien löytymisen kannalta. Jokaisen laskennassa havaitun hirven sijainti merkitään koordinaattipisteellä karttaan. [1] Hirvien lentolaskentaa pidetään melko luotettavana menetelmänä hirvikannan seurannassa [2].

Närpiönseudun riistanhoitoyhdistys suoritti hirvien lentolaskennan alueellaan kolmen päivän aikana 23.-25.02.2016. Riistanhoitoyhdistyksen alue käsittää yhteensä 110 000 hehtaaria. Laskenta tehtiin noin 150 metrin lentokorkeudesta pienkoneella, jonka lentonopeus oli noin 140 km/h. [3]

Laskennan suorittajien mukaan laskentakarttoihin merkityt koordinaatit ovat alueen itälaidalla suhteellisen tarkkoja, koska merkitsemiseen käytettiin GPS:ää. Alueen länsilaidan merkinnät perustuvat paperikarttoihin. Joissain tapauksissa koordinaattien sijainti saattaa tämän vuoksi hiukan heittää, mutta havaittujen hirvien lukumäärä pitää paikkansa. [3]

Suoritetussa lentolaskennassa on noin 15-20 %:n virhemarginaali, sillä laskennassa on todennäköisesti jäänyt osa hirvistä huomaamatta. Erityisesti tiheistä metsistä ja kuusimetsistä hirviä on vaikea havaita. Loput hirvet, arviolta noin 85 %, makasi nuoremmissa taimikoissa. [3]

Hirviä iltahämärissä. Kuva: P. Peltoniemi.

Närpiönseudun riistanhoitoyhdistyksen lentolaskenta antaa tietoja myös Svalskullan tuulivoimala-alueen hirvikannasta. Tuulivoimala-alueelta tai sen läheltä ei havaittu lentolaskennassa lainkaan hirviä [3]. Alueen rakentamisen vuoksi siellä ei sijaitse enää tiheää metsääkään, joten laskennan tuloksia voidaan pitää Svalskullan alueen osalta luotettavina.

Hirvien lentolaskennan tuloksia Svalskullan tuulivoimala-alueen näkökulmasta. (Klikkaa kartta suuremmaksi.)

Riistanhoitoyhdistyksen suorittaman lentolaskennan tuloksia tukee myös aiempi alueelta suoritettu lumijälkilaskenta. Alueen pinta-ala on noin 2,4 neliökilometriä. Helmikuisen lumijälkilaskennan havainnointireitin kokonaispituus oli 9,2 km. Sen varrelta löydettiin vain yhdet hirven jäljet. [4]

Hirvet näyttävät siis väistävän tuulivoimala-alueen, kuten myös Ruotsissa on todettu [5]. Mitä tämä tarkoittaa käytännössä tulevaisuudessa, jos Pohjanmaan maakuntaan kaavoitetuista tuulivoima-alueista toteutuu edes murto-osa?

Tuulivoimarakentaminen muuttaa ja pirstoo voimakkaasti metsiä - pahimmassa tapauksessa valtavissa mittakaavoissa koko läntistä Suomea ajatellen. Mistä hirvet silloin löytävät elintilaa, kun tilanne muun muassa Satakunnassa, Rannikko-, Etelä-, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaallakin on tuulivoimakaavoituksen suhteen samanlainen? Mitä tämä merkitsee metsästykselle harrastuksena ja hirvikannan säätelijänä? - P. P.


Viitteet

[1] Luke (2014). Hirvikannan seuranta. Saatavilla:
http://www.rktl.fi/riista/hirvielaimet/hirvi/hirven_kannanarvioinnin_menetelmat/hirvikannan_seuranta.html
[2] Rautiainen, Riikka (2013). Harvat hirvet löytyivät tähystämällä. Yle. 20.03.2013.
Saatavilla: http://yle.fi/uutiset/harvat_hirvet_loytyivat_tahystamalla/6544564
[3] Närpesnejdens Jaktförening (2016). Aktuellt. Lainattu 12.03.2016. Saatavilla: http://www.njvf.fi/content/aktuellt
[4] Ylikoski, K. & Uusitalo, K. (2016). Tuulivoima-alue = riistatyhjiö? Lumijälkilaskenta Svalskullan tuulivoimatuotantoalueella Närpiön Pjelaxissa 16.02.2016. Saatavilla: https://www.dropbox.com/s/0felpuruj1tug9g/Lumij%C3%A4lkilaskenta%20Svalskulla%20N%C3%A4rpi%C3%B6%20162016.pdf?dl=0
[5] SVT (2014). Älgar skräms av vindkraftverk. 09.09.2014, päivitetty 11.12.2015. Saatavilla: http://www.svt.se/nyheter/regionalt/vasterbottensnytt/algar-skams-av-vindkraftverk

Huom. Postauksen luontokuvat ovat kuvituskuvia, eikä niitä ole otettu lentolaskennan toteutuspäivinä tai -paikoissa.

Päivitetty (lähteen 4 linkki) 12.06.2017.

Lumijälkiä laskemassa

Miten tuulivoimaloiden rakentaminen vaikuttaa riistakantoihin, riistatalouteen ja metsästykseen? Ruotsissa tehdyn tutkimuksen mukaan hirvet välttävät oleskelua tällaisten alueiden lähellä, eivätkä enää etsi sieltä suojaa tai jää sinne lepäämään, vaikka kulkisivatkin alueiden läpi [1]. Tämän tarkemmin asiaa ei ole toistaiseksi tutkittu.

Tuulivoimakaavojen selvityksissä todetaan kuitenkin lähes poikkeuksetta eri lajeja koskien: ”Ei aiheuta vähäistä suurempaa haittaa.” Mihin toteamus perustuu, kun tutkittua tietoa tuulivoimaloiden vaikutuksista riistaan ja muihin eläimiin ei ole? Miten tuulivoimala-alue vaikuttaa eläinten esiintymiseen ja liikkumiseen? [2]

Närpiön Pjelaxin Svalskullan tuulivoimala-alueella tehtiin lumijälkilaskenta helmikuun puolivälissä kahden metsästäjän toimesta. Laskennan tarkoituksena oli selvittää eläinten liikkumista tuulivoimala-alueella ja sen lähiympäristössä. [2]

Svalskullan voimala-alue
(kuvattu Kaskisista Närpesfjärdenin rannalta). Kuva: P. Peltoniemi.

Svalskullan tuulivoimatuotantoalueella on viisi tuulivoimalaa. Niiden turbiinit ovat malliltaan Vestas V112 ja nimellisteholtaan 3 MW. Voimaloiden napakorkeus on 124 metriä ja roottorin halkaisija 112 metriä. Voimalat on otettu käyttöön loppuvuodesta 2014. Tuulivoimalat ja niiden vaatimat huoltotiet sekä kokoonpanoalueet on rakennettu metsään, rantatien eli valtatie 8 kupeeseen. [2, 3]

Svalskullan tuulivoimala-alue Närpiön Pjelaxissa [4] (klikkaa kuva isommaksi).

Lumijälkilaskenta tehtiin yhtenä iltapäivänä ja se kesti noin neljä tuntia. Jäljet päästiin laskemaan tuoreelta lumelta, sillä lumisade alueella oli tauonnut vajaa kaksi vuorokautta ennen laskentapäivää. Eläimillä oli ollut yhteensä 41 tuntia aikaa liikkua alueella ennen laskennan aloitusta. [2] Alue on pinta-alaltaan noin 2,4 neliökilometriä [3].

Sää laskennan aikana oli aurinkoinen, tuulta oli noin 8 metriä sekunnissa ja lämpötila lähellä nollaa. Havainnointireitin kokonaispituus oli 9,2 kilometriä. Reitti kierrettiin yleisiä teitä, alueen huoltoteitä ja sähkölinjaa seuraten jalan. Tuulivoimaloiden ääni kuului koko havainnointireitille. [2]

Noin puolen kilometrin etäisyydeltä tuulivoimaloista oli neljät ketun, yhdet metsäjäniksen, yhdet kärpän, yhdet näädän ja yhdet hirven jäljet. Selvityksessä olevan kartan mukaan tehdyt havainnot painottuivat tuulivoima-alueen lounaispuolelle, sähkölinjan alle - vallitsevien tuulten yläpuolelle. [2]

Yhdet ilveksen jäljet löytyivät noin 750 metrin päästä lähimmästä tuulivoimalasta. Linnuista laskennassa ei saatu yhtäkään näkö- tai kuulohavaintoa iltapäivän aikana. Tuulivoimaloiden väliseltä alueelta ei löytynyt jälkiä. [2]

Laskennan tekijät toteavat kertaalleen suoritetun lumijälkilaskennan olevan melko suppea katsaus tuulivoima-alueen eläimistön selvittämiseksi. Sen tulokset vahvistavat kuitenkin havaintoja, joita alueelta on rakentamisajasta kesästä 2014 lähtien tehty, samoin kuin myöhempiä havaintoja alueen ollessa tuulivoimatuotannossa: Lintuja ei enää ole alueella. Riistaa ei ole tuulivoima-alueella, eikä se liiku alueen läpi. [2]

Närpiönseudun riistanhoitoyhdistys suorittaa alueella hirvien lentolaskennan helmi-maaliskuussa 2016. Tästä saadaan tietoa hirvien kannasta alueella. Myös Suomen riistakeskuksen ja Metsästäjäliiton tulisi tutkia, miten tuulivoimala-alueet vaikuttavat riistakantoihin [2] - ennen kuin on saatu aikaan peruuttamatonta vahinkoa. - K. Y. & P. P.


Viitteet

[1] SVT (2014). Älgar skräms av vindkraftverk. 09.09.2014, päivitetty 11.12.2015. Saatavilla: http://www.svt.se/nyheter/regionalt/vasterbottensnytt/algar-skams-av-vindkraftverk
[2] Ylikoski, K. & Uusitalo, K. (2016). Tuulivoima-alue = riistatyhjiö? Lumijälkilaskenta Svalskullan tuulivoimatuotantoalueella Närpiön Pjelaxissa 16.02.2016. Saatavilla: https://dl.dropboxusercontent.com/u/12844832/Lumij%C3%A4lkilaskenta%20Svalskulla%20N%C3%A4rpi%C3%B6%20162016.pdf
[3] Ramboll (2013). Uusiutuvat energiavarat ja niiden sijoittuminen Pohjanmaalla. Kohdekortit. Svalskulla (37). Saatavilla: http://www.obotnia.fi/assets/1/Planlaggningsenheten/Vaihekaava-2/kohdekuvaukset-27-53.pdf
[4] Svalskulla. Maanmittauslaitos, Maastokarttarasteri (1:100 000) 02/2016. Creative Commons Nimeä 4.0 kansainvälinen -lisenssi.
Huom. Postauksen luontokuvat ovat kuvituskuvia, eikä niitä ole otettu lumijälkilaskennan toteutuspäivänä tai -paikassa.

Missä, missä hirvet on?

Hirvi (Alces alces) on nisäkäs, heimonsa suurin laji ja Suomen suurin eläin. Se elää pohjoisella havumetsävyöhykkeellä Euroopassa ja läntisessä Aasiassa. [1]

Huhtikuun puolivälissä lunta oli suunnilleen saman verran kuin seitsemän kuukautta myöhemmin: maa oli paikoitellen valkoinen, mutta tilanne saattaisi olla hetkeä myöhemmin toinen. Juuri ennen hämärän laskeutumista tuli näköhavainto hirvestä pellon reunassa.

Hirvet liikkuvat aktiivisimmin juuri aamu- ja iltahämärän aikoihin. Ne elävät pääasiassa yksin, mutta saattavat talvisin muodostaa pieniä ryhmiä. Keväällä emot lähtevät ryhmästä vasomisajan lähestyessä ja eroavat samalla edellisvuoden poikasestaan. Hirvet vaeltavat keväisin ja syksyisin 15–25 km, mutta nuoret hirvet voivat kulkea pitemmästikin. [1]

Pellon laidassa ruokaileva hirvi kurkotteli suuhunsa pensaan oksia ja silmuja. Taimia tai muita kasveja sille ei ollutkaan vielä tarjolla, joten se saisi tyytyä hyvän tovin puiden ja pensaiden oksiin ja latvuksiin sekä haavan ja pihlajan kuoriin. Mustikan- ja puolukanvarpuja ja männyn taimia se toki löytäisi myös lähistöltä.

Hirven evästauko. Kuva: P. Peltoniemi.

Hirvi jatkoi ruokailuaan rauhassa, vaikka pusikon anti näytti aika köyhältä, jopa kasvinsyöjälle. Se oli edelliskesän poikanen, mutta jo kunnioitettavan kokoinen.

Aikuinen hirvi voi olla 3 m pitkä, korkeimmalta kohdalta jopa 2,3 m korkea, ja painaa noin 200–650 kg [1, 2]. Isoimpien kaadettujen hirvisonnien paino on nykyään yleensä korkeintaan 350 kg. Hirven häntä on pieni, vain 5–12 cm pitkä. Uroshirvi on selvästi naarasta suurempi ja ainoastaan sillä on sarvet, joko hanko- tai lapiosarvet. Ne uusiutuvat joka vuosi. [1, 3]

Edellisvuoden vasa. Kuva: P. Peltoniemi.

Pellon laidan hirvellä ei ollut sarvia. Se näytti peräpeilistä ja selän muodosta päätellen nuorelta hirvilehmältä, vaikkakaan tuntomerkit eivät olleet kovin selviä [4]. Sen kyttyrähartiat olivat sen sijaan jo nähtävissä, samoin kuin kello eli kaulan alla roikkuva parta. Pitkät jalat ja vatsapuoli erottuivat muuta vartaloa vaaleampina, itse hirvi oli tosi tumma, lähes mustanruskea.

Yhtäkkiä se häiriintyi, lopetti ruokailun ja jäi katsomaan korvat pystyssä - havaitsiko se tarkkailijansa? Objektiivin läpi katsominen kävi työstä - hämärä alkoi tihetä, eikä valo riittäisi näyttämään, mihin suuntaan hirvi päättäisi mennä. Aika lähelle asutusta se oli uskaltautunutkin, ja vielä päivän valossa.

Keskenkasvuinen hirvi (Alces alces). Kuva: P. Peltoniemi.

Väliin jäävä puupino esti suorat näkö- ja kuulohavainnot ja hirvi kääntyi rauhassa kohti Käräjävuoren rinteillä kohoavaa metsää. Siellä sillä olisi niin havu- kuin sekametsääkin suojaksi ja ravinnoksi. Se astui leveillä sorkillaan pellon reunan syvään ojaan ja jatkoi matkaansa ketterästi sitä pitkin.

Hyvä niin, en ollut sen vihollinen, joten minua sen ei kannattanut säikkyä. Vaihdoin lopultakin varovasti asentoa, pakoeläimenä hirvi olisi ottanut aiemmin jalat alleen pienestäkin liikkeestä. Lähimetsässä se saisi olla rauhassa, ainakin tuulivoimaloiden melulta ja välkkeeltä - kunhan ei jatkaisi matkaansa 3-tien yli teollisuusalueeksi muuttuvalle Santavuorelle.

Metsästysnäkökulmasta katsoen hirvi on Suomen tärkein riistaeläin. Eläimiä, myös riistaeläimiä, suojaavat muun muassa luonnonsuojelulaki, biodiversiteettisopimus ja EU:n luontodirektiivi. Miten luonnon eläimet ja esimerkiksi hirvien vaellusreitit ja vasomisalueet voidaan silti jättää tuulivoimakaavoituksessa ottamatta huomioon?

Luulisi maalaisjärjenkin jo sanovan, viihtyvätkö eläimet alueella metsän kaatamisen ja raivaamisen, leveän tiestön rakentamisen, maansiirtotöiden ja betoniperustusten tekemisen jälkeen, kun puiden tilalle ja yläpuolelle kohoaa melua, infraääntä, välkettä ja varjovälkettä ennalta-arvaamattomaan tahtiin aiheuttavia voimaloita. Uppsalan yliopiston tutkimuksen mukaan hirvet välttävät olemasta tällaisten alueiden lähellä, eivätkä enää etsi sieltä suojaa tai jää sinne lepäämään, vaikka kulkisivatkin alueiden läpi [5].

Kurikan ja Jurvan väliin sijoittuvat metsät ovat parasta hirvenmetsästysmaastoa Kurikassa. Niin kutsutussa Viiatin tai Rourunkankaan hankkeessa sinne rakennettaisiin kuitenkin lähes sata 210-230 metriä korkeaa, 3-5 MW:n tuulivoimalaa - metsän pirstomisen jälkeen. Juuri yhtenäisten metsäalueiden pirstominen on riistatalouden kannalta erityisen haitallista [6, 7]. Miten hirvet viihtyisivät sen jälkeen alueella tai miten metsästys muka voisi jatkua siellä entiseen tapaan?

Ruotsissa metsästys on kielletty tuulivoimatuotantoon kaavoitetuilla alueilla. Myös Suomessa on tuotu esiin mahdollisia rajoituksia ampumalinjoihin. [6, 7] Muun muassa Rajamäenkylän hankkeessa Isojoella-Karijoella ampumiskielto olisi tulossa laajalle alueelle [8]. Syksyn jahdissa paikalliset metsästäjät kertoivat täälläkin mahdollisesta ampumiskiellosta 3-5 km:n etäisyydellä tuulivoimaloista. - Tosin tuulivoimatuotantoalueilla ei ole enää riistaa jäljellä, ei edes pikkulintuja, kuten usealla tuulivoimala-alueella Iissä, Honkajoella, Porissa, Vähässäkyrössä, Närpiössä ja Kankaanpäässä käynyt metsästäjä kertoi. Tällä menolla ei ole enää, mitä metsästää. Sitten kysytään, minne hirvet ovat kadonneet.

Metsän kuningas hävisi näkyvistä metsän peittoon. Olisipa ihmisillekin suotu edes hiukan sen suuruutta. - P. P.


Viitteet

[1] Wikipedia (2015). Hirvi. Saatavilla: https://fi.wikipedia.org/wiki/Hirvi
[2] Yle (2013). Norjalaisten hirvijättiläinen kalpenee Sevetin Mammutille. 29.11.2013. Saatavilla: http://yle.fi/uutiset/norjalaisten_hirvijattilainen_kalpenee_sevetin_mammutille/6961819
[3] Älgen - skogens konung (2015). Utseende. Saatavilla: http://web.tjosan.se/skogenskonung/utseende.php
[4] Svenska Djurskyddsföreningen (2015). Älg. Piirros: Harald Wiberg. Saatavilla: http://www.djurskydd.org/files/b7108475f636294930ad34dd881681d5.pdf
[5] SVT (2014). Älgar skräms av vindkraftverk. 09.09.2014, päivitetty 11.12.2015. Saatavilla: http://www.svt.se/nyheter/regionalt/vasterbottensnytt/algar-skams-av-vindkraftverk
[6] Marjakangas, A. (2014). Tuulivoima ja riistatalous. Taustatietoa tuulivoiman rakentamista koskevia lausuntoja ja kannanottoja varten. 06.06.2014. Suomen Riistakeskus. Saatavilla:
http://www.kphaukkuvatlintukoirat.fi/wp-content/uploads/2014/06/Tuulivoima_ja_riistatalous.pdf
[7] Marjakangas, A. (2009). Riistatalous huomioon tuulivoiman rakentamisessa. Metsästäjä 4: 40-41.
[8] Tapiolan takamailla (2014). Tuulivoima ja metsästys. 24.09.2014. Saatavilla: http://www.tapiolantakamailla.com/2014/09/tuulivoima-ja-metsastys.html