Huhtikuun puolivälissä lunta oli suunnilleen saman verran kuin seitsemän kuukautta myöhemmin: maa oli paikoitellen valkoinen, mutta tilanne saattaisi olla hetkeä myöhemmin toinen. Juuri ennen hämärän laskeutumista tuli näköhavainto hirvestä pellon reunassa.
Hirvet liikkuvat aktiivisimmin juuri aamu- ja iltahämärän aikoihin. Ne elävät pääasiassa yksin, mutta saattavat talvisin muodostaa pieniä ryhmiä. Keväällä emot lähtevät ryhmästä vasomisajan lähestyessä ja eroavat samalla edellisvuoden poikasestaan. Hirvet vaeltavat keväisin ja syksyisin 15–25 km, mutta nuoret hirvet voivat kulkea pitemmästikin. [1]
Pellon laidassa ruokaileva hirvi kurkotteli suuhunsa pensaan oksia ja silmuja. Taimia tai muita kasveja sille ei ollutkaan vielä tarjolla, joten se saisi tyytyä hyvän tovin puiden ja pensaiden oksiin ja latvuksiin sekä haavan ja pihlajan kuoriin. Mustikan- ja puolukanvarpuja ja männyn taimia se toki löytäisi myös lähistöltä.
Hirven evästauko. Kuva: P. Peltoniemi.
Hirvi jatkoi ruokailuaan rauhassa, vaikka pusikon anti näytti aika köyhältä, jopa kasvinsyöjälle. Se oli edelliskesän poikanen, mutta jo kunnioitettavan kokoinen.
Aikuinen hirvi voi olla 3 m pitkä, korkeimmalta kohdalta jopa 2,3 m korkea, ja painaa noin 200–650 kg [1, 2]. Isoimpien kaadettujen hirvisonnien paino on nykyään yleensä korkeintaan 350 kg. Hirven häntä on pieni, vain 5–12 cm pitkä. Uroshirvi on selvästi naarasta suurempi ja ainoastaan sillä on sarvet, joko hanko- tai lapiosarvet. Ne uusiutuvat joka vuosi. [1, 3]
Edellisvuoden vasa. Kuva: P. Peltoniemi.
Pellon laidan hirvellä ei ollut sarvia. Se näytti peräpeilistä ja selän muodosta päätellen nuorelta hirvilehmältä, vaikkakaan tuntomerkit eivät olleet kovin selviä [4]. Sen kyttyrähartiat olivat sen sijaan jo nähtävissä, samoin kuin kello eli kaulan alla roikkuva parta. Pitkät jalat ja vatsapuoli erottuivat muuta vartaloa vaaleampina, itse hirvi oli tosi tumma, lähes mustanruskea.
Yhtäkkiä se häiriintyi, lopetti ruokailun ja jäi katsomaan korvat pystyssä - havaitsiko se tarkkailijansa? Objektiivin läpi katsominen kävi työstä - hämärä alkoi tihetä, eikä valo riittäisi näyttämään, mihin suuntaan hirvi päättäisi mennä. Aika lähelle asutusta se oli uskaltautunutkin, ja vielä päivän valossa.
Keskenkasvuinen hirvi (Alces alces). Kuva: P. Peltoniemi.
Väliin jäävä puupino esti suorat näkö- ja kuulohavainnot ja hirvi kääntyi rauhassa kohti Käräjävuoren rinteillä kohoavaa metsää. Siellä sillä olisi niin havu- kuin sekametsääkin suojaksi ja ravinnoksi. Se astui leveillä sorkillaan pellon reunan syvään ojaan ja jatkoi matkaansa ketterästi sitä pitkin.
Hyvä niin, en ollut sen vihollinen, joten minua sen ei kannattanut säikkyä. Vaihdoin lopultakin varovasti asentoa, pakoeläimenä hirvi olisi ottanut aiemmin jalat alleen pienestäkin liikkeestä. Lähimetsässä se saisi olla rauhassa, ainakin tuulivoimaloiden melulta ja välkkeeltä - kunhan ei jatkaisi matkaansa 3-tien yli teollisuusalueeksi muuttuvalle Santavuorelle.Metsästysnäkökulmasta katsoen hirvi on Suomen tärkein riistaeläin. Eläimiä, myös riistaeläimiä, suojaavat muun muassa luonnonsuojelulaki, biodiversiteettisopimus ja EU:n luontodirektiivi. Miten luonnon eläimet ja esimerkiksi hirvien vaellusreitit ja vasomisalueet voidaan silti jättää tuulivoimakaavoituksessa ottamatta huomioon?
