Huhtikuun viipyilevä sää on antanut vähän lisää aikaa kevään tarkkailuun. Kuun alkupuolella lunta oli hädin tuskin maassa ja Jalasjoen poukama oli jo hyvän matkaa jäätön.Jalasjoki on 58 kilometriä pitkä. Se alkaa Jalasjärven eteläpuolelta, Hirvijärven jälkeen, Mustajoen ja Leväjoen yhtyessä Jalasjoeksi. Jalasjärven keskustan ohitettuaan joki virtaa samannimisen järven halki ja jatkaa matkaansa kunnon kokoisena Kurikan puolella 3-tietä myötäillen, kunnes kaartaa jyrkästi lounaaseen ja itään kohti Myllykylää. Kurikassa se yhtyy Pitkämön tekoaltaan jälkeen Kauhajoen kanssa Kyrönjokeen [1].
Myllykylän kohdalla joessa on poukama, juuri ennen Myllykylän patoa. Ennen sen rakentamista Jalasjoki oli Suomen pisimpiin lukeutuva koski juuri Myllykylän kohdalla [2].
Joutsenet. Kuva: P. Peltoniemi.
Suojaisa poukama houkuttelee myös lintuja, erityisesti keväisin. Alkukuun auringonpaisteinen aamu oli tuonut paikalle joutsenia, tällä kertaa yhden laulujoutsenparin (Cygnus cygnus). Linnut ruokailivat kaikessa rauhassa. Ehkäpä ne ja paikalla nähdyt kolme muuta paria olivat samoja, jotka lähtivät toissa syksynä Luovasta muuttomatkalleen... [3].
Jalasjoen poukama Myllykylässä. Kuva: P. Peltoniemi.
Viikkoa myöhemmin maa oli valkoisena edellispäivän lumisateen ansiosta. Jään reuna oli vetäytynyt lähes maalle ja avovesi maalasi maiseman itseensä. Rannan tuntumassa uiskenteli sinisorsia (Anas platyrhynchos), ensin kaksi, sitten toisetkin kaksi, kevätpukuineen täydellisessä sopusoinnussa ympäristön värien kanssa.
Sinisorsat. Kuva: P. Peltoniemi.
Varovainen kävely joen keskelle kunnostettavalle Myllysaarelle kannatti. Lähes jalkojen juuresta rantakivikon suojasta lähti yhtäkkiä lentoon telkkä (Bucephala clangula).
Telkkä. Kuva: P. Peltoniemi.
Sen siipien viuhina säikäytti pahanpäiväisesti, mutta lintu oli varmasti yhtä yllättynyt itsekin. Onneksi se kuitenkin totesi, ettei pelättävää ollut, lensi edemmäksi ja haki hetken kuluttua paikalle kaverinsa. Kevättä ilmassa ja vedessä. - P. P.
Viitteet
[1] Wikipedia (2015). Kyrönjoen vesistöalue. Saatavilla: http://fi.wikipedia.org/wiki/Kyr%C3%B6njoen_vesist%C3%B6alue
[2] Peltoniemi (2011). Myllykylän luontoa ja historiaa. Saatavilla: http://myllykyla.blogspot.fi/2011/06/myllykylan-luontoa-ja-historiaa.html
[3] Peltoniemi (2015). Joutsenia bongaamassa Luovassa: Saatavilla: http://karajavuori.blogspot.fi/2015/01/joutsenia-bongaamassa-luovassa.html
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi! Vain asiapitoiset kommentit julkaistaan.