Väritykseltään minkki on yleensä tummanruskea, mutta väri voi vaihdella vaaleanruskeasta mustaan. Eläimen alaleuassa oleva valkea läikkä voi ulottua kaulaan saakka. [1]
Minkki Ranuan eläinpuistossa. Kuva: K. Peltoniemi.
Minkki on muodoltaan pitkä ja kapea. Sen ruumiin pituus on noin 30-46 cm ja hännän noin 13-21 cm. Naaraat ovat selvästi uroksia pienempiä ja painavat yleensä alle kilon. Tarhaoloissa eläimet kasvavat kuitenkin suuremmiksi. [1]
Minkin kiima-aika on aikaisin keväällä. Se kantaa 39-77 vuorokautta. Luonnossa poikaset syntyvät huhti-kesäkuussa ja niitä on kerralla yleensä 5-6. Tarhoilla poikasia voi syntyä enemmänkin. Poikaset ovat syntyessään sokeita ja lähes karvattomia. [1]
Vaikuttavatko tuulivoimalat minkkeihin ja niiden hyvinvointiin? Osviittaa saa tarhaminkeistä.
Minkki (Neovison vison). Kuva: P. Peltoniemi.
Tanskassa minkkitarhuri raportoi jo keväällä 2014 Videbækin kunnassa lukuisista keskenmenneistä minkinpoikasista [2, 3]. Tarhan eläinten lisääntymisongelmat alkoivat, kun 328 metrin päähän pystytettiin neljä 3 MW:n Vestas V112 -tuulivoimalaa. [2-5]
Minkkien lisääntyminen oli sujunut ilman suurempia ongelmia 25 vuoden ajan. Tilan eläinlääkärin mukaan aiemmin keskenmenon sai noin 5-10 minkkiä, mutta voimaloiden rakentamisen jälkeisenä vuonna keskenmeno tuli 320 eläimelle. Yhteensä kuolleita poikasia oli 1600. Tämän lisäksi 963 minkkiä oli steriilejä ja myös pariutumisessa oli ongelmia. [2-6]
Eläinten poikastuotto laski jopa 30 %. Pentueessa oli vain 3-4 poikasta, kun aiemmin niitä oli ollut 5-6. Syntyneillä minkeillä oli myös lukuisia epämuodostumia. [2-5, 7]
Eläinlääkärin mukaan minkkien elinympäristössä tai ravinnossa ei ollut tapahtunut muita muutoksia kuin lähelle pystytetyt tuulivoimalat [2-3, 7].
Samat ongelmat toistuivat keväällä 2015. Kuolleina syntyi 2000 minkkiä ja 698 menehtyi hätääntyneiden emojen hampaissa. Epämuodostumien osalta tilanne oli edellisvuoden kaltainen. [2, 7]
Minkkien hätä jatkuu nyt neljättä vuotta. Elämä tarhalla on levotonta päivittäin. Eläimet huutavat tuulivoimaloiden aiheuttamien valo- ja varjovälkkeen vuoksi sekä matalataajuisen äänen takia. [4-5]Poliitikot ovat haluttomia puuttumaan tilanteeseen. Paikallisen kunnanvaltuuston puheenjohtaja, tuulivoimatoimijat ja eri asiantuntijat ovat pesseet asiasta kätensä ja selittävät, että syy on jossain muualla kuin matalataajuisessa äänessä. Tanskan hallituksen ympäristöministeri vaikenee täysin keskusteluissa, erityisesti rannikon lähellä sijaitsevista tuulivoimaloista. [4-5]
Mutta jonkun muunkin vastuulle eläinten hyvinvoinnin pitäisi kuulua kuin eläinten omistajien: poliitikkojen, päättäjien, terveydensuojeluviranomaisten, eläinlääkärien ja tuulivoimatoimijoiden. Etenkin kun haitta on aiheutettu vastoin tilallisen tahtoa ulkopuolelta käsin.
Kun tarhaminkkien terveydessä ja voinnissa on tapahtunut Tanskassa näin dramaattinen muutos huonompaan, on oletettavaa, että myös Suomen tarhaminkkien tilanne on tuulivoimala-alueiden läheisyydessä heikentynyt. Esimerkiksi Svalskullan Pjelaxin (Piolahden) voimalat Närpiössä vastaavat Tanskan Videbækin voimaloita: siellä on viisi 3 MW:n Vestas V112 -voimalaa [8].
Lisäksi voimalat vaikuttavat väistämättä luonnonvaraisiin eläimiin, niin minkkeihin kuin muihinkin näätäeläimiin ja nisäkkäisiin. Eikö yhtäkään luontojärjestöä tai kettutyttöä kiinnosta, mitä tuulivoimaloiden valo- ja varjovälke sekä melu ja matalataajuinen ääni tekee Suomessa tuotantoeläinten ja luonnonvaraisten eläinten terveydelle? - P. P.
Viitteet
[1] Wikipedia (2017). Minkki. Saatavilla: https://fi.wikipedia.org/wiki/Minkki
[2] Tuulivoimaloiden infraäänen aiheuttama terveysongelma Suomessa (2015). Tuulivoima-kansalaisyhdistys ry 19.10.2015. Saatavilla: http://tvky.info/tiedostot/infra_aani.pdf
[3] Richmond, Jessica (2014). Mink miscarriages, birth defects and stillbirths heighten concerns over wind turbines. East County Magazine 18.06.2014. Saatavilla: http://www.eastcountymagazine.org/mink-miscarriages-birth-defects-and-stillbirths-heighten-concerns-over-wind-turbines
[4] Stendorf, Jørn Verner (2017). Den "søde" ventetid hos Kaj er et ufatteligt mareridt. Dagbladet Ringkøping-Stjern 24.03.2017. Saatavilla: http://dagbladetringskjern.dk/artikel/279619
[5] Poikolainen, V. (suom.) & Peltoniemi, P. (toim.) (2017). Suloisesta odotusajasta Kajn luona painajainen. Alkuperäinen artikkeli: Stendorf, Jørn Verner (2017). Den "søde" ventetid hos Kaj er et ufatteligt mareridt. Dagbladet Ringkøping-Stjern 24.03.2017. Saatavilla: https://www.dropbox.com/s/9y41mytui3gw2sh/Dagbladet%20240317%20fi.pdf?dl=0
[6] Jensen, Boye (2015). Vindmøller er altså farlige. Jyllands-Posten 07.01.2015. Saatavilla:
http://jyllands-posten.dk/debat/breve/ECE7338762/Vindm%C3%B8ller-er-alts%C3%A5-farlige/
[7] Kempel, Laila (2015). Vindmølle-naboer advarer mod de store møller - viste fotos af misdannede minkunger. Aoib.dk 26.11.2015. Saatavilla: http://www.aoib.dk/artikel/vindmllenaboer-advarer-mod-de-store-mller--viste-fotos-af-misdannede-minkunger
[8] Ylikoski, Kai (2014). Tuulivoimaloita tuulessa. Video 02.12.2014. YouTube. Saatavilla: https://www.youtube.com/watch?v=eizQ_Nvd084&index=1&list=PLq-rDUefJ0TR8zelpbgQWYRh0dehoJ2WW
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi! Vain asiapitoiset kommentit julkaistaan.