tiistai 8. toukokuuta 2018

Kevätretki Söderfjärdeniin

Söderfjärden sijaitsee Pohjanmaalla, noin 10 kilometriä Vaasasta etelään [1]. Ensimmäisen kerran kävin siellä opiskeluaikoina, vuosia sitten. Mieleen jäi paikan erikoinen luonne: suuri, pyöreä peltoaukea [2]. 

Söderfjärden is located in Ostrobothia, western Finland, about 10 kilometers south of the town of Vaasa [3]. It is a large circular plain which I remember having visited for the first time years ago.

Laulujoutsenia. Kuva: P. Peltoniemi. (Click to enlarge.)

Kyse on meteoriitin törmäyskraatterista. Puolet siitä on Vaasaan kuuluvan Sundomin puolella ja puolet Mustasaaren kunnassa, Sulvan ja Munsmon kylissä. Pieni alue lounaassa kuuluu Maalahden kuntaan. [1, 4]

Törmäyskraatteri syntyi noin 520 miljoonaa vuotta sitten. Sen syvyys oli alunperin noin 300 metriä, mutta se on täyttynyt kambrikautisilla hiekkakivillä. Näkyvillä on pyöreän muodon lisäksi vain metsän peitossa oleva ulkoreuna. [1, 4]

The plain is an impact crater of a meteorite, formed about 520 million years ago. Its maximum depth is 300 meters, but nowadays it is filled with Cambrian sandstones. Only the outer rim of the crater with forest is visible. [3]

Söderfjärdeniä ei pidetä suotta Suomen kauneimpana ja yhtenä maailman parhaiten säilyneistä meteoriittikraattereista [1]. 1920-luvulla kuivatettu Söderfjärden on ainoa Suomen tunnetuista törmäyskraattereista, joka ei ole veden peitossa - järvi tai merenlahti, kuten esimerkiksi Lappajärvi. [4]

Söderfjärdenin maisemaa. Kuva: P. Peltoniemi.

Kraatteri on viljava, yhteensä 2.300 hehtaaria käsittävä aukea peltolohkoineen, jonka halkaisija on enimmillään noin 6,6 kilometriä. [4]

Söderfjärden is the most beautiful impact crater in Finland and unique even among other impact structures in the world. It was a wetland but drained in the early 1920s. The other known impact craters in Finland are at least partially below sea level. [3, 4]

The diameter of the crater is 6.6 kilometers. It covers an area of about 2,300 hectares and is currently cultivated. [4]


Kevään peltolintuja. Kuva: P. Peltoniemi.

Söderfjärden on myös valtakunnallisesti arvokas maisema-alue. Syksyisin se on Suomessa tärkein levähdyspaikka yli 10.000 kurjelle niiden muuttomatkalla. [4] Myös hanhet, joutsenet ja monet muut peltolinnut ruokailevat siellä muuttomatkoillaan ennen pesimäseuduille siirtymistä.

Valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen statuksesta ja lintujen levähdys- ja ruokailupaikasta huolimatta Söderfjärdenin etelärinteen päälle on rakennettu Merventon 184 metriä korkea, 3,6 MW:n tuulivoimala vuonna 2012. Lähiasukkaat ovat kärsineet sen melusta alusta lähtien. Voimala aiheuttaa yhä harmaita hiuksia ympäristölle ja Vaasan kaupungille. [5, 6]


Söderfjärden is also a nationally valued landscape area. In the autumn it is the most important resting place in Finland for more than 10,000 cranes on their migration. [4] Geese, swans, and many other farmland birds also eat there on their journeys before moving to their nesting areas.

Despite all this, Mervento's 184-meter-high, 3.6 MW wind turbine was built on Söderfjärden's southern slope in 2012. The neighbours have suffered from its noise from the very beginning. The wind power plant is still causing big problems to the environment and the town of Vaasa. [5, 6] 

Kevätretkellä käänsimme tietoisesti selän voimalalle ja keskityimme lintujen tarkkailuun. Meiltä yritetään viedä kaikki terveydestä ja elämänilosta lähtien. Emme ikinä tule hyväksymään sitä!

Pelloilla ruokaili satoja joutsenia, naurulokkeja ja niiden joukossa hanhia. Iltaa kohti ne lähtivät lentoon, saivat ilmaa siipiensä alle ja suuntasivat laskevan auringon valossa yöpymisalueilleen. Huomenna ne tulisivat takaisin, kunnes jatkaisivat matkaansa pesimäseuduilleen.

Valoon. To the light. Photo: P. Peltoniemi.

On our trip we deliberately turned our back to the wind turbine and focused on bird watching. The wind power plants are trying to take away everything, starting with our health and joy of life. But we are never going to accept it!

