Hirvet väistivät tuulivoimala-alueen

Hirvi on Suomen tärkein riistaeläin. Sen levinneisyysalue kattaa koko maan. Hirvikannan kokoa säädellään luvanvaraisella metsästyksellä, joka puolestaan perustuu kannan seurantaan muun muassa hirvihavaintokorttien ja lentolaskennan avulla. [1]

Hirvien lentolaskennat tehdään helmi-maaliskuussa, jolloin lumiolosuhteet ovat otollisimmat hirvien löytymisen kannalta. Jokaisen laskennassa havaitun hirven sijainti merkitään koordinaattipisteellä karttaan. [1] Hirvien lentolaskentaa pidetään melko luotettavana menetelmänä hirvikannan seurannassa [2].

Närpiönseudun riistanhoitoyhdistys suoritti hirvien lentolaskennan alueellaan kolmen päivän aikana 23.-25.02.2016. Riistanhoitoyhdistyksen alue käsittää yhteensä 110 000 hehtaaria. Laskenta tehtiin noin 150 metrin lentokorkeudesta pienkoneella, jonka lentonopeus oli noin 140 km/h. [3]

Laskennan suorittajien mukaan laskentakarttoihin merkityt koordinaatit ovat alueen itälaidalla suhteellisen tarkkoja, koska merkitsemiseen käytettiin GPS:ää. Alueen länsilaidan merkinnät perustuvat paperikarttoihin. Joissain tapauksissa koordinaattien sijainti saattaa tämän vuoksi hiukan heittää, mutta havaittujen hirvien lukumäärä pitää paikkansa. [3]

Suoritetussa lentolaskennassa on noin 15-20 %:n virhemarginaali, sillä laskennassa on todennäköisesti jäänyt osa hirvistä huomaamatta. Erityisesti tiheistä metsistä ja kuusimetsistä hirviä on vaikea havaita. Loput hirvet, arviolta noin 85 %, makasi nuoremmissa taimikoissa. [3]

Hirviä iltahämärissä. Kuva: P. Peltoniemi.

Närpiönseudun riistanhoitoyhdistyksen lentolaskenta antaa tietoja myös Svalskullan tuulivoimala-alueen hirvikannasta. Tuulivoimala-alueelta tai sen läheltä ei havaittu lentolaskennassa lainkaan hirviä [3]. Alueen rakentamisen vuoksi siellä ei sijaitse enää tiheää metsääkään, joten laskennan tuloksia voidaan pitää Svalskullan alueen osalta luotettavina.

Hirvien lentolaskennan tuloksia Svalskullan tuulivoimala-alueen näkökulmasta. (Klikkaa kartta suuremmaksi.)

Riistanhoitoyhdistyksen suorittaman lentolaskennan tuloksia tukee myös aiempi alueelta suoritettu lumijälkilaskenta. Alueen pinta-ala on noin 2,4 neliökilometriä. Helmikuisen lumijälkilaskennan havainnointireitin kokonaispituus oli 9,2 km. Sen varrelta löydettiin vain yhdet hirven jäljet. [4]

Hirvet näyttävät siis väistävän tuulivoimala-alueen, kuten myös Ruotsissa on todettu [5]. Mitä tämä tarkoittaa käytännössä tulevaisuudessa, jos Pohjanmaan maakuntaan kaavoitetuista tuulivoima-alueista toteutuu edes murto-osa?

Tuulivoimarakentaminen muuttaa ja pirstoo voimakkaasti metsiä - pahimmassa tapauksessa valtavissa mittakaavoissa koko läntistä Suomea ajatellen. Mistä hirvet silloin löytävät elintilaa, kun tilanne muun muassa Satakunnassa, Rannikko-, Etelä-, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaallakin on tuulivoimakaavoituksen suhteen samanlainen? Mitä tämä merkitsee metsästykselle harrastuksena ja hirvikannan säätelijänä? - P. P.


Viitteet

[1] Luke (2014). Hirvikannan seuranta. Saatavilla:
http://www.rktl.fi/riista/hirvielaimet/hirvi/hirven_kannanarvioinnin_menetelmat/hirvikannan_seuranta.html
[2] Rautiainen, Riikka (2013). Harvat hirvet löytyivät tähystämällä. Yle. 20.03.2013.
Saatavilla: http://yle.fi/uutiset/harvat_hirvet_loytyivat_tahystamalla/6544564
[3] Närpesnejdens Jaktförening (2016). Aktuellt. Lainattu 12.03.2016. Saatavilla: http://www.njvf.fi/content/aktuellt
[4] Ylikoski, K. & Uusitalo, K. (2016). Tuulivoima-alue = riistatyhjiö? Lumijälkilaskenta Svalskullan tuulivoimatuotantoalueella Närpiön Pjelaxissa 16.02.2016. Saatavilla: https://www.dropbox.com/s/0felpuruj1tug9g/Lumij%C3%A4lkilaskenta%20Svalskulla%20N%C3%A4rpi%C3%B6%20162016.pdf?dl=0
[5] SVT (2014). Älgar skräms av vindkraftverk. 09.09.2014, päivitetty 11.12.2015. Saatavilla: http://www.svt.se/nyheter/regionalt/vasterbottensnytt/algar-skams-av-vindkraftverk

Huom. Postauksen luontokuvat ovat kuvituskuvia, eikä niitä ole otettu lentolaskennan toteutuspäivinä tai -paikoissa.

Päivitetty (lähteen 4 linkki) 12.06.2017.