Luulisi maalaisjärjenkin jo sanovan, viihtyvätkö eläimet alueella metsän kaatamisen ja raivaamisen, leveän tiestön rakentamisen, maansiirtotöiden ja betoniperustusten tekemisen jälkeen, kun puiden tilalle ja yläpuolelle kohoaa melua, infraääntä, välkettä ja varjovälkettä ennalta-arvaamattomaan tahtiin aiheuttavia voimaloita. Uppsalan yliopiston tutkimuksen mukaan hirvet välttävät olemasta tällaisten alueiden lähellä, eivätkä enää etsi sieltä suojaa tai jää sinne lepäämään, vaikka kulkisivatkin alueiden läpi [5].
Kurikan ja Jurvan väliin sijoittuvat metsät ovat parasta hirvenmetsästysmaastoa Kurikassa. Niin kutsutussa Viiatin tai Rourunkankaan hankkeessa sinne rakennettaisiin kuitenkin lähes sata 210-230 metriä korkeaa, 3-5 MW:n tuulivoimalaa - metsän pirstomisen jälkeen. Juuri yhtenäisten metsäalueiden pirstominen on riistatalouden kannalta erityisen haitallista [6, 7]. Miten hirvet viihtyisivät sen jälkeen alueella tai miten metsästys muka voisi jatkua siellä entiseen tapaan?
Ruotsissa metsästys on kielletty tuulivoimatuotantoon kaavoitetuilla alueilla. Myös Suomessa on tuotu esiin mahdollisia rajoituksia ampumalinjoihin. [6, 7] Muun muassa Rajamäenkylän hankkeessa Isojoella-Karijoella ampumiskielto olisi tulossa laajalle alueelle [8]. Syksyn jahdissa paikalliset metsästäjät kertoivat täälläkin mahdollisesta ampumiskiellosta 3-5 km:n etäisyydellä tuulivoimaloista. - Tosin tuulivoimatuotantoalueilla ei ole enää riistaa jäljellä, ei edes pikkulintuja, kuten usealla tuulivoimala-alueella Iissä, Honkajoella, Porissa, Vähässäkyrössä, Närpiössä ja Kankaanpäässä käynyt metsästäjä kertoi. Tällä menolla ei ole enää, mitä metsästää. Sitten kysytään, minne hirvet ovat kadonneet.
Metsän kuningas hävisi näkyvistä metsän peittoon. Olisipa ihmisillekin suotu edes hiukan sen suuruutta. - P. P.
Viitteet
[1] Wikipedia (2015). Hirvi. Saatavilla: https://fi.wikipedia.org/wiki/Hirvi
[2] Yle (2013). Norjalaisten hirvijättiläinen kalpenee Sevetin Mammutille. 29.11.2013. Saatavilla: http://yle.fi/uutiset/norjalaisten_hirvijattilainen_kalpenee_sevetin_mammutille/6961819
[3] Älgen - skogens konung (2015). Utseende. Saatavilla: http://web.tjosan.se/skogenskonung/utseende.php
[4] Svenska Djurskyddsföreningen (2015). Älg. Piirros: Harald Wiberg. Saatavilla: http://www.djurskydd.org/files/b7108475f636294930ad34dd881681d5.pdf
[5] SVT (2014). Älgar skräms av vindkraftverk. 09.09.2014, päivitetty 11.12.2015. Saatavilla: http://www.svt.se/nyheter/regionalt/vasterbottensnytt/algar-skams-av-vindkraftverk
[6] Marjakangas, A. (2014). Tuulivoima ja riistatalous. Taustatietoa tuulivoiman rakentamista koskevia lausuntoja ja kannanottoja varten. 06.06.2014. Suomen Riistakeskus. Saatavilla:
http://www.kphaukkuvatlintukoirat.fi/wp-content/uploads/2014/06/Tuulivoima_ja_riistatalous.pdf
[7] Marjakangas, A. (2009). Riistatalous huomioon tuulivoiman rakentamisessa. Metsästäjä 4: 40-41.
[8] Tapiolan takamailla (2014). Tuulivoima ja metsästys. 24.09.2014. Saatavilla: http://www.tapiolantakamailla.com/2014/09/tuulivoima-ja-metsastys.html
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi! Vain asiapitoiset kommentit julkaistaan.