There were hundreds of swans and black-headed gulls, and geese among them eating on the fields. Towards the evening they took off, got air under their wings and flew to their sleeping areas to rest there over night. Tomorrow they would return, and later on continue their migration to the nesting areas. - P. P.


Viitteet

[1] Söderfjärden. Sundom.fi. Saatavilla: http://www.sundom.fi/fi/soderfjarden
[2] Söderfjärden. Google Maps. Saatavilla: https://tinyurl.com/y8fkxlap
[4] Wikipedia (2018a). Söderfjärden. Saatavilla: https://fi.wikipedia.org/wiki/S%C3%S6derfj%C3%A4rden
[3] Wikipedia (2018b). Söderfjärden. Saatavilla: https://en.wikipedia.org/wiki/S%C3%B6derfj%C3%A4rden
[5] Tuulivoimala Vaasan Sundomissa. Santavuori, Ilmajoki 29.09.2016. Saatavilla: https://santavuori.blogspot.fi/2016/09/tuulivoimala-vaasan-sundomissa.html
[6] Bergfors, Markus (2018). Vasa stad gör egna bullermätningar av vindmöllan i Sundom. Yle Nyheter. 16.04.2018. Saatavilla:
https://svenska.yle.fi/artikel/2018/04/16/vasa-stad-gor-egna-bullermatningar-av-vindmollan-i-sundom

perjantai 30. maaliskuuta 2018

Auringon aktiivisuusminimin aallonpohja edessä

Oppenheimer Ranch Project on julkaissut elokuussa hienon videon "The Grand Solar Minimum" [1]. Dokumentti Auringon aktiivisuusminimeistä löytyy YouTubesta, mistä videon jälkeen seuraava teksti on käännetty alle vapaasti lyhennellen ja joillain lähteillä täydentäen.

Video kuvaa upeasti sitä, mitä on tapahtunut aiemmin ja mitä on pian odotettavissa. Tieteellisten faktojen ja tunnettujen historiallisten dokumenttien pohjalta jokainen voi tehdä omat johtopäätöksensä siitä, mitä kohti Maapallon ilmasto on tulevaisuudessa menossa. [1]


Auringon aktiivisuusminimejä on määritetty tieteessä suorien havaintojen lisäksi radiohiilen määrän vaihteluilla sekä siihen tukeutuen, että auringonpilkut vaikuttavat Maan säähän [2]. Tunnetuimmat kaudet, jolloin oli vähän tai ei lainkaan auringonpilkkuja ovat aikajärjestyksessä vanhimmasta uusimpaan seuraavat [1-5]:
Homericin minimi 950-800 eKr.
Oortin minimi (keskiajan lämpökaudella) 1040-1080 jKr.
Keskiajan maksimi (keskiajan lämpökaudella) 1100-1250
Wolfin minimi 1280-1350
Spörerin minimi 1450-1550
Maunderin minimi 1645-1715
Daltonin minimi 1790-1820
Glassbergin minimi 1880-1914
Moderni maksimi 1914-2007
Vuoden 2017 toukokuun 13. päivä oli jo 34. auringonpilkuton päivä sinä vuonna. Tämä ylitti vuoden 2016 auringonpilkuttomien päivien määrän kahdella. [1] Vuonna 2017 Aurinko oli pilkuton kaikkiaan 104 päivänä.

Tänä vuonna on saavutettu jo puolet tuosta määrästä (52 auringonpilkutonta päivää), kun vuodesta on kulunut vasta neljännes. [6] Tällä hetkellä, 30. päivänä maaliskuuta, Aurinkoon on muodostumassa pilkku, kuten NASAn kolmen sekunnin mittainen video näyttää [6-7].

Auringonpilkuttomien päivien lisääntyminen osoittaa, että Grand Solar Minimum, Auringon aktiivisuusminimi, lähestyy. Sen ennustetaan saavuttavan aallonpohjansa vuonna 2019-2020. [1]


SpaceWeather.comin Dr. Tony Phillipsin mukaan tällöin koko heliosfääri eli Auringon vaikutuspiiriin kuuluva alue avaruudessa muuttaa luonnettaan, millä on monia seurauksia avaruuteen planeettamme ympärillä [1, 6, 8].
Dr. Phillips [...] says: "During the nadir of the sunspot cycle, the entire heliosphere changes its personality with many consequences for the space around our planet. One of the most important changes involves cosmic rays, high-energy radiation reaching Earth from deep space. As sunspot numbers decline, cosmic rays intensify."
Yksi tärkeimmistä muutoksista koskee suurienergistä kosmista säteilyä, joka tulee Maapallolle kaukaa avaruudesta [1, 9]. Kun auringonpilkkujen määrä vähenee, kosminen säteily voimistuu [1].


