perjantai 16. helmikuuta 2018

Kanat kuulevat infraääntä

Kana (Gallus gallus domesticus) on Suomen ja maailman yleisin lintu. Esimerkiksi Suomessa niitä on enemmän kuin ihmisiä. [1]

Kuten muillakin linnuilla, kanan tärkeimmät aistit ovat näkö ja kuulo [2, 3]. Vaikka sillä on pienet korvat, sen kuulo on hyvä ja sen tiedetään kuulevan myös hyvin matalataajuisia ääniä [1, 3]. Tämä todetaan jopa Suomen eläinsuojeluyhdistysten liiton alakouluille tehdyssä tietopaketissa kanasta, samoin kuin Kanatieto.fi-sivuilla [2, 3].

Ihmisen kuuloalueena pidetään yleensä noin 20-20.000 Hz. Ihmisen kannalta tarkasteltuna kuultavien äänien taajuus on siis noin 20-20.000 Hz. [4]

Kanan kannalta tilanne on toinen.


Kana ei kuule niin korkeita ääniä kuin ihminen, mutta sen sijaan sen kuuloalue yltää ihmisen kuuloaluetta matalampiin taajuuksiin [2]. Vajaa neljä vuotta sitten tehdyn tutkimuksen mukaan kana aistii myös infraääntä eli alle 20 Hz:n taajuuksia [5].

Tutkimuksessa laaditun audiogrammin mukaan kanan kuuloalue on 2-9.000 Hz [5].

Audiogrammi on kaavio, jonka vaaka-akselilla ilmoitetaan tutkitut taajuudet hertseinä tai kilohertseinä ja pystyakselilla äänitaso yksiköllä dB HL (decibels Hearing Level) [6]. Yksikkö tarkoittaa siis herkkyyttä äänelle (sensitivity to sound) [7].

Tutkimuksen mukaan 60 desibelin äänenpainetasolla kanan kuuloalue on 9,1-7.200 Hz. Alle 64 Hz:n taajuuksia se aistii ihmistä herkemmin - sen herkkyys infraäänelle ylittää jopa kirjekyyhkyn herkkyyden. [5]

Tutkimustulosten mukaan tutkittaessa matalia taajuuksia kanan kuulokynnyksen löytäminen vaati lisäharjoittelua, mikä antaa viitteitä siitä, että kana saattaa aistia matalia, alle 64 Hz:n taajuuksia eri tavalla kuin korkeampia taajuuksia [5].

Kanat siis aistivat infraääntä tutkitusti ainakin 2 Hz:iin saakka. Ne aistivat sitä herkemmin kuin ihmiset ja jopa herkemmin kuin kirjekyyhkyt.

Mitä tämä tarkoittaa tilanteessa, jossa infraääntä tuottavia suuria teollisia tuulivoimaloita rakennetaan esteettä joka puolelle?

Jos kanat aistivat infräänen korviensa kautta, ne eivät pysty niitä sulkemaan, jos taas joillain muilla tavoin, emme edes aavista millaista kakofoniaa ja äänisaastetta teollisuuslaitosten keskeytymätön infraääni niille merkitsee.

Milloin eläinsuojelujärjestöt heräävät tilanteeseen vai välittävätkö ne kanojen hyvinvoinnista? - P. P.


Viitteet

[1] Kanat ja broilerit (2018). Ruokatieto Yhdistys ry. Saatavilla: https://www.ruokatieto.fi/ruokakasvatus/ruokaketju-ruuan-matka-pellolta-poytaan/maatilalla-kasvatetaan-ruokaa/kotielaimet/kanat-ja-broilerit
[2] Kanan aistit (2018). Kanatieto.fi. Saatavilla: http://www.kanatieto.fi/kana/kanan-aistit
[3] SEY (2012). Tervetuloa kanalaan! Eläinten viikon 2012 tieto- ja tehtäväpaketti kanoista alakouluille. Suomen eläinsuojeluyhdistysten liitto ry. Saatavilla: https://www.sey.fi/images/tervetuloa_kanalaan_-opas_pdf.pdf
[4] Noronen, J. (2015). Infraäänialuetaajuuksien mittaaminen EMFI-kalvolla. Hyvinvointiteknologian koulutusohjelma. Tekniikan ja liikenteen ala. Jyväskylän ammattikorkeakoulu JAMK. Saatavilla: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/88487/Noronen_Jaakko.pdf?sequence=1
[5] Hill, EM, Koay, G, Heffner, RS & Heffner, HE (2014). Audiogram of the chicken (Gallus gallus domesticus) from 2 Hz to 9 kHz. Julkaistu: J Comp Physiol A Neuroethol Sens Neural Behav Physiol. 2014 Oct; 200(10): 863-70. Saatavilla: doi: 10.1007/s00359-014-0929-8
[6] Wikipedia (2018). Kuulokynnys. Saatavilla: https://fi.wikipedia.org/wiki/Kuulokynnys
[7] Schnupp, J., Nelken, E. & King, A. (2018). dB HL - Sensitivity to Sound - Clinical Audiograms. Auditory Neuroscience. Making Sense of Sound. Saatavilla: https://auditoryneuroscience.com/acoustics/clinical_audiograms

sunnuntai 21. tammikuuta 2018

Pelastakaa Suomen luonto ja maaseutu!

"Pelastakaa Suomen luonto ja maaseutu – keskustan ja vihreiden käsistä" kirjoittaa A-studion toimittaja Pasi Peiponen [1].

Ikkunan blogissa, Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan mielipidepalvelussa, sunnuntaina 21.01.2018 ilmestynyttä kirjoitusta on odotettu vuosia. Vihdoin, lopultakin julkisuuteen saadaan viesti Suomen luonnon puolesta!


Peiponen kirjoittaa Pohjois-Suomen ja Kainuun näkökulmasta, miten niistä on tulossa riistettyjen luonnonvarojen siirtomaita [1].

Sama koskee kuitenkin myös koko Pohjanmaata sekä Satakuntaa. Keski-Pohjanmaalle Kaustisille suunnitellaan Euroopan suurinta litiumkaivosta [2]. Koko länsirannikko Satakunnasta Pohjois-Pohjanmaalle on suunniteltu tupaten täyteen tuulivoimaloita [3, 4].

"Oli kerran usko lapsuuden. Maa on pyhää, metsät ovat vihreitä. Ihminen, varjele ja viljele niitä. Ei ole enää lapsen mieltä, ei edes viatonta toivoa. Autiona on mieli ja maa." [1]

Peiposen mukaan asialla on kaksi puoluetta: keskusta ja vihreät [1]. Hänen näkemyksensä on helppo allekirjoittaa. Keskusta, jonka luulisi olevan maaseudun puolella, ei puolusta luontoa ja maaseudun kestävää kehittymistä. Vihreät, joiden luulisi olevan luonnon puolella, ei puolusta Suomen luontoa, vaan ns. ilmastotavoitteita ja globaaleja teollisuuden kehityssuuntia.

"Kun lukee paljastavaa Suomen mineraalistrategian kaivosvisiota, nykyisen biobolttohallituksen suunnitelmia, metsien hakkuumahdollisuuksia EU:sta saadun torjuntavoiton jälkeen, tai silmäilee metsäteollisuuden tämän hetkisiä pohjoisia aikeita, suunta lie selvä. Pohjois-Suomesta, pikemminkin Luonnonvara-Suomesta, tehdään täyttä päätä maailmantalouden raaka-ainevarastoa." [1]

Miltä näyttää Lapin, Kainuun, Pohjanmaan ja Satakunnan - koko pohjoisen ja läntisenkin Suomen tulevaisuus?

Matkustaja- ja metsätyökoneet jylisevät, räjäytykset jytisevät ja teolliset tuulivoimalaitokset häiritsevät luonnon rauhaa, kirjoittaa Peiponen [1]. Tehdäänkö maakunnista vain luonnonvarojen reservaatteja, kaivos- ja metsäteollisuuden nieluja ja paisuvan luontoturismin kohde [1]?

"Työtä ja leipää tämä tuo – mutta millä hinnalla?" Peiponen kirjoittaa ja jatkaa: "Kuka tietää, kuka voi sanoa miten tässä Pohjois-Suomen luonnonvarojen valjastamisessa lopulta käy – luonnolle ja ihmiselle?" [1]

Tämä on hätähuuto Suomen luonnon ja maaseudun puolesta. Lukekaa kirjoitus ja jakakaa sitä. Herätkää lopultakin puolustamaan sitä, mitä meillä vielä on, ennen kuin se on liian myöhäistä!

Sitkeimmät tuulivoiman vastustajat ovat ymmärtäneet koko teollisuuden alan vahingollisuuden jo vuosikausia sitten. He ovat väsymättä kirjoittaneet lehtiin, päättäjille ja poliitikoille. Sivistäneet naapureitaan, sukulaisiaan ja tuttaviaan.


Mutta kuinka kauan pitää jatkaa? "Kuinka kauan pitää poliittisia päättäjiä informoida kahdeksan vuoden jälkeen? Yhteensä 15 vuotta? 20 vuotta?" heistä eräs kysyi.

Kuinka kauan?

Nyt on juuri sinun aikasi, viimeinen hetki, tarttua asiaan ja tehdä jotain Suomen luonnon ja maaseudun säilyttämiseksi.

Kiitos toimittajalle rehellisestä kirjoituksesta. Kiitos Ylelle sen julkaisemisesta. Kiitos lukijoille sen jakamisesta. Jakakaa tekstiä väsymättä.

Työ alkaa nyt. Se konkreettinen työ Suomen luonnon hyväksi.

"Kehityksen" pysäyttäminen vaatii todellista selkärankaa poliitikoilta tai vastassa on tuho, myös teidän itsenne ja puolueidenne tuho. Suomen luonnon tuhoamista Lapissa, Kainuussa, Pohjois-, Keski-, Etelä-, rannikko-Pohjanmaalla ja Satakunnassa ei kestä Suomen luonto, ei maaseutu, eivät ihmiset, eikä kansantalous.

Mistä löytyvät ne selkärankaiset päättäjät, jotka tämän ymmärtävät ja ennen kaikkea alkavat viivytyksettä toimia Suomen luonnon ja maaseudun hyväksi - ennen kuin on liian myöhäistä?


Viitteet

[1] Peiponen, Pasi (2018). Peiponen: Pelastakaa Suomen luonto ja maaseutu – keskustan ja vihreiden käsistä. Yle 21.01.2018. Saatavilla: https://yle.fi/uutiset/3-10032317
[2] Poranen, Katariina (2018). Keliber haluaa aloittaa litiumin louhimisen Keski-Pohjanmaalla vuonna 2020 – "Useampi pankki on näyttänyt vihreää valoa". Yle 16.01.2018. Saatavilla: https://yle.fi/uutiset/3-10025684
[3] Santavuori (2016a). Kuka sammutti valot? Blogi Santavuori, Ilmajoki 19.03.2016. Saatavilla http://santavuori.blogspot.fi/2016/03/kuka-sammutti-valot.html
[4] Santavuori (2016b) Täystuulituho Suomen länsirannikolla. Blogi Santavuori, Ilmajoki 23.03.2016. Saatavilla: http://santavuori.blogspot.fi/2016/03/taystuulituho-suomen-lansirannikolla.html

keskiviikko 6. joulukuuta 2017

Kahtiajakautunut kansa 100-vuotiaassa Suomessa

Kirjoitin puolitoista vuotta sitten Iso-Britannian Brexit-äänestykseen liittyen kahtiajakautuneesta kansasta [1]. Tuolloiset äänestystulokset paljastivat muun muassa asetelmän Lontoo vastaan pienet kaupungit ja maaseutu, nuoret vastaan vanhat ja EU vastaan Britannia [2].

Eronhetken EU:sta vähitellen lähestyessä ja realisoituessa kirjoitus on yhä ajankohtainen. Yhtään vähemmän ajankohtaiseksi sitä ei tee Suomen 100. itsenäisyyspäivä.


Yhden Suomen mepin mukaan on ongelmallista, että Britannian kahtiajakoa vastaava ilmiö on olemassa muissakin osissa Eurooppaa. Kahden muun sanoin "kansalliset johtajat ja poliitikot eivät ota vastuuta ja piilottelevat hankalissa asioissa EU:n selän takana" ja "päätökset ovat todella kaukana ihmisistä" [3].

Sepä.

Tietävätkö poliitikot siitä kahtiajaosta, joka Suomessa parhaillaan tuulivoimakaavoituksen myötä tapahtuu: Helsinki vastaan muu Suomi, isommat kaupungit vastaan maaseutu, suurituloiset vastaan tavallinen työssäkäyvä väestö.

Tietävätkö he? Välittävätkö?


Helsingissä selvitettiin tarkasti tuulivoimaloiden rakentamista kaupungin edustalle jo 2000-luvun alussa, mutta ne olisivat "musertaneet maiseman mittakaavan" [4].

Sata metriä korkeammilla voimaloilla ei ole kuitenkaan muualla Suomessa satojen konsulttiraporttien mukaan "vähäistä suurempaa vaikutusta" - ei maisemaan, ei lintuihin, ei luontoarvoihin, ei asukkaiden viihtyvyyteen, ei kiinteistöjen arvoon, ei turvalliseen elinympäristöön, ei melun lisääntymiseen, ei välkkeeseen, ei varjostukseen, ei infraääneen, ei virkistyskäyttöön, ei pohjavesiin, ei mihinkään, vaan hankkeet runnotaan läpi ja arvot riistetään ihmisten vastustuksesta huolimatta [5].

Kohtuullisuudesta ja oikeudenmukaisuuden toteutumisesta ei ole tietoakaan. Edes korkein oikeus ei anna oikeutta tavallisille suomalaisille [6].

Kaavoitusaalto pyyhkäisee parhaillaan läntisen Suomen yli keskemmälle ja sitten itään [7]. Ihmiset Keski- tai Itä-Suomessa eivät ole yhtään sen paremmassa suojassa, koska siellä ei satu olemaan kehäkolmosen sisäpuolta.

Tällainen kaavoitus on pelkkää aluepolitiikkaa, jolla maaseudun ihmiset yritetään pakottaa muuttamaan kasvukeskuksiin ja kaupunkeihin. Miksi muuten esimerkiksi Seinäjoki on jättänyt kaavoittamatta tuulivoimaloita alueelleen, Peräseinäjoen voimaloita lukuunottamatta, mutta satsaa kiivaasti asuntotuotantoon [8]?

Tuulivoimakaavoitus tehdään näennäisesti ilmastonlämpenemiseen vedoten, ilmastosopimusten ja -tavoitteiden nimissä - ja jotta voidaan paeta EU:n selän taa [9, 10]. Mitä väliä on maakunnan ihmisillä?!

Silti suurin osa suomalaisista haluaa säilyttää koko Suomen asuttuna [11]. He eivät ole ajamassa länsisuomalaisia tai muitakaan etelään, itään tai pohjoiseen - tai ulkomaille. Maaseudun tuhoaa poliittinen peli: poliitikot, virkamiehet ja oikeuslaitos, sillä oikeudentajuiset suomalaiset käyttäytyvät ainakin toistaiseksi vähemmän päällekäyvästi kuin valtaa väärinkäyttävät päättäjät.

Tällaiset päätökset sotivat kuitenkin ihmisten oikeustajua ja kaikkea kohtuutta vastaan ja rikkovat koto-Suomessa kunnioitettuja arvoja: yhdenvertaisuutta, oikeutta terveelliseen elinympäristöön ja Suomen luonnon säilyttämistä. Demokratiaksi nimitetyssä järjestelmässä!

Eikö Suomen päätöksenteossa, kansallisessa lainsäädännössä ja sen toteuttamisessa voida enää käyttää järkeä ja ennen kaikkea kunnioittaa arvoja, lakia ja oikeutta? Kuten Suomen perustuslakia, kuntalakia, maankäyttö- ja rakennuslakia, yhdenvertaisuuslakia, luonnonsuojelu- ja ympäristönsuojelulakia - myös tuulivoimakaavoituksessa [12]?


Nämä estäisivät kansan kahtiajakautumisen jatkumista. Silloin asuminen, työnteko ja yrittäminen olisi Suomessa myös tulevaisuudessa mahdollista.

Vai onko Suomen historia tarkoitus päättää Suomen 100-vuotisjuhlavuoteen?


Viitteet

[1] Peltoniemi, P. (2016). Kahtiajakautunut kansa. Saatavilla: http://www.valmiixi.fi/2016/06/kahtiajakautunut-kansa.html
[2] Keto-Tokoi, Jenna (2016). Näin Brexit repi Britannian kahtia. Iltalehti 24.06.2016. Saatavilla: http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2016062421788186_ul.shtml
[3] Harala, Samuli (2016). Enemmistö Suomen europarlamentaarikoista harmissaan, osa hykertelee tyytyväisenä. Yle 24.06.2016. Saatavilla: http://yle.fi/uutiset/enemmisto_suomen_europarlamentaarikoista_harmissaan_osa_hykertelee_tyytyvaisena/8983446
[4] Pitkäranta, Tapio (2015b). Lukuisia meripuistoja tutkittu Helsingissä. Blogi Helsingin tuulivoima 11.04.2015. Saatavilla: http://helsingintuulivoima.blogspot.fi/2015/04/lukuisia-meripuistoja-tutkittu.html
[5] Pitkäranta, Tapio (2015c). Arvoton toimiala. Blogi Avointa ajattelua 17.04.2015. Saatavilla: http://pitkaranta.blogspot.fi/2015/04/arvoton-toimiala.html
[6] KHO hylkäsi valitukset Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaavasta. Ilkka 30.11.2017. Saatavilla:
 https://www.ilkka.fi/uutiset/maakunta/kho-hylk%C3%A4si-valitukset-etel%C3%A4-pohjanmaan-vaihemaakuntakaavasta-1.2467247
[7] Santavuori (2016). Täystuulituho Suomen länsirannikolla. Blogi Santavuori, Ilmajoki 23.03.2016. Saatavilla: http://santavuori.blogspot.fi/2016/03/taystuulituho-suomen-lansirannikolla.html
[8] Rauhala, Tuomas (2017). Välittäjät: asuntokauppa vilkastuu Seinäjoella. Saatavilla: Seinäjoen Sanomat 15.03.2017. http://www.seinajoensanomat.fi/artikkeli/496977-valittajat-asuntokauppa-vilkastuu-seinajoella
[9] Tv-ky (2017). Tervetuloa Tuulivoima-kansalaisyhdistyksen sivuille! Tv-ky ry. Saatavilla: 
http://tvky.info/tietoa-meista/
[10] Pohjala, Maria (2016). Suomen ilmastotavoitteet jäljessä Pariisin sopimuksen tavoitteista. Maaseudun Tulevaisuus 09.06.2016. Saatavilla:
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mets%C3%A4/suomen-ilmastotavoitteet-j%C3%A4ljess%C3%A4-pariisin-sopimuksen-tavoitteista-1.148655
[11] Liimatainen, Karoliina (2016). Suomalaiset haluavat asuttaa koko maan - mutta eri syystä kuin pääministeri Sipilä. Helsingin Sanomat 20.05.2016. Saatavilla: http://www.hs.fi/kotimaa/a1463634432336
[12] Grahn, Maagi (2016). Kuka suojelee lapsia tuulivoimaloiden haitoilta? Pohjalainen 09.06.2016.

lauantai 9. syyskuuta 2017

Syyskesän aurinko

Aamu valkeni usvan peitossa. Vei aikaa, ennen kuin sumu hälveni. Auringon lämmön riittäessä se alkoi kuitenkin kadota lähes silmissä.

Mieleen häivähti muisto viiden vuoden takaa sumuisesta elokuun aamusta. Silloin haikeutta helpottivat syysmuutollaan olleet kurjet: ne vakuuttivat, että uusi kevät tulee, jolloin taas tavattaisiin.

Sumu. Kuva: P. Peltoniemi.

Miten kesää ja auringon lämpöä olikaan odotettu kaikki nämä kuukaudet! Silloin, raskaimmalla hetkellä, jo aamulla soi mielessä laulu. Mistä se sinne oikein tuli? Jostain lähetettynä, ihan selvästi:

Emme pelkää pahan ansaa,
emme pelkää kuolemaa.
Oomme valittua kansaa,
joka kauan elää saa.

Aurinko nousi vakaasti, pyyhki sumun ja pilvet pois - ikään kuin se olisi päättänyt kesän hetken koittaneen juuri nyt.


Syyskesän päivät ovat kyllä lyhyempiä kuin sydänkesällä, mutta miten hyvältä lämpö tuntuikaan!

Kaukana oli koettu kylmyys ja ankeus. Koettuna ja muistiin ikuisesti kaiverrettuna, mutta sittenkin taakse jääneenä. Lopullisesti.

Auringonnousu. Kuva: P. Peltoniemi.

Ja kurjet? Ne tulivat. Kevät tuli. - P. P.


Viitteet

Peltoniemi, P. (2012). Uuden kevään toivossa.

Peltoniemi, P. (2013). Uusi kevät.

perjantai 8. syyskuuta 2017

Jukka Liljan kirja Kehrääjä - Nightjar

Salaperäisen kehrääjän elämä saa lisää valoa ennen joulua ilmestyvän luontokuvaaja Jukka Liljan kirjan kautta. Kehrääjä - siivet pystyssä. Nightjar perustuu 35 vuoden kokemukseen lintulajista ja noin puoleentoistasataan pesälöytöön eri puolilta Etelä-Pohjanmaata ja Pohjanmaata.

Kirja esittelee linnun kuvin ja kertomuksin, jotka sisältävät uutta tietoa lajista. Se myös korjaa linnusta liikkeellä olevia, osin vääriä uskomuksia.

Kehrääjä - siivet pystyssä. Nightjar sisältää 160 sivua ja noin 170 nelivärikuvaa ja on tekstitetty myös englanniksi. Se on parhaillaan ennakkomyynnissä kustantajan kautta.

Klikkaa kuvasta kirjaesittelyyn.

The mysterious life of the nightjar is described in the book of long-time nature photographer Jukka Lilja. Nightjar - Wings Upright is based upon 35 years of experience of this species, and of about 150 nest sightings around the Ostrobothnia region in Finland.

Nightjar - Wings Upright presents the bird by photos and by stories containing completely new information about the species. It also attempts to correct some previous false beliefs about the behaviour of the bird.

The book contains 160 pages and around 170 full-color images with both Finnish and English texts. It will be published before Christmas, and can now be pre-ordered directly from the publisher.



Viite

Lilja, Jukka (2017). Kehrääjä - siivet pystyssä. Nightjar - Wings Upright. Kurikka: Valmiixi. 160 s. ISBN 978-952-5965-48-3 (sid., kovakantinen, koko 295x250 mm, sis. noin 170 nelivärikuvaa // Hardcover, size 295x250 mm, English texts, about 170 photos). Ilmestymispäivä / Date of publication 11/2017.

lauantai 10. kesäkuuta 2017

Sinun käsissäsi Valoon

Kiitän taistelustasi,
siitä työstä, mitä olet tämän maan hyväksi tehnyt
siitä polusta, jonka olet viitoittanut
siitä esimerkistä, jonka olet oikeamielisyydelläsi antanut

Jatkan taistelua - jatkamme tuulivoimataistelua
sitä työtä, johon olen - johon olemme - pakon edessä joutuneet
sitä polkua, joka on jo edeltä viitoitettu valoon
esimerkkiäsi noudattaen, oikeudentajumme mukaan

Me emme luovuta
Te olette auttajiamme

Olemme Sinun käsissäsi
Tulkoon Valo

maanantai 27. maaliskuuta 2017

Tuulivoimalat vahingollisia minkeille

Minkki (Neovison vison, aiemmin Mustela vison) on näätäeläinlaji, joka on alunperin kotoisin Pohjois-Amerikasta. Euroopassa sitä tarhataan turkiseläimenä ja tarhakarkureista on muodostunut moniin maihin luonnonvarainen kanta. Suomessa minkki on myös riistaeläin, jota pyydetään loukuilla. Sen vuotuinen saalis on noin 50.000-85.000 yksilöä. [1]

Väritykseltään minkki on yleensä tummanruskea, mutta väri voi vaihdella vaaleanruskeasta mustaan. Eläimen alaleuassa oleva valkea läikkä voi ulottua kaulaan saakka. [1]

Minkki Ranuan eläinpuistossa. Kuva: K. Peltoniemi.

Minkki on muodoltaan pitkä ja kapea. Sen ruumiin pituus on noin 30-46 cm ja hännän noin 13-21 cm. Naaraat ovat selvästi uroksia pienempiä ja painavat yleensä alle kilon. Tarhaoloissa eläimet kasvavat kuitenkin suuremmiksi. [1]

Minkin kiima-aika on aikaisin keväällä. Se kantaa 39-77 vuorokautta. Luonnossa poikaset syntyvät huhti-kesäkuussa ja niitä on kerralla yleensä 5-6. Tarhoilla poikasia voi syntyä enemmänkin. Poikaset ovat syntyessään sokeita ja lähes karvattomia. [1]

Vaikuttavatko tuulivoimalat minkkeihin ja niiden hyvinvointiin? Osviittaa saa tarhaminkeistä.

Minkki (Neovison vison). Kuva: P. Peltoniemi.

Tanskassa minkkitarhuri raportoi jo keväällä 2014 Videbækin kunnassa lukuisista keskenmenneistä minkinpoikasista [2, 3]. Tarhan eläinten lisääntymisongelmat alkoivat, kun 328 metrin päähän pystytettiin neljä 3 MW:n Vestas V112 -tuulivoimalaa. [2-5]

Minkkien lisääntyminen oli sujunut ilman suurempia ongelmia 25 vuoden ajan. Tilan eläinlääkärin mukaan aiemmin keskenmenon sai noin 5-10 minkkiä, mutta voimaloiden rakentamisen jälkeisenä vuonna keskenmeno tuli 320 eläimelle. Yhteensä kuolleita poikasia oli 1600. Tämän lisäksi 963 minkkiä oli steriilejä ja myös pariutumisessa oli ongelmia. [2-6]

Eläinten poikastuotto laski jopa 30 %. Pentueessa oli vain 3-4 poikasta, kun aiemmin niitä oli ollut 5-6. Syntyneillä minkeillä oli myös lukuisia epämuodostumia. [2-5, 7]

Eläinlääkärin mukaan minkkien elinympäristössä tai ravinnossa ei ollut tapahtunut muita muutoksia kuin lähelle pystytetyt tuulivoimalat [2-3, 7].

Samat ongelmat toistuivat keväällä 2015. Kuolleina syntyi 2000 minkkiä ja 698 menehtyi hätääntyneiden emojen hampaissa. Epämuodostumien osalta tilanne oli edellisvuoden kaltainen. [2, 7]

Minkkien hätä jatkuu nyt neljättä vuotta. Elämä tarhalla on levotonta päivittäin. Eläimet huutavat tuulivoimaloiden aiheuttamien valo- ja varjovälkkeen vuoksi sekä matalataajuisen äänen takia. [4-5]

Poliitikot ovat haluttomia puuttumaan tilanteeseen. Paikallisen kunnanvaltuuston puheenjohtaja, tuulivoimatoimijat ja eri asiantuntijat ovat pesseet asiasta kätensä ja selittävät, että syy on jossain muualla kuin matalataajuisessa äänessä. Tanskan hallituksen ympäristöministeri vaikenee täysin keskusteluissa, erityisesti rannikon lähellä sijaitsevista tuulivoimaloista. [4-5]

Mutta jonkun muunkin vastuulle eläinten hyvinvoinnin pitäisi kuulua kuin eläinten omistajien: poliitikkojen, päättäjien, terveydensuojeluviranomaisten, eläinlääkärien ja tuulivoimatoimijoiden. Etenkin kun haitta on aiheutettu vastoin tilallisen tahtoa ulkopuolelta käsin.

Kun tarhaminkkien terveydessä ja voinnissa on tapahtunut Tanskassa näin dramaattinen muutos huonompaan, on oletettavaa, että myös Suomen tarhaminkkien tilanne on tuulivoimala-alueiden läheisyydessä heikentynyt. Esimerkiksi Svalskullan Pjelaxin (Piolahden) voimalat Närpiössä vastaavat Tanskan Videbækin voimaloita: siellä on viisi 3 MW:n Vestas V112 -voimalaa [8].

Lisäksi voimalat vaikuttavat väistämättä luonnonvaraisiin eläimiin, niin minkkeihin kuin muihinkin näätäeläimiin ja nisäkkäisiin. Eikö yhtäkään luontojärjestöä tai kettutyttöä kiinnosta, mitä tuulivoimaloiden valo- ja varjovälke sekä melu ja matalataajuinen ääni tekee Suomessa tuotantoeläinten ja luonnonvaraisten eläinten terveydelle? - P. P.


Viitteet

[1] Wikipedia (2017). Minkki. Saatavilla: https://fi.wikipedia.org/wiki/Minkki
[2] Tuulivoimaloiden infraäänen aiheuttama terveysongelma Suomessa (2015). Tuulivoima-kansalaisyhdistys ry 19.10.2015. Saatavilla: http://tvky.info/tiedostot/infra_aani.pdf
[3] Richmond, Jessica (2014). Mink miscarriages, birth defects and stillbirths heighten concerns over wind turbines. East County Magazine 18.06.2014. Saatavilla: http://www.eastcountymagazine.org/mink-miscarriages-birth-defects-and-stillbirths-heighten-concerns-over-wind-turbines
[4] Stendorf, Jørn Verner (2017). Den "søde" ventetid hos Kaj er et ufatteligt mareridt. Dagbladet Ringkøping-Stjern 24.03.2017. Saatavilla: http://dagbladetringskjern.dk/artikel/279619
[5] Poikolainen, V. (suom.) & Peltoniemi, P. (toim.) (2017). Suloisesta odotusajasta Kajn luona painajainen. Alkuperäinen artikkeli: Stendorf, Jørn Verner (2017). Den "søde" ventetid hos Kaj er et ufatteligt mareridt. Dagbladet Ringkøping-Stjern 24.03.2017. Saatavilla: https://www.dropbox.com/s/9y41mytui3gw2sh/Dagbladet%20240317%20fi.pdf?dl=0
[6] Jensen, Boye (2015). Vindmøller er altså farlige. Jyllands-Posten 07.01.2015. Saatavilla:
http://jyllands-posten.dk/debat/breve/ECE7338762/Vindm%C3%B8ller-er-alts%C3%A5-farlige/
[7] Kempel, Laila (2015). Vindmølle-naboer advarer mod de store møller - viste fotos af misdannede minkunger. Aoib.dk 26.11.2015. Saatavilla: http://www.aoib.dk/artikel/vindmllenaboer-advarer-mod-de-store-mller--viste-fotos-af-misdannede-minkunger
[8] Ylikoski, Kai (2014). Tuulivoimaloita tuulessa. Video 02.12.2014. YouTube. Saatavilla: https://www.youtube.com/watch?v=eizQ_Nvd084&index=1&list=PLq-rDUefJ0TR8zelpbgQWYRh0dehoJ2WW