Kurkia Käräjävuoren yllä

Syyskuun viimeisen sunnuntain aamu valkeni aurinkoisena. Peipot, sini- ja talitiaiset etsivät ruokaa lähipuissa, tämän kesän poikaset sirkuttivat ja lensivät leikitellen toistensa perässä. Käpytikkakin pyrähti paikalle - ei huomannut tarkkailijoita.

Kurkiaura. Kuva: P. Peltoniemi.

 
Kaukaa alkoi kuulua kurkien ääniä: syysmuutto oli yltänyt tänne asti. Kolme vuotta sitten Käräjävuoren kesä hyvästeli kurjet päivälleen kuukautta aiemmin, jo elokuun lopussa.

Yleensä kurkien syysmuutto käynnistyy syyskuussa tai lokakuun alkupuoliskolla [1], mutta ehkä ne lensivät nyt kohti etelää osaksi myös lämpimän syksyn pidätteleminä vasta syyspäivän tasauksen mentyä. Minneköhän ne suuntaisivat - Etelä-Eurooppaan, Afrikkaan vai aina Etelä-Aasiaan asti?

Kurjet (Grus grus). Kuva: P. Peltoniemi.

Tänä keväänä ei päästy katselemaan kurkien soidintanssia, sillä ne pesivät omassa rauhassaan jossain kauempana. Hyviä pesimäpaikkoja, soita, rantaniittyjä tai järvien ja lahtien ruoikoita kaloineen ja marjoineen ei lähellä paljoa olekaan, peltoja toki sitäkin enemmän ja ravinnoksi sammakoita, jyrsijöitä ja viljaa.

Kurjet ovat arkoja lintuja, joten tilaisuuden tullen niitä on hieno katsella. Noin 96–120 cm:n pituus on kohtuullinen ja metriä suurempi siipien kärkiväli jo näyttävä [1].

Mielenkiintoista on myös se, että kurjet ovat pariuskollisia ja ryhtyvät pesänrakennukseen vasta 4–6-vuotiaina. Poikasia ne saavat vain yhden tai kaksi. Vanhin suomalainen, ja samalla koko Euroopan vanhin, rengastettu kurki on ollut yli 17-vuotias. [1] On siis erittäin todennäköistä, että kurjet myös palaavat samoille pesimäseuduilleen vuodesta toiseen.

Kurkipari. Kuva: P. Peltoniemi.

Suomen kurkikanta on kaksinkertaistunut kahdenkymmenen viime vuoden aikana. Reilu viisi vuotta sitten täällä pesi arviolta 40.000 kurkiparia. Maailmanlaajuinen kurkipopulaatio on noin 210.000-250.000 yksilöä, joista suurin osa pesii Venäjällä tai Fennoskandiassa. [1]

Suomen kurkikanta muodostaa siis noin 30-40 % maailman kurkikannasta! Ei ole lainkaan yhdentekevää, kokevatko kurkemme esimerkiksi tuulivoimalan aiheuttaman törmäyskuoleman niiden muuttoreiteille rakentamisen vuoksi [2, 3]. Isoille, leveäsiipisille lintulajeille tuulivoimalat ovat osoittautuneet erityisen vaarallisiksi [4].

Äänet lähestyivät, montakohan lintua olisi lennossa? Aikuisten lintujen ääniin sekaantui korkeampia - olisiko mukana myös joutsenia? Samassa V-muotoinen aura lensi yli, ylhäällä, korkeammalla kuin kauas kantavista äänistä olisi voinut päätellä, kaikki kurkia, aikuisia ja nuoria poikasia: 125 lintua.

Kurkien syysmuutto. Kuva: P. Peltoniemi.

Aamun mittaan Käräjävuoren yli tuli vielä kaksi hiukan pienempää auraa. Toinen lensi ympyrää heti vuoren jälkeen, taisi koota joukkojaan ja toinen jatkoi lentoaan kohti etelää pitkässä nauhassa.

- Toivottavasti tulette keväällä turvallisesti takaisin! - P. P.


Viitteet

[1] Wikipedia (2015). Kurki. Saatavilla: https://fi.wikipedia.org/wiki/Kurki
[2] BirdLife Suomi (2014). Lintujen valtakunnalliset päämuuttoreitit, kartat. Saatavilla: http://www.ymparisto.fi/download/noname/%7B31868315-3213-4C2E-ADB6-75A7BBF693F2%7D/100333
[3] BirdLife Suomi (2014). Lintujen valtakunnalliset päämuuttoreitit, selvitys. Saatavilla: http://www.ymparisto.fi/download/noname/%7BFA98FD1F-987F-4546-84F7-93BDC1F0CE06%7D/100332
[4] BirdLife Suomi (2015). Tuulivoimaloiden rakentamisen ja käytön vaikutuksista lintuihin Suomessa. Saatavilla: http://www.birdlife.fi/suojelu/paikat/tuulivoima.shtml