- Maakunnan kauneinta pohjalaismaisemaa, kuten eräs kunnianarvoisa, jo eläkkeellä oleva seinäjokelaisopettaja kerran totesi.
Kurikan maasto on kuitenkin muutakin kuin perinnemaisemaa, lakeutta ja peltoa. Aivan lähellä sijaitsee Käräjävuoren alue sekä Etelä-Pohjanmaalle poikkeuksellinen, pinta-alaltaan 24 hehtaarin suuruinen Pitkämönluoman Natura 2000 -alue [1].
Käräjävuoren eteläpään kuivaa kangasta.
Käräjävuoren metsä on metsätyypiltään vuoren laella kuivaa ja kuivahkoa kangasta kanervineen, jäkälineen ja puolukkoineen sekä mäntyineen ja katajineen [2]. Joukkoon mahtuu myös joitain kuusia ja maisemaa elävöittäviä keloja.
Käräjävuoren pohjoispään puustoa.
Vuorelta alaspäin tultaessa metsätyyppi muuttuu tuoreeksi kankaaksi, jossa kasvaa niin mustikoita, metsätähtiä kuin vanamoitakin [2]. Takavuosien hakkuut vuoren länsipuolella tosin kuivattivat maastoa ja mustikkapaikkoja melkoisesti.
Vielä alempana maasto saa paikoin jo lehtomaisen kankaan piirteitä: siellä kasvaa muun muassa oravanmarjaa, käenkaalta ja kerrossammalta, kuusta, koivua, haapaa ja leppää [2].Lehtomaisuus ei ole sinänsä ihme, vaan maiseman muuttuminen. Vain vähän yli kilometrin päässä Käräjävuorelta länteen alkaa Pitkämönluoman lehto- ja kanjonialue.
Pitkämönluoma kulkee rehevässä, jyrkkärinteisessä kanjonissa, jonka rinnelehdot ovat puroineen ja noroineen tiheän kasvillisuuden peitossa [1, 3]. Paikoin se tuo mieleen lähes viidakon maapuiden runkoja koristavine sammaleineen [4].
Lehtipuuvaltaisen puuston yleisin puulaji on rauduskoivu, mutta alueella kasvaa myös haapaa, harmaaleppää, raitaa ja tuomea. Lisäksi siellä esiintyy sekapuina jonkin verran kuusia ja mäntyjä. Paikoin läpitunkemattomassa pensaskerroksessa kasvaa lehtokuusamia, tuomia ja herukkapensaita. Alueella esiintyy myös alueellisesti uhanalaista kevätlinnunsilmää. [1]
Pitkämön voimalaitoksen alakanava yhtyy Pitkämönluomaan.
Melojillekin mielenkiintoinen reitti Jalasjoessa mutkittelee suvantokanjonissa noin 3 kilometrin matkan, ennen kuin se yhtyy Kyrönjoen uomaan [5]. Kanjoni on yksi kolmesta osasta, jotka muodostavat yhdessä Pitkämönluoman Natura 2000 -alueen. Toisen osan muodostavat luonnonsuojelualue Jalasjoen itäpuolen rinteellä ja kolmannen Jyllinkosken lehtometsäalue runsas kilometri Kyrönjoen yläjuoksulle päin. [4]
Pitkämönluoman kanjoni sekä Jalas- ja Kyrönjoen mutkitteleva reitti Myllykylästä ja Mietaankylästä kirkolle on tosi helmi ja harvinaisuus [6]. Kaikki tämä vaihteleva maisema ja luonnon monimuotoisuus löytyy vain noin parin kilometrin säteellä Käräjävuoresta. - P. P.
Viitteet
[1] Ympäristö.fi (2013). Pitkämönluoma. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus. Saatavilla: http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet/Pitkamonluoma%284937%29
[2] Metsän oppimispolku (2014). Metsätyypit - opas kasvupaikkojen luokitteluun. Metsäntutkimuslaitos ja EVTEK-ammattikorkeakoulu. Saatavilla: http://www.metla.fi/metinfo/kasvupaikkatyypit/metsatyypit.swf
[3] Mäki-Hakola, Pertti (2012). Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsäohjelma 2012-2015. Metsäkeskus Etelä- ja Keski-Pohjanmaa. Seinäjoki. Saatavilla: http://www.metsakeskus.fi/documents/10156/28763/mk_ekp_alueellinen_metsaohjelma_web.pdf?version=1.0
[4] Nousiainen, Ismo (2013). Jokitörmiä ja vesistörakentamista. Saatavilla: http://taikapolku.blogspot.fi/2013/09/jokitormia-ja-vesistorakentamista.html
[5] Tyllilä, Pekka (2003/2011). Kyrönjoen reittiselotus. Saatavilla: https://dl.dropboxusercontent.com/u/12844832/Myllykyl%C3%A4/Kyronjoki-reittiselostus-03.pdf
[6] Tuomisto, Jouko (2013). Kyrönjoki-kirjaa selatessa. Teoksessa: Samuli Paulaharjun Säätiön vuosikirja 2013 - Kuhinaa Kyrönjoessa ja joen rantamilla. Samuli Paulaharjun Säätiö. Saatavilla: http://www.paulaharju.fi/datafiles/userfiles/pdf/SPS_vuosikirja2013_web.pdf
Päivitetty (viiteitä) 23.02.2015.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi! Vain asiapitoiset kommentit julkaistaan.