Miksi näin - miksi Suomen luonnon kohtalosta ei päätetty sen mukaan, mikä sille olisi hyvä pidemmällä aikavälillä? Lyhytnäköisellä pelkän taloudellisen hyödyn ajattelulla ei pidä runnoa läpi päätöksiä maallemme elintärkeistä luonnonalueista.
Maisema Lauhanvuoren näkötornista. Kuva: P. Peltoniemi.
Luontoa arvostavina suomalaisina vetoamme osaltamme presidentti Niinistöön, jotta hän ei vahvistaisi lakia, vaan palauttaisi sen uuteen eduskuntakäsittelyyn [3, 4].
Arvoisa Herra Tasavallan Presidentti,
[...] Vetoamme Teihin, Herra Tasavallan Presidentti, koska uuden metsähallituslain valmistelu- ja käsittelyprosessi ei täyttänyt avoimen demokratian vaatimuksia. Lain vaikutuksia ei myöskään arvioitu kattavasti. [...]
Maa- ja metsätalousministeriö valmisteli uutta metsähallituslakia pimennossa. Julkisen kritiikin ansiosta ministeriö taipui lopulta järjestämään kolme kuulemistilaisuutta – parin päivän varoitusajalla [5].
Suljettuihin tilaisuuksiin pääsivät vain kutsutut ja puheenvuoroja saivat vain valitut, minkä vuoksi kuulemisia voi pitää näennäisinä. Helsingissä toimittajat eivät päässeet seuraamaan keskustelua vaan kuulivat ainoastaan ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen loppuyhteenvedon. Kuulemiseen osallistuneen ihmisoikeustutkija Heta Heiskasen mukaan kriittisiä näkemyksiä ei käsitelty yhteenvedossa.
[...] Julkisen paineen vuoksi lakiluonnos lähti lopulta lyhyelle lausunnolle. Kahden viikon lausuntoaikaa voi pitää kohtuuttoman tiukkana lausunnonantajien näkökulmasta.
Lausuntokierrokselta saatu palaute oli ankaraa. Lukuisat lausujat pitivät lakiluonnosta niin heikkona, että vaativat käsittelyn lopettamista ja asian palauttamista uuteen valmisteluun, tai vähintäänkin huomattavia parannuksia. Lakiluonnokseen suhtautuivat kriittisesti:
Lapin liitto, Kainuun liitto, Pohjois-Pohjanmaan liitto, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Itä-Lapin kuntayhtymä, Lapin aluehallintovirasto, Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, Oikeusministeriö, Ihmisoikeusliitto, Yhdenvertaisuusvaltuutettu, MTK, Puuliitto, JHL, Metsänhoitajaliitto, Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto, Metsäalan Asiantuntijat ry, Suomen sahat ry, Tunturi-Lapin Kehitys ry, Lapin Yrittäjät ry, Lapin Matkailuelinkeinon Liitto r.y, Luontaiselinkeinojen liitto ry, Kuhmon, Rovaniemen, Kemin ja Kemijärven kaupungit, Savukosken, Ylitornion, Utsjoen, Pelkosenniemen, Vaalan, Pellon, Sodankylän, Inarin, Puolangan, Posion ja Muonion kunnat, Äkäslompolon Kyläyhdistys ry, Metsähallituksen Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueellinen neuvottelukunta, Museovirasto, Suomen Saamelaisten keskusjärjestö ry, Saamelaiskäräjät, Saamelaisneuvosto, Sámi árvvut -yhdistys, Inarinsaamelaiset ry, City-Sámit ry, Saamelaismuseo Siida, Suoma Boazosamit rs, Saamelaismatkailu- ja yrittäjät ry, Saamelaisten kotiseutualueen paliskunnat, Käsivarren paliskunta, Paliskuntain yhdistys, Inarin kalastusalue, Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö, Suomen luonnonsuojeluliitto, Suomen Latu, WWF Suomi ja Luonto-Liitto
Hallitus antoi lakiesityksensä eduskunnalle 3.12.2015 ilman merkittäviä muutoksia. Eduskunnassa käsittelyprosessi jatkui erikoisena: lähetekeskustelu yritettiin pitää aamuneljältä ilman vastuuministeriä. Päiväsaikainen käsittely järjestyi vain opposition sinnikkäiden vastalauseiden ansiosta. [3]
Kristiinankaupungin Pyhävuorelta lounaaseen. Kuva: P. Peltoniemi.
Lakiuudistuksella ei ole myöskään kansalaisten yleistä hyväksyntää. Nettiadressin Suomen luonnon puolesta allekirjoitti noin 130 000 ihmistä vajaassa kolmessa viikossa. [3, 6] Määrä riittäisi lähes kolminkertaisesti kansalaisaloitteen tekemiseen.