Tärkein syy kosmisen säteilyn lisääntymiseen on siis Aurinko [1]:
The main reason why the cosmic rays are intensifying is the Sun, he says. Solar storm clouds such as coronal mass ejections (CMEs) sweep aside cosmic rays when they pass by Earth. During Solar Maximum, CMEs are abundant and cosmic rays are held at bay. Now, however, the solar cycle is swinging toward Solar Minimum, allowing cosmic rays to return. Another reason could be the weakening of Earth's magnetic field, which helps protect us from deep-space radiation.
Aurinkomyrskyn pilvet, kuten CME-pilvet eli koronamassapurkaukset, pyyhkivät pois kosmisen säteilyn, kun ne kulkevat Maan ohi [1, 10]. Auringon aktiivisuusmaksimin aikana koronamassapurkauksia on runsaasti, mikä pitää kosmisen säteilyn aloillaan. Tällöin kuitenkin Auringon sykli kääntyy kohti aktiivisuusminimiä, jolloin kosminen säteily pääsee palaamaan. Toinen syy voisi olla Maan magneettikentän heikkeneminen - se auttaa meitä suojautumaan kaukaa avaruudesta tulevalta säteilyltä. [1]


Todisteena edellä kuvatusta Spaceweather.com ja Earth to Sky Calculuksen opiskelijat ovat seuranneet säteilytasoja stratosfäärissä, siis yläilmakehässä 15-50 km:n korkeudessa, lukuisilla säähavaintopalloilla Kalifornian yllä. Heidän keräämänsä data osoittaa kosmisen säteilyn tason olevan voimistumassa, kun Auringon minimi lähestyy. [1, 6, 11-13] Se on lisääntynyt 13 % yksin maaliskuusta 2015 [1, 13].

Oppenheimer Ranch Project lopettaa tekstin seuraavaan ajatukseen [1]:

"Mitä sitten onkin odotettavissa, on järkevää sanoa, että meidän pitäisi olla valmiina mihin tahansa. Vain tietoon ja koulutukseen perustuva yhteiskunta voi selviytyä mahdollisimman vähin seurauksin. 

Olemme toistuvasti todenneet ja osoittaneet lukemattomissa artikkeleissa, että aika, jolloin esikuvia kutsuttiin 'hulluiksi ihmisiksi' on kaukana takana. Ole valmis mihin tahansa, älä ainoastaan ilmaston muuttumiseen ja äärimmäisiin sääolosuhteisiin. Tiedä, missä asut, mistä saat juomavettä ja opettele selviytymään luonnossa. Vaikka sinulle ei tapahtuisi mitään pahaa, varautuminen ei vahingoita. Se voi osoittautua jopa palkitsevaksi monella tapaa sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä."
Whatever happens in the years to come, it's reasonable to say we should be ready for anything. Only informed and educated society [...] can survive with as little consequences as possible. We have repeatedly argued and showed in countless articles that the time when preppers were described as 'those crazy people' is long over. Be ready for anything, not just for climate change and extreme weather events. Know where you are living, where your sources of drinking water are and learn ways to survive in nature. Even if nothing bad happens to you, being ready can't hurt. The process might even prove to be rewarding on many levels, in both the short and the long run.
Free shortened, and with some extra sources completed translation from the original text of Oppenheimer Ranch Project in YouTube by P. P. All possible mistakes are mine.



Viitteet

[1] Oppenheimer Ranch Project (2017). The Grand Solar Minimum - The DocuMovie - History Will Repeat Itself. Video, YouTube. Saatavilla: https://www.youtube.com/watch?v=gKe2su0rlgo
[2] Wikipedia (2018a). Auringon aktiivisuus. Saatavilla: https://fi.wikipedia.org/wiki/Auringon_aktiivisuus
[3] Wikipedia (2018b). Keskiajan lämpökausi. Saatavilla: https://fi.wikipedia.org/wiki/Keskiajan_l%C3%A4mp%C3%B6kausi
[4] Wikipedia (2018c). Spörerin minimi. Saatavilla: https://fi.wikipedia.org/wiki/Sp%C3%B6rerin_minimi
[5] Wikipedia (2018d). Maunderin minimi. Saatavilla: https://fi.wikipedia.org/wiki/Maunderin_minimi
[6] What's up in space. Friday, March 30, 2018. Spaceweather.com. Saatavilla: http://www.spaceweather.com/
[7] NASA 30.03.2018. Saatavilla: https://sdo.gsfc.nasa.gov/assets/usermovies/20180330054800/movie/20180330054800_1024_hmiif.mp4
[8] Wikipedia (2018e). Heliösfääri. Saatavilla: https://fi.wikipedia.org/wiki/Heliosf%C3%A4%C3%A4ri
[9] Wikipedia (2018f). Kosminen säteily. Saatavilla: https://fi.wikipedia.org/wiki/Kosminen_s%C3%A4teily
[10] Tampereen Ursa ry: Revontulet (2018). Sanastoa. Saatavilla: https://tu-revontulet.blogspot.fi/p/sanastoa-tama-sanasto-paivittyy.html
[11] Earth to Sky Calculus (2018). Saatavilla: http://earthtosky.net/
[12] Wikipedia (2018g). Stratosfääri. Saatavilla: https://fi.wikipedia.org/wiki/Stratosf%C3%A4%C3%A4ri
[13] Earth to Sky Calculus (2017). Stratospheric radiation (March 2015 - May 2017), figure. Saatavilla: http://www.infiniteunknown.net/wp-content/uploads/2017/05/stratospheric-radiation.png

torstai 1. maaliskuuta 2018

"Salaperäinen kehrääjä" Kauhajoella

Luontokuvaaja Jukka Liljan
luontoilta
"Salaperäinen kehrääjä"

tiistaina 06.03.2018 klo 19.00
Kauhajoen pääkirjastossa
os. Prännärintie 2


Yleisöllä on tilaisuuteen vapaa pääsy.

Tervetuloa!

Viitteet

Luontoillan pdf-esite (vapaasti jaettavissa). 

perjantai 16. helmikuuta 2018

Kanat kuulevat infraääntä

Kana (Gallus gallus domesticus) on Suomen ja maailman yleisin lintu. Esimerkiksi Suomessa niitä on enemmän kuin ihmisiä. [1]

Kuten muillakin linnuilla, kanan tärkeimmät aistit ovat näkö ja kuulo [2, 3]. Vaikka sillä on pienet korvat, sen kuulo on hyvä ja sen tiedetään kuulevan myös hyvin matalataajuisia ääniä [1, 3]. Tämä todetaan jopa Suomen eläinsuojeluyhdistysten liiton alakouluille tehdyssä tietopaketissa kanasta, samoin kuin Kanatieto.fi-sivuilla [2, 3].

Ihmisen kuuloalueena pidetään yleensä noin 20-20.000 Hz. Ihmisen kannalta tarkasteltuna kuultavien äänien taajuus on siis noin 20-20.000 Hz. [4]

Kanan kannalta tilanne on toinen.


Kana ei kuule niin korkeita ääniä kuin ihminen, mutta sen sijaan sen kuuloalue yltää ihmisen kuuloaluetta matalampiin taajuuksiin [2]. Vajaa neljä vuotta sitten tehdyn tutkimuksen mukaan kana aistii myös infraääntä eli alle 20 Hz:n taajuuksia [5].

Tutkimuksessa laaditun audiogrammin mukaan kanan kuuloalue on 2-9.000 Hz [5].

Audiogrammi on kaavio, jonka vaaka-akselilla ilmoitetaan tutkitut taajuudet hertseinä tai kilohertseinä ja pystyakselilla äänitaso yksiköllä dB HL (decibels Hearing Level) [6]. Yksikkö tarkoittaa siis herkkyyttä äänelle (sensitivity to sound) [7].

Tutkimuksen mukaan 60 desibelin äänenpainetasolla kanan kuuloalue on 9,1-7.200 Hz. Alle 64 Hz:n taajuuksia se aistii ihmistä herkemmin - sen herkkyys infraäänelle ylittää jopa kirjekyyhkyn herkkyyden. [5]

Tutkimustulosten mukaan tutkittaessa matalia taajuuksia kanan kuulokynnyksen löytäminen vaati lisäharjoittelua, mikä antaa viitteitä siitä, että kana saattaa aistia matalia, alle 64 Hz:n taajuuksia eri tavalla kuin korkeampia taajuuksia [5].

Kanat siis aistivat infraääntä tutkitusti ainakin 2 Hz:iin saakka. Ne aistivat sitä herkemmin kuin ihmiset ja jopa herkemmin kuin kirjekyyhkyt.

Mitä tämä tarkoittaa tilanteessa, jossa infraääntä tuottavia suuria teollisia tuulivoimaloita rakennetaan esteettä joka puolelle?

Jos kanat aistivat infräänen korviensa kautta, ne eivät pysty niitä sulkemaan, jos taas joillain muilla tavoin, emme edes aavista millaista kakofoniaa ja äänisaastetta teollisuuslaitosten keskeytymätön infraääni niille merkitsee.

Milloin eläinsuojelujärjestöt heräävät tilanteeseen vai välittävätkö ne kanojen hyvinvoinnista? - P. P.


Viitteet

[1] Kanat ja broilerit (2018). Ruokatieto Yhdistys ry. Saatavilla: https://www.ruokatieto.fi/ruokakasvatus/ruokaketju-ruuan-matka-pellolta-poytaan/maatilalla-kasvatetaan-ruokaa/kotielaimet/kanat-ja-broilerit
[2] Kanan aistit (2018). Kanatieto.fi. Saatavilla: http://www.kanatieto.fi/kana/kanan-aistit
[3] SEY (2012). Tervetuloa kanalaan! Eläinten viikon 2012 tieto- ja tehtäväpaketti kanoista alakouluille. Suomen eläinsuojeluyhdistysten liitto ry. Saatavilla: https://www.sey.fi/images/tervetuloa_kanalaan_-opas_pdf.pdf
[4] Noronen, J. (2015). Infraäänialuetaajuuksien mittaaminen EMFI-kalvolla. Hyvinvointiteknologian koulutusohjelma. Tekniikan ja liikenteen ala. Jyväskylän ammattikorkeakoulu JAMK. Saatavilla: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/88487/Noronen_Jaakko.pdf?sequence=1
[5] Hill, EM, Koay, G, Heffner, RS & Heffner, HE (2014). Audiogram of the chicken (Gallus gallus domesticus) from 2 Hz to 9 kHz. Julkaistu: J Comp Physiol A Neuroethol Sens Neural Behav Physiol. 2014 Oct; 200(10): 863-70. Saatavilla: doi: 10.1007/s00359-014-0929-8
[6] Wikipedia (2018). Kuulokynnys. Saatavilla: https://fi.wikipedia.org/wiki/Kuulokynnys
[7] Schnupp, J., Nelken, E. & King, A. (2018). dB HL - Sensitivity to Sound - Clinical Audiograms. Auditory Neuroscience. Making Sense of Sound. Saatavilla: https://auditoryneuroscience.com/acoustics/clinical_audiograms

sunnuntai 21. tammikuuta 2018

Pelastakaa Suomen luonto ja maaseutu!

"Pelastakaa Suomen luonto ja maaseutu – keskustan ja vihreiden käsistä" kirjoittaa A-studion toimittaja Pasi Peiponen [1].

Ikkunan blogissa, Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan mielipidepalvelussa, sunnuntaina 21.01.2018 ilmestynyttä kirjoitusta on odotettu vuosia. Vihdoin, lopultakin julkisuuteen saadaan viesti Suomen luonnon puolesta!


Peiponen kirjoittaa Pohjois-Suomen ja Kainuun näkökulmasta, miten niistä on tulossa riistettyjen luonnonvarojen siirtomaita [1].

Sama koskee kuitenkin myös koko Pohjanmaata sekä Satakuntaa. Keski-Pohjanmaalle Kaustisille suunnitellaan Euroopan suurinta litiumkaivosta [2]. Koko länsirannikko Satakunnasta Pohjois-Pohjanmaalle on suunniteltu tupaten täyteen tuulivoimaloita [3, 4].

"Oli kerran usko lapsuuden. Maa on pyhää, metsät ovat vihreitä. Ihminen, varjele ja viljele niitä. Ei ole enää lapsen mieltä, ei edes viatonta toivoa. Autiona on mieli ja maa." [1]

Peiposen mukaan asialla on kaksi puoluetta: keskusta ja vihreät [1]. Hänen näkemyksensä on helppo allekirjoittaa. Keskusta, jonka luulisi olevan maaseudun puolella, ei puolusta luontoa ja maaseudun kestävää kehittymistä. Vihreät, joiden luulisi olevan luonnon puolella, ei puolusta Suomen luontoa, vaan ns. ilmastotavoitteita ja globaaleja teollisuuden kehityssuuntia.

"Kun lukee paljastavaa Suomen mineraalistrategian kaivosvisiota, nykyisen biobolttohallituksen suunnitelmia, metsien hakkuumahdollisuuksia EU:sta saadun torjuntavoiton jälkeen, tai silmäilee metsäteollisuuden tämän hetkisiä pohjoisia aikeita, suunta lie selvä. Pohjois-Suomesta, pikemminkin Luonnonvara-Suomesta, tehdään täyttä päätä maailmantalouden raaka-ainevarastoa." [1]

Miltä näyttää Lapin, Kainuun, Pohjanmaan ja Satakunnan - koko pohjoisen ja läntisenkin Suomen tulevaisuus?

Matkustaja- ja metsätyökoneet jylisevät, räjäytykset jytisevät ja teolliset tuulivoimalaitokset häiritsevät luonnon rauhaa, kirjoittaa Peiponen [1]. Tehdäänkö maakunnista vain luonnonvarojen reservaatteja, kaivos- ja metsäteollisuuden nieluja ja paisuvan luontoturismin kohde [1]?

"Työtä ja leipää tämä tuo – mutta millä hinnalla?" Peiponen kirjoittaa ja jatkaa: "Kuka tietää, kuka voi sanoa miten tässä Pohjois-Suomen luonnonvarojen valjastamisessa lopulta käy – luonnolle ja ihmiselle?" [1]

Tämä on hätähuuto Suomen luonnon ja maaseudun puolesta. Lukekaa kirjoitus ja jakakaa sitä. Herätkää lopultakin puolustamaan sitä, mitä meillä vielä on, ennen kuin se on liian myöhäistä!

Sitkeimmät tuulivoiman vastustajat ovat ymmärtäneet koko teollisuuden alan vahingollisuuden jo vuosikausia sitten. He ovat väsymättä kirjoittaneet lehtiin, päättäjille ja poliitikoille. Sivistäneet naapureitaan, sukulaisiaan ja tuttaviaan.


Mutta kuinka kauan pitää jatkaa? "Kuinka kauan pitää poliittisia päättäjiä informoida kahdeksan vuoden jälkeen? Yhteensä 15 vuotta? 20 vuotta?" heistä eräs kysyi.

Kuinka kauan?

Nyt on juuri sinun aikasi, viimeinen hetki, tarttua asiaan ja tehdä jotain Suomen luonnon ja maaseudun säilyttämiseksi.

Kiitos toimittajalle rehellisestä kirjoituksesta. Kiitos Ylelle sen julkaisemisesta. Kiitos lukijoille sen jakamisesta. Jakakaa tekstiä väsymättä.

Työ alkaa nyt. Se konkreettinen työ Suomen luonnon hyväksi.

"Kehityksen" pysäyttäminen vaatii todellista selkärankaa poliitikoilta tai vastassa on tuho, myös teidän itsenne ja puolueidenne tuho. Suomen luonnon tuhoamista Lapissa, Kainuussa, Pohjois-, Keski-, Etelä-, rannikko-Pohjanmaalla ja Satakunnassa ei kestä Suomen luonto, ei maaseutu, eivät ihmiset, eikä kansantalous.

Mistä löytyvät ne selkärankaiset päättäjät, jotka tämän ymmärtävät ja ennen kaikkea alkavat viivytyksettä toimia Suomen luonnon ja maaseudun hyväksi - ennen kuin on liian myöhäistä? - P. P.


Viitteet

[1] Peiponen, Pasi (2018). Peiponen: Pelastakaa Suomen luonto ja maaseutu – keskustan ja vihreiden käsistä. Yle 21.01.2018. Saatavilla: https://yle.fi/uutiset/3-10032317
[2] Poranen, Katariina (2018). Keliber haluaa aloittaa litiumin louhimisen Keski-Pohjanmaalla vuonna 2020 – "Useampi pankki on näyttänyt vihreää valoa". Yle 16.01.2018. Saatavilla: https://yle.fi/uutiset/3-10025684
[3] Santavuori (2016a). Kuka sammutti valot? Blogi Santavuori, Ilmajoki 19.03.2016. Saatavilla http://santavuori.blogspot.fi/2016/03/kuka-sammutti-valot.html
[4] Santavuori (2016b) Täystuulituho Suomen länsirannikolla. Blogi Santavuori, Ilmajoki 23.03.2016. Saatavilla: http://santavuori.blogspot.fi/2016/03/taystuulituho-suomen-lansirannikolla.html

keskiviikko 6. joulukuuta 2017

Kahtiajakautunut kansa 100-vuotiaassa Suomessa

Kirjoitin puolitoista vuotta sitten Iso-Britannian Brexit-äänestykseen liittyen kahtiajakautuneesta kansasta [1]. Tuolloiset äänestystulokset paljastivat muun muassa asetelmän Lontoo vastaan pienet kaupungit ja maaseutu, nuoret vastaan vanhat ja EU vastaan Britannia [2].

Eronhetken EU:sta vähitellen lähestyessä ja realisoituessa kirjoitus on yhä ajankohtainen. Yhtään vähemmän ajankohtaiseksi sitä ei tee Suomen 100. itsenäisyyspäivä.


Yhden Suomen mepin mukaan on ongelmallista, että Britannian kahtiajakoa vastaava ilmiö on olemassa muissakin osissa Eurooppaa. Kahden muun sanoin "kansalliset johtajat ja poliitikot eivät ota vastuuta ja piilottelevat hankalissa asioissa EU:n selän takana" ja "päätökset ovat todella kaukana ihmisistä" [3].

Sepä.

Tietävätkö poliitikot siitä kahtiajaosta, joka Suomessa parhaillaan tuulivoimakaavoituksen myötä tapahtuu: Helsinki vastaan muu Suomi, isommat kaupungit vastaan maaseutu, suurituloiset vastaan tavallinen työssäkäyvä väestö.

Tietävätkö he? Välittävätkö?


Helsingissä selvitettiin tarkasti tuulivoimaloiden rakentamista kaupungin edustalle jo 2000-luvun alussa, mutta ne olisivat "musertaneet maiseman mittakaavan" [4].

Sata metriä korkeammilla voimaloilla ei ole kuitenkaan muualla Suomessa satojen konsulttiraporttien mukaan "vähäistä suurempaa vaikutusta" - ei maisemaan, ei lintuihin, ei luontoarvoihin, ei asukkaiden viihtyvyyteen, ei kiinteistöjen arvoon, ei turvalliseen elinympäristöön, ei melun lisääntymiseen, ei välkkeeseen, ei varjostukseen, ei infraääneen, ei virkistyskäyttöön, ei pohjavesiin, ei mihinkään, vaan hankkeet runnotaan läpi ja arvot riistetään ihmisten vastustuksesta huolimatta [5].

Kohtuullisuudesta ja oikeudenmukaisuuden toteutumisesta ei ole tietoakaan. Edes korkein oikeus ei anna oikeutta tavallisille suomalaisille [6].

Kaavoitusaalto pyyhkäisee parhaillaan läntisen Suomen yli keskemmälle ja sitten itään [7]. Ihmiset Keski- tai Itä-Suomessa eivät ole yhtään sen paremmassa suojassa, koska siellä ei satu olemaan kehäkolmosen sisäpuolta.

Tällainen kaavoitus on pelkkää aluepolitiikkaa, jolla maaseudun ihmiset yritetään pakottaa muuttamaan kasvukeskuksiin ja kaupunkeihin. Miksi muuten esimerkiksi Seinäjoki on jättänyt kaavoittamatta tuulivoimaloita alueelleen, Peräseinäjoen voimaloita lukuunottamatta, mutta satsaa kiivaasti asuntotuotantoon [8]?

Tuulivoimakaavoitus tehdään näennäisesti ilmastonlämpenemiseen vedoten, ilmastosopimusten ja -tavoitteiden nimissä - ja jotta voidaan paeta EU:n selän taa [9, 10]. Mitä väliä on maakunnan ihmisillä?!

Silti suurin osa suomalaisista haluaa säilyttää koko Suomen asuttuna [11]. He eivät ole ajamassa länsisuomalaisia tai muitakaan etelään, itään tai pohjoiseen - tai ulkomaille. Maaseudun tuhoaa poliittinen peli: poliitikot, virkamiehet ja oikeuslaitos, sillä oikeudentajuiset suomalaiset käyttäytyvät ainakin toistaiseksi vähemmän päällekäyvästi kuin valtaa väärinkäyttävät päättäjät.

Tällaiset päätökset sotivat kuitenkin ihmisten oikeustajua ja kaikkea kohtuutta vastaan ja rikkovat koto-Suomessa kunnioitettuja arvoja: yhdenvertaisuutta, oikeutta terveelliseen elinympäristöön ja Suomen luonnon säilyttämistä. Demokratiaksi nimitetyssä järjestelmässä!

Eikö Suomen päätöksenteossa, kansallisessa lainsäädännössä ja sen toteuttamisessa voida enää käyttää järkeä ja ennen kaikkea kunnioittaa arvoja, lakia ja oikeutta? Kuten Suomen perustuslakia, kuntalakia, maankäyttö- ja rakennuslakia, yhdenvertaisuuslakia, luonnonsuojelu- ja ympäristönsuojelulakia - myös tuulivoimakaavoituksessa [12]?


Nämä estäisivät kansan kahtiajakautumisen jatkumista. Silloin asuminen, työnteko ja yrittäminen olisi Suomessa myös tulevaisuudessa mahdollista.

Vai onko Suomen historia tarkoitus päättää Suomen 100-vuotisjuhlavuoteen? - P. P.


Viitteet

[1] Peltoniemi, P. (2016). Kahtiajakautunut kansa. Saatavilla: http://www.valmiixi.fi/2016/06/kahtiajakautunut-kansa.html
[2] Keto-Tokoi, Jenna (2016). Näin Brexit repi Britannian kahtia. Iltalehti 24.06.2016. Saatavilla: http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2016062421788186_ul.shtml
[3] Harala, Samuli (2016). Enemmistö Suomen europarlamentaarikoista harmissaan, osa hykertelee tyytyväisenä. Yle 24.06.2016. Saatavilla: http://yle.fi/uutiset/enemmisto_suomen_europarlamentaarikoista_harmissaan_osa_hykertelee_tyytyvaisena/8983446
[4] Pitkäranta, Tapio (2015b). Lukuisia meripuistoja tutkittu Helsingissä. Blogi Helsingin tuulivoima 11.04.2015. Saatavilla: http://helsingintuulivoima.blogspot.fi/2015/04/lukuisia-meripuistoja-tutkittu.html
[5] Pitkäranta, Tapio (2015c). Arvoton toimiala. Blogi Avointa ajattelua 17.04.2015. Saatavilla: http://pitkaranta.blogspot.fi/2015/04/arvoton-toimiala.html
[6] KHO hylkäsi valitukset Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaavasta. Ilkka 30.11.2017. Saatavilla:
 https://www.ilkka.fi/uutiset/maakunta/kho-hylk%C3%A4si-valitukset-etel%C3%A4-pohjanmaan-vaihemaakuntakaavasta-1.2467247
[7] Santavuori (2016). Täystuulituho Suomen länsirannikolla. Blogi Santavuori, Ilmajoki 23.03.2016. Saatavilla: http://santavuori.blogspot.fi/2016/03/taystuulituho-suomen-lansirannikolla.html
[8] Rauhala, Tuomas (2017). Välittäjät: asuntokauppa vilkastuu Seinäjoella. Saatavilla: Seinäjoen Sanomat 15.03.2017. http://www.seinajoensanomat.fi/artikkeli/496977-valittajat-asuntokauppa-vilkastuu-seinajoella
[9] Tv-ky (2017). Tervetuloa Tuulivoima-kansalaisyhdistyksen sivuille! Tv-ky ry. Saatavilla: 
http://tvky.info/tietoa-meista/
[10] Pohjala, Maria (2016). Suomen ilmastotavoitteet jäljessä Pariisin sopimuksen tavoitteista. Maaseudun Tulevaisuus 09.06.2016. Saatavilla:
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mets%C3%A4/suomen-ilmastotavoitteet-j%C3%A4ljess%C3%A4-pariisin-sopimuksen-tavoitteista-1.148655
[11] Liimatainen, Karoliina (2016). Suomalaiset haluavat asuttaa koko maan - mutta eri syystä kuin pääministeri Sipilä. Helsingin Sanomat 20.05.2016. Saatavilla: http://www.hs.fi/kotimaa/a1463634432336
[12] Grahn, Maagi (2016). Kuka suojelee lapsia tuulivoimaloiden haitoilta? Pohjalainen 09.06.2016.

lauantai 9. syyskuuta 2017

Syyskesän aurinko

Aamu valkeni usvan peitossa. Vei aikaa, ennen kuin sumu hälveni. Auringon lämmön riittäessä se alkoi kuitenkin kadota lähes silmissä.

Mieleen häivähti muisto viiden vuoden takaa sumuisesta elokuun aamusta. Silloin haikeutta helpottivat syysmuutollaan olleet kurjet: ne vakuuttivat, että uusi kevät tulee, jolloin taas tavattaisiin.

Sumu. Kuva: P. Peltoniemi.

Miten kesää ja auringon lämpöä olikaan odotettu kaikki nämä kuukaudet! Silloin, raskaimmalla hetkellä, jo aamulla soi mielessä laulu. Mistä se sinne oikein tuli? Jostain lähetettynä, ihan selvästi:

Emme pelkää pahan ansaa,
emme pelkää kuolemaa.
Oomme valittua kansaa,
joka kauan elää saa.

Aurinko nousi vakaasti, pyyhki sumun ja pilvet pois - ikään kuin se olisi päättänyt kesän hetken koittaneen juuri nyt.


Syyskesän päivät ovat kyllä lyhyempiä kuin sydänkesällä, mutta miten hyvältä lämpö tuntuikaan!

Kaukana oli koettu kylmyys ja ankeus. Koettuna ja muistiin ikuisesti kaiverrettuna, mutta sittenkin taakse jääneenä. Lopullisesti.

Auringonnousu. Kuva: P. Peltoniemi.

Ja kurjet? Ne tulivat. Kevät tuli. - P. P.


Viitteet

Peltoniemi, P. (2012). Uuden kevään toivossa.

Peltoniemi, P. (2013). Uusi kevät.