keskiviikko 31. elokuuta 2016

Tuulivoima häiritsee poroja

Tuulivoimalat vaikuttavat poroihin ja poronhoitoon haitallisesti. Ruotsin maatalousyliopiston (Sveriges landbruksuniversitet, SLU:n) juuri tekemän tutkimuksen mukaan porot välttävät käyttämästä tuulivoimalan lähellä sijaitsevia alueita. [1-3]

Porouros eli hirvas. Kuva: P. Peltoniemi.

Poro (Rangifer tarandus tarandus) on puolivilli kotieläin. Sen kantamuoto on peura (Rangifer tarandus), josta poro on kesytetty todennäköisesti myöhäiskeskiajalla. [4] Poronhoito on saanut alkunsa peuranmetsästyksestä. Jääkauden jälkeen peura oli tärkeä riistaeläin, mutta peurojen määrän vähetessä siirryttiin pienimuotoiseen poronhoitoon kesyttämällä peuroja houkutuseläimiksi peuranpyynnissä, lihan ja maidon tuottajiksi sekä kanto- ja vetoeläimiksi. [5]

Poro on Lapin maakuntaeläin. Suomessa poronhoito on vanhin edelleen elinvoimaisista pohjoisen elinkeinoista. Sen suora ja välillinen taloudellinen merkitys on vuositasolla miljardin luokkaa. [6]

Poronhoitoalue on poronhoitolailla (848/1990) määritelty poronhoitoa varten tarkoitettu alue. Suomessa sen koko on 122.936 neliökilometriä eli 36 % maamme pinta-alasta. Poronhoitoalue kattaa Lapin maakunnan (Kemi-Tornion aluetta lukuunottamatta) sekä Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakuntien pohjoisosat. [6]

Porot syövät kesäisin pensaiden lehtiä, ruohoa ja heinää, talvisin jäkälää ja luonnosta saatavaa luppoa. [7] Talviruokinnassa ne saavat myös kuivaa heinää, säilörehua ja teollisia täysrehuja [4]. Porot vaihtavat oleskelualueitaan vuodenaikojen mukaan. Keväisin ja kesäisin ne laiduntavat mielellään suomailla, syksyisin kuusikoissa. [7]

Tuulivoimaloiden rakentamista on ajettu Ruotsissa viimeisten kymmenen vuoden aikana voimakkaasti myös poronhoitoalueelle, vaikka tuulivoimaloiden vaikutusta poroihin ja poronhoitoon ei ole perusteellisesti selvitetty ja tutkittu [3].

Poronaaras eli vaadin. Kuva: P. Peltoniemi.

Ruotsin maatalousyliopiston tekemässä tutkimuksessa porojen liikkeitä seurattiin kartoittamalla niiden ulosteita sekä gps-pantojen avulla. Juuri valmistuneessa tutkimuksessa tutkittiin kolmelle alueelle, Ruotsin Målan porojen vasomisalueelle ja Vilhelminan talvehtimisalueelle sekä Lögdeålandetin laidunalueelle rakennettujen tuulivoimaloiden vaikutusta poroihin. [3] Alueet ovat saamelaisten paikallisia, poronhoidollisia yhteistyöorganisaatioita, joita Suomessa vastaavat lähinnä paliskunnat [2].

Tutkimus tehtiin tiukkoja tieteellisiä menetelmiä käyttäen yhdistämällä seurannan tuloksiin poronhoitajilta saatuja tietoja ja kokemuksia porojen käyttäytymisestä ja poronhoidosta. Kokonaiskuvan saamiseksi porojen laidunalueiden käytöstä porojen laiduntamis- ja vaellusmalleja tutkittiin pitkäjänteisesti ja koko porojen käyttämällä laidunalueella, ei siis ainoastaan tuulivoimaloiden lähialueilla. Porojen laiduntamiskäyttäytyminen vaihtelee eri vuosina ja vuodenaikoina säätilan ja muiden ulkoisten tekijöiden seurauksena. [3]