Metsähallituslain uudistus on yhteiskunnallisesti niin merkittävä, että se vaatisi tuekseen laajan yleisen hyväksynnän. Nyt sellaista ei ole, vaan lain valmistelu ja hyväksyminen on herättänyt suomalaisissa syvää epäluuloa ja turhautumista. [3]Laki ei myöskään turvaa saamelaisten oikeuksia kansainvälisten sopimusten edellyttämällä tavalla, vaikka tästä oli aiemmin neuvoteltu ja perustuslakivaliokunta suositti kyseisen säädöksen palauttamista. Myös YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimisto kehotti Suomen hallitusta huomioimaan saamelaisten oikeudet. [3]
Uuden metsähallituslain valmistelu ja käsittely ovat olleet häpeäksi lainsäädäntötyölle. Hallitus ajoi eduskunnassa lävitse heikkolaatuisen ja sisällöltään kyseenalaisen lain huolimatta kansalaisten, alueiden, asiantuntijoiden, järjestöjen ja asiantuntijaorganisaatioiden vastalauseista.
Lakien ja koko järjestelmän legitimiteetti lepää demokraattisten prosessien varassa. Uuden metsähallituslain hyväksyminen rapauttaa suomalaisten luottamusta edustukselliseen demokratiaamme.
Vetoamme Teihin, Herra Tasavallan Presidentti, käyttäkää oikeuttanne olla vahvistamatta uutta metsähallituslakia. Teidän arvovallallanne tämä Suomelle ja suomalaisille tärkeä laki voisi vielä saada arvoisensa käsittelyn. [3]
Vaarantunut haahka - muuttomatka Pohjanmaan rannikolla. Kuva: P. Peltoniemi.
Uusi metsähallituslaki vaarantaisi myös pohjavedet ja merkitsisi meri- ja maatuulivoimaloiden rakentamista ns. neljännen taseen muodossa ilman, että asiasta edes mainitaan luonnonvarasuunnitelmassa tai alue-ekologisessa suunnitelmassa [7, 8]. Neljännestä taseesta ei ole käyty lainkaan keskustelua esimerkiksi eduskunnassa.
Uskomme demokratiaan on kovalla koetuksella, mutta toivomme hartaasti lapsiemme, lastenlapsiemme ja tulevien polvien puolesta, että sitä vielä Suomesta löytyy. - P. P.
Uhanalainen hömötiainen. Kuva: P. P.
Viitteet
[1] Eduskunta, Riksdagen (2016). Istunto 29/30.03.2016. Hallituksen esitys eduskunnalle Metsähallituksen uudelleenorganisointia koskevaksi lainsäädännöksi. Saatavilla: https://www.eduskunta.fi/FI/Vaski/sivut/aanestys.aspx?aanestysnro=1&istuntonro=29&vuosi=2016
[2] Harmanen, Jenni (2016). Kiistelty metsähallituslaki läpi - näin eduskunta äänesti. Iltalehti. 30.03.2016. Saatavilla: http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016033021342647_uu.shtml
[3] Vetoomus uuden metsähallituslain pysäyttämiseksi (2016). Saatavilla: http://pysaytetaanmetsahallituslaki.fi/vetoomus-2016-03-30.pdf
[4] Katila, Saana (2016). Pysäytetään metsähallituslaki -kampanja vetoaa presidentti Niinistöön – eduskunta hyväksyi lain. Saatavilla: https://minimahti.net/2016/03/30/pysaytetaan-metsahallituslaki-kampanja-vetoaa-presidentti-niinistoon-eduskunta-hyvaksyi-lain/
[5] Valtonen, Riikka (2016). Kahden päivän varoajalla "näennäiseen kuulemiseen" – Luonnonsuojeluliitto lyttää viranomaisten toiminnan. Yle Uutiset. 19.10.2015. Saatavilla: http://yle.fi/uutiset/kahden_paivan_varoajalla_naennaiseen_kuulemiseen__luonnonsuojeluliitto_lyttaa_viranomaisten_toiminnan/8391140
[6] Suomen luontoa ei saa yhtiöittää. Allekirjoita. Pysäytetään metsähallituslaki. (2016). Saatavilla: http://pysaytetaanmetsahallituslaki.fi/
[7] Peltoniemi, P. (2016). Suomen luonto ei ole myytävissä! Saatavilla: http://karajavuori.blogspot.fi/2016/02/suomen-luonto-ei-ole-myytavissa.html
[8] Ala-Risku, Terhi (2016). Neljäs tase. Saatavilla: http://tripodienaika.blogspot.fi/2016/03/neljas-tase.html
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi! Vain asiapitoiset kommentit julkaistaan.