Siipien suojassa

Viime aikoina, jo kuukausien ajan on erityisesti puhutellut Psalmi 91, "Korkeimman suojelus" [1]. Se on uskomattoman osuva juuri tähän aikaan. 

"Joka Korkeimman suojassa istuu ja Kaikkivaltiaan varjossa yöpyy, se sanoo: 'Herra on minun turvani ja linnani, hän on minun Jumalani, johon minä turvaan'."

Raamattuni välissä on kulkenut vuosikymmenien ajan leveä silkkinauha. Se on toiminut kirjanmerkkinä, johon on painettu kullanvärisellä risti, tyrskypäitä ja sanat "Kristus on turvakallio". Ne viittaavat Psalmiin 31:3, jossa pyydetään: "Ole minulle turvakallio, vuorilinna, johon minut pelastat" [2].

Psalmi 91 jatkuu näistä samoista ajatuksista. "Sillä hän päästää sinut linnustajan paulasta, turmiollisesta rutosta. Sulillansa hän sinua suojaa, ja sinä saat turvan hänen siipiensä alla; hänen uskollisuutensa on kilpi ja suojus."

Psalmia lukiessa nousee mieleen lapsuudesta ja nuoruudesta iltavirren 552 sanat: "Mua siipeis suojaan kätke, oi Jeesus, Herrani, suojassas suo mun olla, jos kuinka kävisi. Sä kaikeks tule mulle, valollas, neuvoillas, suo joka päivä elää, mun yksin armostas." [3]

Siipien suojaan kätkeminen on hyvin lohdullinen ajatus. Virsi on säilynyt ajankohtaisena liki 160 vuotta - se julkaisiin ensimmäisen kerran jo vuonna 1866 [3]. Nyt, jos koskaan, jokainen tarvitsee Jumalan suojaa!

Virren tarinan mukaan siipien suojaan kätkemisen lähtökohtana on Jeesuksen puhe, jossa hän ennusti tuhoa Jerusalemille [3]: "Miten monesti olenkaan tahtonut koota lapsesi, niin kuin kanaemo kokoaa poikaset siipiensä suojaan!" (Matt. 23:37.) [4] Se, joka on nähnyt kanaemon tipuineen, tietää, miten valtavan suuri määrä poikasia emon ympäriltä mahtuu sen siipien suojaan.

Jumalan suojassa on kirjaimellisesti hyvä olla. Psalmi 91 jatkuukin: "Et sinä pelkää yön kauhuja, et päivällä lentävää nuolta, et ruttoa, joka pimeässä kulkee, et kulkutautia, joka päiväsydännä häviötä tekee.

Vaikka tuhat kaatuisi sinun sivultasi, kymmenen tuhatta oikealta puoleltasi, ei se sinuun satu. Sinun silmäsi saavat vain katsella ja nähdä, kuinka jumalattomille kostetaan. - Sillä: 'Sinä, Herra, olet minun turvani'. -"

Et pelkää ruttoa, et kulkutautia - Psalmin sanat ovat hämmentävän osuvat. Et pelkää yön kauhuja, et nuolta, ja vieläkin enemmän tänä sotaalietsovana aikana: vaikka tuhat tai kymmenentuhatta kaatuisi viereltäsi, se ei sinuun osu. - Miten koskettavia sanoja!

Psalmin 91 lopussa luvataan vielä lisää: "Korkeimman olet sinä ottanut suojaksesi. Ei kohtaa sinua onnettomuus, eikä vitsaus lähesty sinun majaasi. Sillä hän antaa enkeleilleen sinusta käskyn varjella sinua kaikilla teilläsi. He kantavat sinua käsillänsä, ettet jalkaasi kiveen loukkaisi. Sinä kuljet leijonan ja kyykäärmeen ylitse, sinä tallaat nuorta jalopeuraa ja lohikäärmettä. -

'Koska hän riippuu minussa kiinni, niin minä hänet pelastan; minä suojelen hänet, koska hän tuntee minun nimeni. Hän huutaa minua avuksensa, ja minä vastaan hänelle, minä olen hänen tykönänsä, kun hänellä on ahdistus, minä vapahdan hänet ja saatan hänet kunniaan. Minä ravitsen hänet pitkällä iällä ja suon hänen nähdä antamani pelastuksen.'"

Ahdistus on monella ollut jo vuosia tuulivoimaloiden rakentamisen myötä - niiden aiheuttamat terveyshaitat on tunnettu vuosikymmenien ajan - tahi viime vuosien pelottelun myötä.

Jumala lupaa kuitenkin suojella ja pelastaa meidät: - Mutta koska hän riippuu minussa kiinni, koska hän tuntee minun nimeni ja huutaa minua avuksensa, niin minä hänet pelastan, minä suojelen hänet ja olen hänen tykönänsä, kun hänellä on ahdistus. Minä suon hänen nähdä antamani pelastuksen.

Jumalan siipien suojassa me olemme turvassa. - P. P.

Viitteet

[1] Raamattu (1933/38). Psalmi 91. Saatavilla: https://raamattu365.fi/bible/kr38/psa/91

[2] Raamattu (1993/38). Psalmi 31. Saatavilla: https://raamattu365.fi/bible/kr38/psa/31

[3] Mua siipeis suojaan kätke. Virsi 552. Saatavilla: https://virsikirja.fi/virsi-552-mua-siipeis-suojaan-katke/

[4] Raamattu (1933/38). Matteus 23:37. Saatavilla: https://raamattu365.fi/bible/kr38/mat/23/

Pyhän kosketus

Miten kovasti tämä aika yrittääkään saada meidät unohtamaan alkuperämme! Sen, kuinka Jumala aikojen alussa loi ihmisen kuvakseen. Ei itseriittoiseksi luomakunnan valtiaaksi, vaan kuvakseen, mieheksi ja naiseksi. Heiksi, jotka Hän siunasi ja joille Hän antoi maan alamaiseksi.

Perimmäiset totuudet ovat yksinkertaisia ja muuttumattomia. Ihminen ei voi niille mitään, ei edes teknologian keinoin. Ne ovat ja pysyvät niin kauan kuin maailma on.

Tänä aikana tämä on yhä tärkeämpi muistaa - nöyrtyä ja ihmetellä Psalmin 8 [1] sanoin:

"Kun minä katselen taivasta, sinun kättesi työtä, kuuta ja tähtiä, jotka olet asettanut paikoilleen – mikä on ihminen! Kuitenkin sinä häntä muistat.

Mikä on ihmislapsi! Kuitenkin pidät hänestä huolen. Sinä teit hänestä lähes kaltaisesi olennon, seppelöit hänet kunnialla ja kirkkaudella.

Sinä panit hänet hallitsemaan luotujasi, asetit kaiken hänen valtaansa: lampaat ja härät, kaiken karjan, metsän villit eläimet, taivaan linnut ja meren kalat, kaikki vesissä liikkuvat.

Herra, meidän Jumalamme, suuri on sinun nimesi kautta koko maailman!"

Olen saanut nähdä pyhän kosketuksen kerta toisensa jälkeen tämän talven mittaan: juuri ennen joulua lastenkirjan kuvien ja tekstien kautta [2]. Miten toivonkaan, että kirja löytää tiensä mahdollisimman monen lapsen ja tulevan vanhemman käsiin ja Jumalan pyhyys saa koskettaa heitä kirjan kautta! Jouluna ja pyhinä, mutta erityisesti arkena ja etenkin silloin, kun tuntuu, että maailman pahuus ympäröi joka puolelta. Sekin on tarkoituksellista harhaa ja pelottelua - Jumalahan on kaikkivaltias.

Mikä on ihminen, että häntä muistat! Ja kuitenkin pidät hänestä huolen! - P. P.

Viitteet

[1] Raamattu (1933/38). Psalmit 8:4-10. Saatavilla: https://raamattu.fi/raamattu/KR92/PSA.8/Psalmit-8

[2] Peltoniemi, K. (kuv.) & Peltoniemi, P. (toim.) Taivas ja maa (2023). Kurikka: Valmiixi. Saatavilla: http://www.valmiixi.fi/2022/12/kristian-peltoniemi-kuv-taivas-ja-maa.html

Jättimäinen aurinkopurkaus

Euroopan avaruusjärjestön (ESAn) Solar Orbiter havaitsi jättimäisen aurinkopurkauksen 15. helmikuuta 2022. Kyseessä on suurin koskaan havaittu aurinkopurkaus, josta on saatu kuva yhdessä Auringon koko kiekon kanssa. Purkaus ulottui miljoonia kilometrejä avaruuteen. [1] Onneksi se ei suuntautunut Maata kohti.

ESA's Solar Orbiter twiittasi, että tällaisen kuvan ottaminen on mahdollista järjestön Full Sun Imagerin (koko auringon kuvaajan) uudenlaisen rakenteen ansiosta. [2]

Solar Orbiter on ESAn kehittämä satelliitti, joka tekee yksityiskohtaisia mittauksia heliosfäärin sisäosista, syntyvistä aurinkotuulista ja suorittaa tarkkoja havaintoja Auringosta sekä sen napa-alueista, joita on vaikea havainnoida Maasta päin. Näillä pyritään vastaamaan kysymykseen, kuinka Aurinko luo ja hallitsee heliosfääriään. [3]

Solar Orbiter -satelliitti käynnistettiin 10. helmikuuta 2020 ja operaation on suunniteltu kestävän 7 vuotta [3]. - P. P.

Viitteet

[1] European Space Agency (ESA) (2022). Giant solar eruption seen by Solar Orbiter. Saatavilla: https://www.esa.int/Science_Exploration/Space_Science/Solar_Orbiter/Giant_solar_eruption_seen_by_Solar_Orbiter

[2] ESA's Solar Orbiter (2022). Saatavilla: https://twitter.com/ESASolarOrbiter/status/1494592228571951125

[3] Wikipedia (2022). Solar Orbiter. Saatavilla: https://en.wikipedia.org/wiki/Solar_Orbiter

Valkeus minun tielläni

Joulunajan pian päättyessä päällimmäisenä mielessä on kaksi kohtaa. Ensimmäinen on jouluevankeliumista [1].

Enkelin ilmestyessä paimenille hän sanoi: "Älkää peljätkö" [1]. Miten tärkeitä nuo sanat ovatkaan yhä ja juuri nyt, yli 2000 vuotta myöhemmin!

Viimeistä kahta vuotta voi kuvata hyvin sanalla "pelko", vaikka kaikki eivät olekaan pelänneet.

Luultavasti suurin osa niistä, joiden käytös on näyttänyt päälle päin pelokkaalta, ei ole sitä silti itse peloksi tunnistanut. Ehkä se on ollut ensin epäuskoa, sitten kasvavaa paniikkia ja toiminnaksi purkautuessaan "yhteiseen päämäärään" pyrkimistä.

Mutta kuka on määritellyt, mikä on "yhteinen päämäärä"?

Ovatko siihen pyrkivät pysähtyneet miettimään, kuka heidän tavoitteensa on oikein asettanut?

Nyt, kun tuo päämäärä näyttää karkaavan yhä kauemmaksi, pelottelu käy yhä näkyvämmäksi - ja todelliseen tilanteeseen havahtuminen aina vain kivuliaammaksi.

Jos kaikkien mielessä olisi ollut alusta asti kirkkaana enkelin sanat "älkää pelätkö", nämä vuodet olisivat olleet hiukan helpommat.

Usko on silti ollut koetuksella kuluneina kuukausina kerran jos toisenkin.

Mistä löytää voimaa, kun epätoivo on käynyt suureksi? Itsestä sitä ei ole voinut aiemmin, eikä tällaisessakaan tilanteessa riittää.