Porojen laidunalueiden käyttöä tutkittiin ulostekartoituksella vuosina 2009-2015 (Målassa) sekä gps-pantojen avulla vuosina 2005-2015. Tietoa kerättiin ennen tuulivoimaloiden rakentamista sekä niiden rakentamis- ja käyttövaiheessa. Lögdeålandetissa tiedot kattavat vain voimaloiden käyttövaiheen sekä vaiheen, jossa voimalat olivat poissa päältä 40 päivän ajan. Tiedot analysoitiin kehittämällä tilastollinen malli laidunalueiden valinnalle kullakin alueella ennen voimaloiden rakentamista ja niiden rakentamis- ja käyttövaiheissa. [3]

Poron vasa. Kuva: P. Peltoniemi.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että tuulivoimalat vaikuttavat haitallisesti poroihin sekä vasomis- että talvehtimisalueilla. Porot välttävät laiduntamista alueilla, joissa ne voivat nähdä tuulivoimalan tai kuulla sen äänen ja pyrkivät alueille, joissa ne ovat suojassa voimaloilta. Målan vasomisalueella suojaisten alueiden käyttö lisääntyi jopa 60 % tuulivoimaloiden käyttövaiheessa. Lögdeålandetin alueellakin, jossa porot pidettiin Gabrielsbergetin tuulivoimala-alueella voimaloiden käydessä suojaisten alueiden käyttö lisääntyi 13 % verrattuna tilanteeseen, jossa porot saivat liikkua vapaammin. [3]

Tutkimus osoittaa, että porot vähentävät tuulivoimala-alueiden lähellä sijaitsevien alueiden käyttöä. Målassa porot vähensivät alueen käyttöä 16-20 % 5 km:n säteellä voimaloista. Gabrielsbergetissä ne välttivät aluetta 3 km:n etäisyydellä. Tutkimuksen mukaan porojen laidunrauha vähenee 4 km:n etäisyydellä tuulivoimaloista vasomisaikana ja sen jälkeen verrattuna aikaan ennen tuulivoimaloiden rakentamista. [3]

Poronhoitoaluetta Ranuan eteläpuolella. Kuva: P. Peltoniemi.

Tieteellinen tutkimus kumoaa siis yksiselitteisesti porosta ja tuulivoimasta esitetyt urbaanilegendat ja toteaa porojen ja poronhoidon kärsivän tuulivoimaloista. Mitä tuulivoimakaavoituksen toteutuminen poronhoitoalueella tarkoittaisi poroille eläiminä ja poronhoidolle elinkeinona Suomessa, jossa naapurimaan tapaan yhä ajetaan teollisuusluokan tuulivoimaloita poronhoitoalueelle? - P. P.


Viitteet:

[1] T. T. (2016). Studie: Vindkraftverk stör renar. NyTeknik 24.08.2016. Saatavilla: http://www.nyteknik.se/energi/studie-vindkraftverk-stor-renar-6779259
[2] Virtanen, Sofia (2016). Pipanakartoitus paljasti: Tuulivoima häiritsee poroja. Tekniikka & talous 25.08.2016. Saatavilla: http://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/energia/pipanakartoitus-paljasti-tuulivoima-hairitsee-poroja-6576815
[3] Skarin, A., Sandström, P. , Alam, M., Yann, B. & Nellemann, C. (2016). Renar och vindkraft II - vindkraft  drift och effekter på renar och renskötsel. Rapport 294. Uppsala: Sveriges landbruksuniversitet, Institutionen för husdjurens utfodring och vård. Saatavilla: http://pub.epsilon.slu.se/13562/
[4] Wikipedia (2016). Poro. Saatavilla: https://fi.wikipedia.org/wiki/Poro
[5] Paliskunnat.fi (2016). Poronhoidon kehitys. Saatavilla: http://paliskunnat.fi/poro/poronhoito/historia/
[6] Paliskunnat.fi (2016). Poro pitää pohjoisen kylät lämpiminä. Saatavilla: http://paliskunnat.fi/poro/poronhoito/
[7] Tunturisusi (2016). Poro. Saatavilla: http://www.tunturisusi.com/hirvet/poro.htm

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti