torstai 29. syyskuuta 2016

Ilman metsää ei ole ihmistäkään

Viime aikojen silmiinpistävimpiä luontojuttuja ovat olleet metsäaiheiset uutiset - ikään kuin Suomessa olisi yhtäkkiä herätty siihen, että metsät ovatkin tärkeitä! Luonto hoitaa ja metsä rauhoittaa, metsiä pitää suojella ja luonto voi olla ministerinkin mielestä matkailun veturi [1-4].

Mutta metsä on ollut aina suomalaiselle tärkeä ja se tulee aina määrittämään hyvinvointiamme.

Kolopuu. Kuva: P. Peltoniemi.

Tällä menolla metsät kuitenkin tuhoutuvat - ihmisen toiminnan seurauksena. Ihminen tuhoaa metsiä mm. hakkuiden, rakentamisen, kaivostoiminnan, maansiirtotöiden ja peltojen raivauksen vuoksi.

Yksin tuulivoimarakentaminen tuhoaa metsää noin kolme hehtaaria jokaista voimalaa kohti. Lisäksi rakentamisessa kaadetaan metsää sähköasemia ja jopa 50 metriä leveitä tielinjoja varten. Tuulivoimarakentaminen tarkoittaa myös valtavaa murskelouhosta - jonnekin. [5]

Koko läntinen Suomi on jo nyt ylikaavoitettu tuulivoimalle [6] - käytännössä joka ikiseen maisemaan tulisi voimaloita, sillä yksittäinen voimala-alue pilaa maiseman lakeuksilla 25-30 kilometrin säteellä.

Kyllähän metsien säilyttämisen arvo kansainvälisessä keskustelussa ja maapallon mittakaavassa ymmärretään. Todellisuus vain on niin usein toinen kuin kauniit puheet ja tavoitteet.

Kelo. Kuva: P. Peltoniemi.

Saksa ja Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN asettivat vuonna 2011 Bonnissa tavoitteen korjata tuhoutuneita metsä- ja muita luontoalueita 150 miljoonan hehtaarin eli 1,5 miljoonan neliökilometrin verran vuoteen 2020 mennessä [7, 8]. YK otti tavoitteen omakseen vuoden 2014 ilmastokokouksessa [8].

Lopullinen tavoite on kunnianhimoinen: pysäyttää metsäkato kokonaan ennallistamalla metsiä 3,5 miljoonaa neliökilometriä vuoteen 2030 mennessä. Suomen pinta-alaan verrattuna määrä on noin kymmenkertainen. Tavoitteeseen pääseminen sitoisi ilmakehästä hiilidioksidia 1,7 miljardia tonnia. [7, 8]

Tavoitteeseen ollaan Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton mukaan pääsemässä hyvää vauhtia [8]. Tämä on tietenkin hyvä, sillä metsät vaikuttavat maapallon ilmastoon, eläimistöön, kasvillisuuteen, vesihuoltoon sekä maa- ja metsätalouteen ja ihmisiin.

Lehto. Kuva: P. Peltoniemi.

Bonnin tavoitteiden tueksi palautettavista metsäalueista on tehty muun muassa kartta [9]. Pohjalaiskunnissa, kuten muuallakin Suomessa, näkyy tumman- ja vaaleanvihreitä alueita, siis yhtenäisiä ja yksittäisiä ennallistamiskohteita.

Karttaa lähemmin tutkittaessa sen zoomaaminen paikkakuntatasolle hävittää vihreät merkinnät ja kaikki alueet muuttuvat harmaiksi, ikään kuin hävittäen metsien ennallistamistarpeen. Miksi? Päätökset metsien ennallistamistarpeesta on haluttu jättää kokonaan paikallistasolle [10].

Kartta ei siis kuvaa tavoitteisiin sitoutuneita alueita, eikä siitä saa tietoa edes mahdollisesti suojeltavista alueista - ainoastaan kauniita mielikuvia. Tavoitteeseen vievät kohteet ovat siis muualla kuin kartan osoittamilla alueilla. Miksi niitä ei olisi voinut merkitä karttaan sitä mukaa kuin alueisiin olisi sitouduttu?

Kuusi. Kuva: P. Peltoniemi.