Joka kerta epätoivon noustessa lähes ylitsepääsemättömäksi on eteen edellen tuotu, tuomalla tuotu, sana, yksi kohta sieltä, toinen täältä. Kaukaakin nuoruudesta, koulukaverin kirjoittamana muistolauseena tai lappuna Raamatun välissä. Ajatuksina, joihin ei tiennyt palaavansa, joille ei tiennyt vielä tulevan totista käyttöä. Tai alleviivauksina, jotka ovat löytyneet hyvän ystävän lähettämistä päivän sanoista - kielellä ei ole ollut väliä, sama kohta on löytynyt molempien Raamatuista.

Toinen mielessä oleva kohta viittaakin suoraan Raamattuun, Psalmeihin. Se kuuluu: "Sinun sanasi on minun jalkaini lamppu ja valkeus minun tielläni" [2].

Mitä ratkaisuja tehdä näissä tilanteissa? Mihin suuntaan edetä?

Muut neuvot eivät ole tarpeen - "sinun sanasi on minun jalkaini lamppu". Sieltä, Sanasta, on löytynyt ja löytyy valo askelille ja päätösten tekemiselle, askel kerrallaan. Yksi askel kerrallaan.

Jakeen jatko onkin lupaus: "ja valkeus minun tielläni". Sana valaisee tien, se näyttää, mihin suuntaan edetä. Muuta ei tarvita, ei edes omaa yrittämistä, vain uskollisuutta sille, mitä on sanottu, luottamusta siihen, mitä on jo sanottu.

Älkää pelätkö, Sana valaisee tien. - P. P.

Viitteet

[1] Raamattu (1933/38). Luukas 2. Saatavilla: https://raamattu.fi/raamattu/KR38/LUK.2/Luukas-2

[2] Raamattu (1933/38). Psalmit 119: 105. Saatavilla: https://raamattu.fi/raamattu/KR38/PSA.119/Psalmit-119

Elämä on pyhää

Elämme tällä hetkellä aikakautta, jolloin käynnissä on jatkuva hyökkäys kaikkia arvoja vastaan, hyvän ja pahan taistelu.

Jos kaikki maailmasta ja elämästä oppimani pitäisi tiivistää muutamaan sanaan, se olisi tässä: elämä on pyhää.

Meille ei ole annettu oikeutta tuhota elämää missään muodossa. Meille ei ole annettu oikeutta tuhota luontoa, vaan meitä on kehotettu viljelemään ja varjelemaan sitä.

Meille ei ole annettu oikeutta tappaa. Se kielletään jo kymmenessä käskyssä. Ei toista, eikä itseämme. Ei pientä elämän alkua, eikä jo kauan elämää nähnyttä.

Kyllähän ihminen on yrittänyt venyttää oikeuksiensa rajoja. Niin on käynyt useasti historian saatossa ja näköjään edelleen.

Ympäristöä ja luontoa hävitetään ja tuhotaan, täysin silmittömästi omassa hyötymistarkoituksessa. Siinä ei paina eläinten elinympäristöt, lintujen pesät tai luonnon monimuotoisuus.

Elämä on pyhää.

Sitä ei ole oikeus riistää hoitohenkilökunnalta, vanhuksilta, eikä muultakaan väestöltä. Ei kuolemanpelossa, eikä elämän säilyttämisen nimissä.

Elämä on pyhää, edelleen. Se on tinkimätöntä. Se on Jumalan lahja. - P. P.

Isämme luottivat sinuun ja sinä pelastit heidät

Pitkäperjantain tekstinä Psalmit 22: 2-32:

"Jumalani, Jumalani, miksi minut hylkäsit? Miksi olet kaukana, et auta minua, et kuule valitukseni sanoja? Jumalani, minä huudan päivällä, mutta sinä et vastaa, ja yöllä, enkä voi vaieta. Ja kuitenkin sinä olet Pyhä, jonka istuin on Israelin kiitosvirtten keskellä.

Meidän isämme luottivat sinuun, he luottivat, ja sinä pelastit heidät. He huusivat sinua ja pelastuivat; he luottivat sinuun eivätkä tulleet häpeään.

Mutta minä olen mato enkä ihminen, ihmisten pilkka ja kansan hylky. Kaikki, jotka minut näkevät, pilkkaavat minua, levittelevät suutansa, nyökyttävät ilkkuen päätään: 'Jätä asiasi Herran haltuun. Hän vapahtakoon hänet, hän pelastakoon hänet, koska on häneen mielistynyt.'

Sinähän vedit minut äitini kohdusta, sinä annoit minun olla turvassa äitini rinnoilla; sinun huomaasi minä olen jätetty syntymästäni saakka, sinä olet minun Jumalani hamasta äitini kohdusta.

Älä ole minusta kaukana, sillä ahdistus on läsnä, eikä auttajaa ole. Minua saartavat väkevät sonnit, Baasanin härät piirittävät minut, avaavat kitansa minua vastaan, niinkuin raatelevat, kiljuvat leijonat.

Niinkuin vesi minä olen maahan vuodatettu; kaikki minun luuni ovat irti toisistansa; minun sydämeni on niinkuin vaha, se on sulanut minun rinnassani. Minun voimani on kuivettunut kuin saviastian siru, ja kieleni tarttuu suuni lakeen, ja sinä lasket minut alas kuoleman tomuun. Sillä koirat minua piirittävät, pahain parvi saartaa minut, minun käteni ja jalkani, niinkuin jalopeurat.

Minä voin lukea kaikki luuni; he katselevat minua ilkkuen; he jakavat keskenänsä minun vaatteeni ja heittävät minun puvustani arpaa.

Mutta sinä, Herra, älä ole kaukana, sinä, minun väkevyyteni, riennä avukseni. Vapahda minun sieluni miekasta, minun ainokaiseni koirain kynsistä. Pelasta minut jalopeuran kidasta, villihärkäin sarvista - vastaa minulle.

Minä julistan sinun nimeäsi veljilleni, ylistän sinua seurakunnan keskellä. Te, jotka pelkäätte Herraa, ylistäkää häntä. Kunnioittakaa häntä, kaikki Jaakobin siemen, kaikki Israelin siemen, peljätkää häntä. Sillä hän ei halveksi kurjan kärsimystä, ei katso sitä ylen, eikä kätke häneltä kasvojansa, vaan kuulee hänen avuksihuutonsa.

Sinusta on minun ylistyslauluni suuressa seurakunnassa; minä täytän lupaukseni häntä pelkääväisten edessä. Nöyrät saavat syödä ja tulevat ravituiksi; ne, jotka etsivät Herraa, ylistävät häntä. Teidän sydämenne on elävä iankaikkisesti.

Kaikki maan ääret muistavat tämän ja palajavat Herran tykö; kaikki pakanain sukukunnat kumartavat häntä; sillä Herran on kuninkuus, ja hän on hallitseva pakanoita.

Kaikki maan mahtavat syövät ja kumartavat; hänen edessään polvistuvat kaikki, jotka mullan alle astuvat eivätkä voi elossa pysyä. Jälkeentulevaiset palvelevat häntä, tuleville polville kerrotaan Herrasta. He tulevat ja julistavat vastedes syntyvälle kansalle hänen vanhurskauttaan, että hän on tämän tehnyt."

Auringon aktiivisuus vaihtelee aurinkosykleittäin

Aurinkosykli on noin 11 vuoden mittainen auringonpilkkujen ja niihin liittyvien auringonpurkausten esiintymisjakso. Se johtuu Auringon magneettikentän kääntymisestä keskimäärin 11,2 vuoden välein ja sen vaihteluväli on noin 10-13 vuotta. [1-3] Auringon aktiivisuuteen liittyy myös Auringon kaasukehän säteilyn voimakkuuden vaihtelu [4-5].

Auringon 24. syklin suurinta aktiivisuutta odotettiin vuonna 2013, mutta Auringossa esiintyi silloin vähemmän auringonpilkkuja kuin useiden aiempien syklien huipuissa. Vuosien 2013–2014 Auringon aktiivisuusmaksimi jäikin huomattavasti edellisestä maksimista vuosina 2000-2001. [5] Auringon syklin odotettua hitaampi kehitys on saanut tutkijat epäilemään, että seuraava eli 25. aurinkosykli voi olla hyvin hiljainen ja sen huipussakin voi olla vain vähän auringonpilkkuja [2].
 
Auringon 24. syklin arvioidaan saavuttavan miniminsä, aallonpohjansa, vuosina 2019–2020 [2]. Auringon aktiivisuusminimissä auringonpilkkuja muodostuu vain vähän tai ei lainkaan, aktiivisuusmaksimissa taas paljon [4].

 Aurinkosyklit vaihtuvat vähitellen. 25. aurinkosyklin ensimmäinen pilkku ilmestyi  uudenvuoden päivänä ja seuraava tammikuun 10. päivänä. Kuun 25. päivänä syntynyt, napojensa magneettisuuden perusteella vanhan aurinkosyklin pilkku oli seuraavana päivänä aktiivinen yhtä aikaa uuden syklin pilkun kanssa. [6]

Aurinkosyklien rajojen limittyminen on normaalia ja merkki Auringossa tapahtuvasta muutoksesta. Nyt se on hidasta: seuraava uuden syklin heikko pilkku yritti ilmestyä vasta 7. helmikuuta, mutta sitä ei edes numeroitu. Helmikuun 20. päivänä Aurinko oli ollut pilkuton yhteenmenoon 18 vuorokautta, joten aktiviisuusminimi jatkuu yhä. [6]

Auringon aktiivisuuden tiedetään vaikuttavan maapallon säähän ja ilmastoon. Jos auringonpilkkuja tai purkauksia esiintyy pitkän aikaa vain vähän, on Maassa kylmää. Auringon aktiivisuusminimien arvellaan olevan osasyy Maan pitkiin kylmiin kausiin, kuten 1600-luvun puolivälissä alkaneeseen Maunderin Minimiin, joka kesti 70 vuotta. [4, 7] - P. P.


Viitteet

[1] Ollila, Antero (2016). Ilmastonmuutos, osa 10: Aurinkoteoria maapallon lämpenemisen selittäjänä. Uusi Suomi, Puheenvuoro. Saatavilla: http://aveollila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/219323-ilmastonmuutos-osa-10-aurinkoteoria-maapallon-lampenemisen-selittajana#comment-3321505 
[2] https://windsofkarajavuori.wordpress.com/2019/05/04/ice-age-has-started-2019/ 
[3] Oppenheimer Ranch Project (2017). The Grand Solar Minimum – The DocuMovie – History Will Repeat Itself. Video. YouTube. Saatavilla: https://www.youtube.com/watch?v=gKe2su0rlgo 
[4] Wikipedia (2020). Auringon aktiivisuus. Saatavilla: https://fi.wikipedia.org/wiki/Auringon_aktiivisuus 
[5] Suominen, Mikko (2017). Kaksi viikkoa ilman auringonpilkkuja - viimeksi näin hiljaista oli 10 vuotta sitten. Tähdet ja avaruus 20.03.2017. Saatavilla: https://www.avaruus.fi/uutiset/aurinko-planeetat-ja-kuut/kaksi-viikkoa-ilman-auringonpilkkuja-viimeksi-nain-hiljaista-oli-10-vuotta-sitten.html 
[6] Spaceweather.com. News and information about the Sun-Earth environment. Saatavilla: https://www.spaceweather.com/ 
[7] Wikipedia (2020). Maunderin minimi. Saatavilla: https://fi.wikipedia.org/wiki/Maunderin_minimi 

Photos: Pixabay.