keskiviikko 6. joulukuuta 2017

Kahtiajakautunut kansa 100-vuotiaassa Suomessa

Kirjoitin puolitoista vuotta sitten Iso-Britannian Brexit-äänestykseen liittyen kahtiajakautuneesta kansasta [1]. Tuolloiset äänestystulokset paljastivat muun muassa asetelmän Lontoo vastaan pienet kaupungit ja maaseutu, nuoret vastaan vanhat ja EU vastaan Britannia [2].

Eronhetken EU:sta vähitellen lähestyessä ja realisoituessa kirjoitus on yhä ajankohtainen. Yhtään vähemmän ajankohtaiseksi sitä ei tee Suomen 100. itsenäisyyspäivä.


Yhden Suomen mepin mukaan on ongelmallista, että Britannian kahtiajakoa vastaava ilmiö on olemassa muissakin osissa Eurooppaa. Kahden muun sanoin "kansalliset johtajat ja poliitikot eivät ota vastuuta ja piilottelevat hankalissa asioissa EU:n selän takana" ja "päätökset ovat todella kaukana ihmisistä" [3].

Sepä.

Tietävätkö poliitikot siitä kahtiajaosta, joka Suomessa parhaillaan tuulivoimakaavoituksen myötä tapahtuu: Helsinki vastaan muu Suomi, isommat kaupungit vastaan maaseutu, suurituloiset vastaan tavallinen työssäkäyvä väestö.

Tietävätkö he? Välittävätkö?


Helsingissä selvitettiin tarkasti tuulivoimaloiden rakentamista kaupungin edustalle jo 2000-luvun alussa, mutta ne olisivat "musertaneet maiseman mittakaavan" [4].

Sata metriä korkeammilla voimaloilla ei ole kuitenkaan muualla Suomessa satojen konsulttiraporttien mukaan "vähäistä suurempaa vaikutusta" - ei maisemaan, ei lintuihin, ei luontoarvoihin, ei asukkaiden viihtyvyyteen, ei kiinteistöjen arvoon, ei turvalliseen elinympäristöön, ei melun lisääntymiseen, ei välkkeeseen, ei varjostukseen, ei infraääneen, ei virkistyskäyttöön, ei pohjavesiin, ei mihinkään, vaan hankkeet runnotaan läpi ja arvot riistetään ihmisten vastustuksesta huolimatta [5].

Kohtuullisuudesta ja oikeudenmukaisuuden toteutumisesta ei ole tietoakaan. Edes korkein oikeus ei anna oikeutta tavallisille suomalaisille [6].

Kaavoitusaalto pyyhkäisee parhaillaan läntisen Suomen yli keskemmälle ja sitten itään [7]. Ihmiset Keski- tai Itä-Suomessa eivät ole yhtään sen paremmassa suojassa, koska siellä ei satu olemaan kehäkolmosen sisäpuolta.

Tällainen kaavoitus on pelkkää aluepolitiikkaa, jolla maaseudun ihmiset yritetään pakottaa muuttamaan kasvukeskuksiin ja kaupunkeihin. Miksi muuten esimerkiksi Seinäjoki on jättänyt kaavoittamatta tuulivoimaloita alueelleen, Peräseinäjoen voimaloita lukuunottamatta, mutta satsaa kiivaasti asuntotuotantoon [8]?

Tuulivoimakaavoitus tehdään näennäisesti ilmastonlämpenemiseen vedoten, ilmastosopimusten ja -tavoitteiden nimissä - ja jotta voidaan paeta EU:n selän taa [9, 10]. Mitä väliä on maakunnan ihmisillä?!

Silti suurin osa suomalaisista haluaa säilyttää koko Suomen asuttuna [11]. He eivät ole ajamassa länsisuomalaisia tai muitakaan etelään, itään tai pohjoiseen - tai ulkomaille. Maaseudun tuhoaa poliittinen peli: poliitikot, virkamiehet ja oikeuslaitos, sillä oikeudentajuiset suomalaiset käyttäytyvät ainakin toistaiseksi vähemmän päällekäyvästi kuin valtaa väärinkäyttävät päättäjät.

Tällaiset päätökset sotivat kuitenkin ihmisten oikeustajua ja kaikkea kohtuutta vastaan ja rikkovat koto-Suomessa kunnioitettuja arvoja: yhdenvertaisuutta, oikeutta terveelliseen elinympäristöön ja Suomen luonnon säilyttämistä. Demokratiaksi nimitetyssä järjestelmässä!

Eikö Suomen päätöksenteossa, kansallisessa lainsäädännössä ja sen toteuttamisessa voida enää käyttää järkeä ja ennen kaikkea kunnioittaa arvoja, lakia ja oikeutta? Kuten Suomen perustuslakia, kuntalakia, maankäyttö- ja rakennuslakia, yhdenvertaisuuslakia, luonnonsuojelu- ja ympäristönsuojelulakia - myös tuulivoimakaavoituksessa [12]?


Nämä estäisivät kansan kahtiajakautumisen jatkumista. Silloin asuminen, työnteko ja yrittäminen olisi Suomessa myös tulevaisuudessa mahdollista.

Vai onko Suomen historia tarkoitus päättää Suomen 100-vuotisjuhlavuoteen? - P. P.


Viitteet

[1] Peltoniemi, P. (2016). Kahtiajakautunut kansa. Saatavilla: http://www.valmiixi.fi/2016/06/kahtiajakautunut-kansa.html
[2] Keto-Tokoi, Jenna (2016). Näin Brexit repi Britannian kahtia. Iltalehti 24.06.2016. Saatavilla: http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2016062421788186_ul.shtml
[3] Harala, Samuli (2016). Enemmistö Suomen europarlamentaarikoista harmissaan, osa hykertelee tyytyväisenä. Yle 24.06.2016. Saatavilla: http://yle.fi/uutiset/enemmisto_suomen_europarlamentaarikoista_harmissaan_osa_hykertelee_tyytyvaisena/8983446
[4] Pitkäranta, Tapio (2015b). Lukuisia meripuistoja tutkittu Helsingissä. Blogi Helsingin tuulivoima 11.04.2015. Saatavilla: http://helsingintuulivoima.blogspot.fi/2015/04/lukuisia-meripuistoja-tutkittu.html
[5] Pitkäranta, Tapio (2015c). Arvoton toimiala. Blogi Avointa ajattelua 17.04.2015. Saatavilla: http://pitkaranta.blogspot.fi/2015/04/arvoton-toimiala.html
[6] KHO hylkäsi valitukset Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaavasta. Ilkka 30.11.2017. Saatavilla:
 https://www.ilkka.fi/uutiset/maakunta/kho-hylk%C3%A4si-valitukset-etel%C3%A4-pohjanmaan-vaihemaakuntakaavasta-1.2467247
[7] Santavuori (2016). Täystuulituho Suomen länsirannikolla. Blogi Santavuori, Ilmajoki 23.03.2016. Saatavilla: http://santavuori.blogspot.fi/2016/03/taystuulituho-suomen-lansirannikolla.html
[8] Rauhala, Tuomas (2017). Välittäjät: asuntokauppa vilkastuu Seinäjoella. Saatavilla: Seinäjoen Sanomat 15.03.2017. http://www.seinajoensanomat.fi/artikkeli/496977-valittajat-asuntokauppa-vilkastuu-seinajoella
[9] Tv-ky (2017). Tervetuloa Tuulivoima-kansalaisyhdistyksen sivuille! Tv-ky ry. Saatavilla: 
http://tvky.info/tietoa-meista/
[10] Pohjala, Maria (2016). Suomen ilmastotavoitteet jäljessä Pariisin sopimuksen tavoitteista. Maaseudun Tulevaisuus 09.06.2016. Saatavilla:
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mets%C3%A4/suomen-ilmastotavoitteet-j%C3%A4ljess%C3%A4-pariisin-sopimuksen-tavoitteista-1.148655
[11] Liimatainen, Karoliina (2016). Suomalaiset haluavat asuttaa koko maan - mutta eri syystä kuin pääministeri Sipilä. Helsingin Sanomat 20.05.2016. Saatavilla: http://www.hs.fi/kotimaa/a1463634432336
[12] Grahn, Maagi (2016). Kuka suojelee lapsia tuulivoimaloiden haitoilta? Pohjalainen 09.06.2016.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi! Vain asiapitoiset kommentit julkaistaan.