Samaan aikaan maapallon koskemattomat erämaa-alueet vähenevät nopeasti. Euroopassa varsinaisia erämaita ei enää edes ole, mutta holtiton maankäyttö on hävittämässä ne muistakin maanosista. [11]

Maapallolla on tällä hetkellä erämaita 30,1 miljoonaan neliökilometriä. Niiden pinta-ala on supistunut 3,3 miljoonaa neliökilometriä eli lähes kymmenyksellä 25 vuodessa - kymmenkertaisesti Suomen pinta-alan verran. [11]

Tutkijat pitävät erämaa-alueiden tuhoutumista katastrofina. Nykyisellä tahdilla maapallon erämaat katoavat sadassa vuodessa. [11]

Erämaa-alueiden suojelu on kuitenkin elintärkeää. Kaikkein tärkeimpiä syitä ovat biodiversiteetti eli luonnon monimuotoisuus sekä hiilidioksidin sitominen. Koskematon luonto on kaikkein monimuotoisin eliölajeiltaan, mikä on ehdottoman välttämätöntä myös ihmiskunnalle. Erämaiden metsät toimivat hiilinieluina sitomalla hiiltä. Metsien hävittäminen merkitsisi hiilen vapautumista ilmastoon. [11]

Erämaita tuhoaa lähinnä - todellakin - holtiton maankäyttö, erityisesti maa- ja metsätalouteen. Valtiot eivät ole huomioineet erämaa-alueiden säilyttämistä ympäristöpolitiikassaan. Poliittisella tahdolla ne olisivat kuitenkin pelastettavissa. [11]

Maailmanpuu. Kuva: P. Peltoniemi.

Koska poliitikot käsittävät, että se mikä tapahtuu metsälle, tapahtuu ihmiselle? Ilman metsää ei ole ihmistäkään. - P. P.


Viitteet:

[1] Siltanen, Mari (2016). Luonto hoitaa vaikkei haluaisikaan – tutkimus tuomassa luonnon työterveyteen. Yle 27.08.2016. Saatavilla: http://yle.fi/uutiset/3-9122486
[2] Savusalo, Sirkku & Juntti, Maija-Liisa (2016). Metsäkylpy huuhtoo stressin pois. Yle 16.09.2016. Saatavilla: http://yle.fi/uutiset/3-9169474
[3] Kiviranta, Varpu (2016). Metsäyhtiöt ja ympäristöjärjestöt penäävät jälleen yhdessä varoja metsäluonnonsuojeluun. Yle 21.08.2016. Saatavilla: http://yle.fi/uutiset/3-9106055
[4] Kansallispuistojen suosio jatkaa kasvuaan - ministeri Tiilikainen luottaa luontoon matkailun veturina. Ympäristöministeriön ja Metsähallituksen tiedote 5.9.2016. Saatavilla: http://www.metsa.fi/-/kansallispuistojen-suosio-jatkaa-kasvuaan
[5] Ala-Risku, T. (2015). Koppeloviikot. Tripodien aika. Saatavilla: http://tripodienaika.blogspot.fi/2015/04/koppeloviikot.html
[6] Täystuulituho Suomen länsirannikolla. Santavuori, Ilmajoki 23.03.2016. Saatavilla: http://santavuori.blogspot.fi/2016/03/taystuulituho-suomen-lansirannikolla.html
[7] Bonn Challenge. The Challenge. Saatavilla: http://www.bonnchallenge.org/content/challenge
[8] Kokkonen, Yrjö (2016). Maapallon tuhoutuneita metsäalueita korjataan vauhdilla. Yle 04.09.2016. Saatavilla: http://yle.fi/uutiset/3-9143085
[9] Bonn Challenge. What is our global restoration opportunity? Saatavilla: http://www.bonnchallenge.org/what-our-global-restoration-opportunity
[10] Bonn Challenge. A global opportunity map. Saatavilla: http://www.bonnchallenge.org/content/global-opportunity-map
[11] Kokkonen, Yrjö (2016). Maapallon erämaa-alueet hupenevat rajusti – sadan vuoden päästä jäljellä ei ole mitään. Yle 09.09.2016. Saatavilla: http://yle.fi/uutiset/3-9157889

1 kommentti:

  1. http://www.suomenluonto.fi/sisalto/artikkelit/vahtikoira-hyvasti-vanhat-metsat-ja-asiantuntijoiden-arvostus/

    VastaaPoista