Tervetuloa Käräjävuorelle!

Käräjävuoren sivusto sisältää tarinoita ja kertomuksia Käräjävuorelta. Oma ensikosketukseni vuoreen ajoittuu 1990-luvun alkuun, kun naapurin mummo kertoi Savikujan varrella asuneen isänsä työskentelystä Käräjävuoren kivilouhimolla. Mummo oli syntynyt vuonna 1919, joten hänen muistelemastaan ajasta alkaa olla pian sata vuotta.

Vuonna 1918 Kurikassa oli 9736 asukasta [1]. Siihen aikaan täällä oli paljon teollisuutta, mikä käy selkeästi ilmi myös Wanhaa Kurikkaa -elokuvasta. Käräjävuoren kivilouhimon lisäksi Myllykylässä oli kalkkilouhimo. Teollisuuslaitoksista täältä löytyi Jyllinkosken sähkölaitos, Kurikan lakkitehdas, Kurikan puunjalostustehdas, Kurikan ajokaluliike, Miedon tiili- ja turvepehkutehdas sekä Kurikan sähkömylly. [1] Mummo itse oli nuorena tyttönä töissä lakkitehtaalla.

Käräjävuorelta louhittiin ainakin katukiviä. Niitä kuljetettiin Kurikan lisäksi Seinäjoelle ja Vaasaan asti. Käräjävuoren graniittia toimitettiin rakennuskiviksi eri puolille Suomea: Kurikan kirkon pihassa oleva, juuri ehostettu tienviitta on tehty Käräjävuoren vaaleasta graniitista 30-luvulla [2, 3]. Myös Kurikan ja Koskenkorvan rajalla sijaitseva Nuijamiesten muistomerkki on tehty Käräjävuoren kivestä: se vedettiin miesvoimin  Käräjävuoresta laskiaistiistaina 1925. Kyse ei ollut ihan pienestä murikasta. 250 tonnin kivipaasia oli vetämässä useita satoja miehiä. [4, 5, 6]

Näkymä Käräjävuorelta etelään päin.

Käräjävuorella on tiedon mukaan istuttu käräjiä, mutta paikalla olleet käräjäkivet on kuljetettu pois [7]. Minne, sitä ei museoviraston rekisteriportaali tiedä kertoa. Ehkäpä sekin selviää retkillä Käräjävuorelle - tervetuloa mukaan! - P. P.


Viitteet

[1] Projekt Runeberg. Tietosanakirja (1909-1922). 11. Täydennysosa. Helsinki: Tietosanakirja-osakeyhtiö. Saatavilla: http://runeberg.org/tieto/11/0336.html
[2] Porstuakirjastot.fi. Saatavilla: http://www.porstuakirjastot.fi/files/960/kurikan_tienviitta_jarvinen.htm
[3] Kurikka-lehti (16.05.2014). Taas osajaa! Saatavilla: http://www.kurikka-lehti.fi/etusivu/393052.html
[4] Yle Pohjanmaa (30.08.2010). Saatavilla: http://yle.fi/alueet/pohjanmaa/2010/08/nuijamiesten_muistomerkki_vedettiin_miesvoimin_kurikasta_koskenkorvalle_1940756.html
[5] Mapyourinfo.com (2014). Saatavilla: http://mapyourinfo.com/wiki/fi.wikipedia.org/Nuijamiesten%20muistomerkki/
[6] Ilmajoki - Pohojalaasuuren ytimes. Ilmajoki för turister. Saatavilla: http://www.ilmajoki.fi/files/Tiedostot/Ilmajoki_for_turister_2012.pdf
[7] Museovirasto. Kulttuuriympäristö-rekisteriportaali (2011). http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/mjreki/read/asp/r_kohde_det1.aspx?KOHDE_ID=301500005

Päivitetty lähteitä 26.07.2014.